c Vasabladet - Ansiktet

Takaisin Ajatusvarikolle
HAASTE
Dinoglyfit - Esihistorialliset eläimet Raamatun lehdillä & Muinaisen ihmisen Tieto-Taito

Vasabladet

Yhteystiedot

http://www.vasabladet.fi/nyheter/

 

Johan Jansén ber (24.1), att jag redogör varför schimpansen inte är människans släkting. Det är problematiskt att jämföra gener. Människor och möss har mera "gemensamma" gener än möss och råttor. Vi har också samma gener som tomater. Schimpansens DNA är 12% större och schimpansen har ett större antal kromosomer. Man ser skillnaden bättre från anatomin. Är skillnaden i anatomin bara 1.5%, det kan var och en bestämma själv. Människan går på två ben. Därför behöver hon en balansorgan i inre örat som skiljer sig från schimpansens. Ryggraden måste flyttas från nacken till skallens botten. Därför måste ansiktet bli rakt för att kunna se sina fötter. Ryggraden måste bli rakt och ha bågar för starkhet.Höftens mobilitet måste förändras, samt lårbenets angulation. Knäna måste helt omplaneras, samt foten. Det här gör det möjligt att spela till exempel tennis. Händerna måste förändras mycket för att kunna spela till exempel piano eller skrivmaskin. En viss Beethovens stycke kräver, att man måste spela 27 noter inom 1,5 sekund, och i en annan plats måste man spela 6 500 noter inom 7 minuter. Man måste sätta fingarna i 30 olika arrangemang. En fjärdedel av hjärnans motorisk kapacitet är reserverad för kontroll av handen.Vi kan kommunicera med teckenspråk eller tala samt skriva. Den ombyggda halsen och mobila tungan, tillsammans 100 olika muskler, gör de möjligt att tala och sjunga men det behövs också ett särskilt språkcentrum i hjärnan som schimpanser inte har. Vi kan kommunicera också med olika miner. Människan kan forma 10 000 olika miner med 50 ansiktsmuskler. Schimpanser har bara 26 muskler och några få miner. Vi har 100 miljarder hjärnceller och för att räkna alla deras kontakter, en kontakt per sekund, skulle ta 32 miljoner år. Därför är barndomen så lång, hela 16-18 år tar det för att få en vuxen hjärna. När man påstår, att skillnaden mella schimpansen och människan är bara 1.5% och att vi har haft samma förfäder 6 miljoner år sedan betyder detta, att man måste få 40 miljoner specifika mutationer etablerade i människosläktens kromosomer inom 6 miljoner år. J.B.S Haldane har räknat, att det behövs 300 generationer för att etablera en enda sådan önskad mutation i en population av 10 000 individer. Inom 6 miljoner år skulle man då få bara 1 000 önskade mutationer. Vi vet i dag att människosläktet förlorar 1.5% av sin DNA information per generation tack vare oönskade mutationer som inte gallras bort. När man jämför den anatomiska skillnaden mellan schimpansen och människan, måste man också förklara varför och hur det naturliga urvalet valde och byggde alla människans speciella egenskaper. Det naturliga urvalet kan inte planera nya innovationer, den väljer bara från det som redan finns. 150 år efter Darwin publicerade 'Om arternas ursprung' vet vi inte hur djurvärldens alla olika byggnadsplaner har uppstått.

Pekka Reinikainen

Onko ihminen 99% simpanssi?

 
Biologian oppikirjat ovat uskotelleet koululaisille, että ihminen on simpanssin kanssa geneettisesti 99% samanlainen. Tämä on pelkkä myytti.
 
Simpanssilla on eri määrä kromosomeja kuin ihmisellä. DNA-vertailussa noin neljäsosaa lajien geenisekvensseistä ei ole pystytty linjaamaan vierekkäin lainkaan. Tämä tarkoittaisi jo 25% eroa, mutta jaksojen merkitys on turhennettu väitteellä "moska-DNA:sta". Ylipäänsä simpanssin perimä on jäsennelty käyttäen ihmisen referenssigenomia. Äskettäin havaittu pidempien geenijaksojen kopiolukujen vaihtelu tuo eroa lisää 1-8%.
 
