Hufvudstadsbladet

Takaisin Ajatusvarikolle
→ HAASTE ←
Dinoglyfit - Esihistorialliset eläimet Raamatun lehdillä & Muinaisen ihmisen Tieto-Taito

Hufvudstadsbladet

Hufvudstadsbladet är den finlandssvenska riksomfattande dagstidningen som utges i Helsingfors sedan 1864.

Yhteystiedot

Osoite
Toimitus

Mannerheimvägen 18
00100 Helsingfors

nyheter@hbl.fi

debatt@hbl.fi

Johan Jansén

Bästa debattredaktion:

Jag ber vänligen plats för följande svar till Johan Jansén:

Johan Jansén ber (Hbl 24.1), att jag redogör varför schimpansen inte är människans släkting. Det är problematiskt att jämföra gener. Människor och möss har mera "gemensamma" gener än möss och råttor. Vi har också samma gener som tomater. Schimpansens DNA är 12% större och schimpansen har ett större antal kromosomer. Man ser skillnaden bättre från anatomin. Är skillnaden i anatomin bara 1.5%, det kan var och en bestämma själv. Människan går på två ben. Därför behöver hon en balansorgan i inre örat som skiljer sig från schimpansens. Ryggraden måste flyttas från nacken till skallens botten. Därför måste ansiktet bli rakt för att kunna se sina fötter. Ryggraden måste bli rakt och ha bågar för starkhet.Höftens mobilitet måste förändras, samt lårbenets angulation. Knäna måste helt omplaneras, samt foten. Det här gör det möjligt att spela till exempel tennis. Händerna måste förändras mycket för att kunna spela till exempel piano eller skrivmaskin. En viss Beethovens stycke kräver, att man måste spela 27 noter inom 1,5 sekund, och i en annan plats måste man spela 6 500 noter inom 7 minuter. Man måste sätta fingarna i 30 olika arrangemang. En fjärdedel av hjärnans motorisk kapacitet är reserverad för kontroll av handen.Vi kan kommunicera med teckenspråk eller tala samt skriva. Den ombyggda halsen och mobila tungan, tillsammans 100 olika muskler, gör de möjligt att tala och sjunga men det behövs också ett särskilt språkcentrum i hjärnan som schimpanser inte har. Vi kan kommunicera också med olika miner. Människan kan forma 10 000 olika miner med 50 ansiktsmuskler. Schimpanser har bara 26 muskler och några få miner. Vi har 100 miljarder hjärnceller och för att räkna alla deras kontakter, en kontakt per sekund, skulle ta 32 miljoner år. Därför är barndomen så lång, hela 16-18 år tar det för att få en vuxen hjärna. När man påstår, att skillnaden mella schimpansen och människan är bara 1.5% och att vi har haft samma förfäder 6 miljoner år sedan betyder detta, att man måste få 40 miljoner specifika mutationer etablerade i människosläktens kromosomer inom 6 miljoner år. J.B.S Haldane har räknat, att det behövs 300 generationer för att etablera en enda sådan önskad mutation i en population av 10 000 individer. Inom 6 miljoner år skulle man då få bara 1 000 önskade mutationer. Vi vet i dag att människosläktet förlorar 1.5% av sin DNA information per generation tack vare oönskade mutationer som inte gallras bort. När man jämför den anatomiska skillnaden mellan schimpansen och människan, måste man också förklara varför och hur det naturliga urvalet valde och byggde alla människans speciella egenskaper. Det naturliga urvalet kan inte planera nya innovationer, den väljer bara från det som redan finns. 150 år efter Darwin publicerade 'Om arternas ursprung' vet vi inte hur djurvärldens alla olika byggnadsplaner har uppstått.

Pekka Reinikainen

Onko ihminen 99% simpanssi?

Biologian oppikirjat ovat uskotelleet koululaisille, että ihminen on simpanssin kanssa geneettisesti 99% samanlainen. Tämä on pelkkä myytti.

