Iitinseutu - mielipiteitä

Takaisin Ajatusvarikolle
→ HAASTE ←
Dinoglyfit - Esihistorialliset eläimet Raamatun lehdillä & Muinaisen ihmisen Tieto-Taito

IITINSEUTU

Iitin ja Jaalan sitoutumaton paikallislehti

Yhteystiedot

Voitto Ruohonen
P. (05) 326 0357
etunimi.sukunimi(at)iitinseutulehti.fi
Ritva Launeskoski
P. (05) 326 0358
etunimi.sukunimi(at)iitinseutulehti.fi

Lähetetty 18.2.2009

Mitä opimme Pula-ajasta?

Orastavaa lamaa on verrattu 30-luvun pula-aikaan ja apuun on kutsuttu Talvisodan henkeä. Omia päätöksiä tehden Suomi on kokenut sotien ohella oikeastaan kolme taloussotaa: 1860-luvun nälkävuodet, 30-luvun laman, sekä pankkikriisin 90-luvulla. Mitä niistä opimme? Kyse on ollut luokkasodan eikä Talvisodan hengestä.

Nälkävuosina kampanjoitiin omaa valuuttaa, Suomen markkaa. Lainaamista ulkomailta ja viljan ostamista velaksi pelättiin. Niinpä Suomen Pankki ja Snellman antoivat 8 % korpien asukeista kuolla nälkään. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.

Toista Maailmansotaa ennakoineessa Pula-ajassa Suomen Pankin yksinvaltias oli Risto Ryti, joka passitti muut johtajat pelailemaan korttia. Yhdysvalloissa lehdet julistivat kissankokoisilla kirjaimilla: "Finland pays again!" Ryti oli niin säälimätön, että jopa ateismillaan rehvastellut, koko ikänsä ehtoollisen käymisestä kieltäynyt Jatkosodan pääministeri Edwin Linkomies epäili, oliko Rytillä sydäntä lainkaan. Mikään muu maa ei maksanut amerikanlainojaan pulasta ja työttömistään huolimatta. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.

1980-luvun kulutusjuhlien päätteeksi pienet velat olivat pankkien huoli, suuret velat kaatuivat valtion syliin Suomen lainaluokitus-statuksen laskemista pelättäessä. Niinpä oli pankkituen hengen mukaista ajaa konkurssiin jopa 70 000 elinkykyistäkin pienyritystä. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.

Tänään Suomen joutsen seilaa myrskyyn muita länsimaita huonomman irtisanomissuojan kanssa ja pienin varallisuusveroin, houkuteltuaan ulkomaisia suuryrityksiä ja investointeja. Sekin tehtiin maineen turvaamiseksi ulkomailla.

Yhteistä Talvisodalle tässä on se, että meiltäkin puuttuu patruunoita. Tämä on isätön sitoutumattomuuden aika. Kaipaamme todellisia johtajia jotka sitoutuisivat alaisiinsa, eivätkä suostuisi höynäytettäviksi ulkomailta kehuja saadakseen. Päälliköitä meistä kyllä on joka kolmas, mutta rehellisen työn osaajat ovat loppumassa eläkepommissa. Ulosliputtajat ovat unohtaneet Nälkämaan laulun johtopäätöksen: "Meidän on uudestaan luotava maa. Raukat menkööt merten taa!"

Pauli Ojala
Helsinki

TIETEEN PÄIVÄT 2009

Evoluutiokriittiset puheenvuorot

Powerpoint-slaidit
Drawings from the Finnish Culture and Nature

Kuvia Suomen luonnosta ja kulttuurista