Luku 99% perustui proteiineja koodaaviin "eksoneihin" - joita on vain 1% perimästä. (Jos tämä kuulostaa liian naurettavalta ollakseen totta, voin vakuuttaa ettei kyse ole edes pahimmasta biologiankirjojen huijauksesta.) Näitä eksoneitakin liitetään proteiineihin eri kombinaatioissa ja tälle DNA:n silmukoinnillekin on tyypillistä rajanveto lajien välillä.
 
Ihminen ei ole päivitetty simpanssi, evoluutiotodisteissa kärryt vain kolisevat hevosen edellä. Tieteen nimissä rahvas on helposti huijattavissa, koska muualta ei oikeastaan enää maallikkoutta löydykään. Biologianopettajat ovat hyödyllisiä idiootteja, joita käsketään pysymään opetussuunnitelmassa.
 
Pauli Ojala
biokemisti

Mitä opimme Pula-ajasta?

 
Orastavaa lamaa on verrattu 30-luvun pula-aikaan ja apuun on kutsuttu Talvisodan henkeä. Omia päätöksiä tehden Suomi on kokenut sotien ohella oikeastaan kolme taloussotaa: 1860-luvun nälkävuodet, 30-luvun laman, sekä pankkikriisin 90-luvulla. Mitä niistä opimme? Kyse on ollut luokkasodan eikä Talvisodan hengestä.
 
Nälkävuosina kampanjoitiin omaa valuuttaa, Suomen markkaa. Lainaamista ulkomailta ja viljan ostamista velaksi pelättiin. Niinpä Suomen Pankki ja Snellman antoivat 8 % korpien asukeista kuolla nälkään. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.
 
Toista Maailmansotaa ennakoineessa Pula-ajassa Suomen Pankin yksinvaltias oli Risto Ryti, joka passitti muut johtajat pelailemaan korttia. Yhdysvalloissa lehdet julistivat kissankokoisilla kirjaimilla: "Suomi maksaa taas!" Ryti oli niin säälimätön, että jopa ateismillaan rehvastellut, koko ikänsä ehtoollisen käymisestä kieltäynyt Jatkosodan pääministeri Edwin Linkomies epäili, oliko Rytillä sydäntä lainkaan. Mikään muu maa ei maksanut amerikanlainojaan pulasta ja työttömistään huolimatta. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.
 
1980-luvun kulutusjuhlien päätteeksi pienet velat olivat pankkien huoli, suuret velat kaatuivat valtion syliin Suomen lainaluokitus-statuksen laskemista pelättäessä. Niinpä oli pankkituen hengen mukaista ajaa konkurssiin jopa 70 000 elinkykyistäkin pienyritystä. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.
 
Tänään Suomen joutsen seilaa myrskyyn muita länsimaita huonomman irtisanomissuojan kanssa ja pienin varallisuusveroin, houkuteltuaan ulkomaisia suuryrityksiä ja investointeja. Sekin tehtiin maineen turvaamiseksi ulkomailla.
 
Yhteistä Talvisodalle tässä on se, että meiltäkin puuttuu patruunoita. Tämä on isätön sitoutumattomuuden aika. Kaipaamme todellisia johtajia jotka sitoutuisivat alaisiinsa, eivätkä suostuisi höynäytettäviksi ulkomailta kehuja saadakseen. Päälliköitä meistä kyllä on joka kolmas, mutta rehellisen työn osaajat ovat loppumassa eläkepommissa. Ulosliputtajat ovat unohtaneet Nälkämaan laulun johtopäätöksen: "Meidän on uudestaan luotava maa. Raukat menkööt merten taa!"
 
Pauli Ojala
Helsinki

 

TIETEEN PÄIVÄT 2009

Evoluutiokriittiset puheenvuorot

Powerpoint-slaidit


Drawings from the Finnish Culture and Nature

Kuvia Suomen luonnosta ja kulttuurista

http://www.kp-art.fi/default.htm

Elämä on kiehtovampaa kun USKALTAA AJATELLA. Sapere aude!

Sukupuutto 

 

Pelasta elämä - lahjoita verta!

http://www.haaste.fi/

http://www.veripalvelu.fi/

Safe a Life - Donate Blood!