Simpanssilla on eri määrä kromosomeja kuin ihmisellä. DNA-vertailussa noin neljäsosaa lajien geenisekvensseistä ei ole pystytty linjaamaan vierekkäin lainkaan. Tämä tarkoittaisi jo 25% eroa, mutta jaksojen merkitys on turhennettu väitteellä "moska-DNA:sta". Ylipäänsä simpanssin perimä on jäsennelty käyttäen ihmisen referenssigenomia. Äskettäin havaittu pidempien geenijaksojen kopiolukujen vaihtelu tuo eroa lisää 1-8%.

Luku 99% perustui proteiineja koodaaviin "eksoneihin" - joita on vain 1% perimästä. (Jos tämä kuulostaa liian naurettavalta ollakseen totta, voin vakuuttaa ettei kyse ole edes pahimmasta biologiankirjojen huijauksesta.) Näitä eksoneitakin liitetään proteiineihin eri kombinaatioissa ja tälle DNA:n silmukoinnillekin on tyypillistä rajanveto lajien välillä.

Ihminen ei ole päivitetty simpanssi, evoluutiotodisteissa kärryt vain kolisevat hevosen edellä. Tieteen nimissä rahvas on helposti huijattavissa, koska muualta ei oikeastaan enää maallikkoutta löydykään. Biologianopettajat ovat hyödyllisiä idiootteja, joita käsketään pysymään opetussuunnitelmassa.

Pauli Ojala

biokemisti

Troijan hevonen

Anna Rotkirch kirjoittaa (Hbl 8.2.), että ID on verrattavissa Troijan puuhevoseen, jonka sisällä piilee kreationismi. Väite on väärä. Tunnen kreationisteja, ID-liikkeen edustajia (design-teoreetikkoja) ja joukon muita kriittisesti evoluutioteoriaan suhtautuvia luonnontieteilijöitä. Design-teoreetikkoihin kuuluu kristittyjä, muslimeja, hinduja, juutalaisia ja agnostikkoja. He perustelevat kantansa teorian luonnontieteellisillä ongelmilla ja pyrkivät paljastamaan sen takana olevan naturalistisen filosofian.

Suoria luonnontieteellisiä todisteita ei alkuperäkysymyksiin ole mahdollista saada. Todisteet ovat aina aihetodisteita. Elävät organismit ovat monimutkaisia informaatiota käsitteleviä järjestelmiä. Design-teoreetikon mielestä ne voidaan parhaiten selittää älykkäillä syillä. Aihetodisteisiin kuuluvat design-teoreetikkojen mielestä esimerkiksi geneettinen kieli, molekyylikoneet, elämän synty, kambriräjähdykseksi kutsuttu eliöiden yhtäkkinen ilmestyminen maapallolle ja fossiilitodisteiden luonne.

Jos haluamme käyttää vertausta Troijan hevosesta, niin se sopii paremmin naturalistiseen tiedekäsitykseen ja evoluutioteoriaan. Yhdysvaltain tiedeakatemia on määritellyt naturalistisen tiedekäsityksen: Luonnontieteellisten väitteiden täytyy perustua ainoastaan luonnollisiin tapahtumiin ja prosesseihin. Naturalismi ei ole neutraali ajatusmalli vaan se rajaa keinotekoisesti tieteen selitysmallit tietylle pelikentälle. Ajatus, että elämä olisi suunniteltua, ei sovi tälle kentälle. ”Vaikka kaikki koetulokset viittaisivatkin älykkääseen suunnitelmaan, niin hypoteesi on luonnontieteen ulkopuolella, koska se ei ole naturalistinen”, kirjoitti professori Todd arvovaltaisessa Nature-lehdessä (401(6752):423, 1999).

Tieteen nimissä tapahtuva naturalistisen maailmankatsomuksen salakuljetus oppikirjoihin merkitsee uskonnollistyyppistä indoktrinointia. Tieteenfilosofi Michael Ruse myöntää, että ”evoluution kannattajille evoluutio on enemmän kuin pelkkää tiedettä. Evoluutiota markkinoidaan ideologiana, sekulaarina uskontona – kristinuskon täysivertaisena vaihtoehtona. . . Evoluutio on uskonto”. (National Post, May 13, 2000, p. B-3). Ruse katsoo kuitenkin evoluution kuvaavan luonnonhistoriaa paremmin kuin design-teoria. Nobel-palkittu fyysikko Robert B. Laughlin kutsuu tuoreessa kirjassaan evoluutiota ideologiseksi antiteoriaksi (A Different Universe, New York: Basic Books, 2005, ss. 168-169)

Luontoa selittävän tieteen tulisi olla totuuden etsintää ja todisteiden – ei naturalistisen filosofian – tulisi ohjata ajatteluamme. Tunnettu brittiläinen filosofi ja ateisti, professori Antony Flew kertoi seuranneensa todisteita. Joulukuun alussa vuonna 2004 antamassaan haastattelussa hän sanoi hylänneensä ateismin ja vakuuttuneensa siitä, että ”superäly on ainoa hyvä selitys elämän synnylle ja luonnon kompleksisuudelle”.

Matti Leisola

professori

Lähetetty 18.2.2009

Mitä opimme Pula-ajasta?

Orastavaa lamaa on verrattu 30-luvun pula-aikaan ja apuun on kutsuttu Talvisodan henkeä. Omia päätöksiä tehden Suomi on kokenut sotien ohella oikeastaan kolme taloussotaa: 1860-luvun nälkävuodet, 30-luvun laman, sekä pankkikriisin 90-luvulla. Mitä niistä opimme? Kyse on ollut luokkasodan eikä Talvisodan hengestä.

Nälkävuosina kampanjoitiin omaa valuuttaa, Suomen markkaa. Lainaamista ulkomailta ja viljan ostamista velaksi pelättiin. Niinpä Suomen Pankki ja Snellman antoivat 8 % korpien asukeista kuolla nälkään. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.

Toista Maailmansotaa ennakoineessa Pula-ajassa Suomen Pankin yksinvaltias oli Risto Ryti, joka passitti muut johtajat pelailemaan korttia. Yhdysvalloissa lehdet julistivat kissankokoisilla kirjaimilla: "Finland pays again!" Ryti oli niin säälimätön, että jopa ateismillaan rehvastellut, koko ikänsä ehtoollisen käymisestä kieltäynyt Jatkosodan pääministeri Edwin Linkomies epäili, oliko Rytillä sydäntä lainkaan. Mikään muu maa ei maksanut amerikanlainojaan pulasta ja työttömistään huolimatta. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.

1980-luvun kulutusjuhlien päätteeksi pienet velat olivat pankkien huoli, suuret velat kaatuivat valtion syliin Suomen lainaluokitus-statuksen laskemista pelättäessä. Niinpä oli pankkituen hengen mukaista ajaa konkurssiin jopa 70 000 elinkykyistäkin pienyritystä. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.

Tänään Suomen joutsen seilaa myrskyyn muita länsimaita huonomman irtisanomissuojan kanssa ja pienin varallisuusveroin, houkuteltuaan ulkomaisia suuryrityksiä ja investointeja. Sekin tehtiin maineen turvaamiseksi ulkomailla.

Yhteistä Talvisodalle tässä on se, että meiltäkin puuttuu patruunoita. Tämä on isätön sitoutumattomuuden aika. Kaipaamme todellisia johtajia jotka sitoutuisivat alaisiinsa, eivätkä suostuisi höynäytettäviksi ulkomailta kehuja saadakseen. Päälliköitä meistä kyllä on joka kolmas, mutta rehellisen työn osaajat ovat loppumassa eläkepommissa. Ulosliputtajat ovat unohtaneet Nälkämaan laulun johtopäätöksen: "Meidän on uudestaan luotava maa. Raukat menkööt merten taa!"

Pauli Ojala
Helsinki

TIETEEN PÄIVÄT 2009

Evoluutiokriittiset puheenvuorot

Powerpoint-slaidit
Drawings from the Finnish Culture and Nature

Kuvia Suomen luonnosta ja kulttuurista