gallup

Takaisin Ajatusvarikolle - Back to the Thought Deposit
→ HAASTE - CHALLENGE ←
Dinoglyyfit - Dinoglyfs - Esihistorialliset eläimet historiankirjoissa - Prehistoric Creatures Documented by the Ancient Man

Takaisin Ihmissikiön kidusaihiot -sivulle
Huom.! Tämä teksti ei ole käynyt läpi peer review -arviota ja siihen tulee suhtautua varauksella.

Kontrolli, MM tdk:n lihatalouden opiskelijoita

I. Tunnen biogeneettisen lain käsitteen.
("Ontogenia rekapituloi fylogeniaa"; yksilönkehitys pikakelaa lajinkehitystä")
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

12 8 3 1 0

50% 33% 13% 4% 0%

/24 vastausta

II. Tunnen vertailevat kuvat selkärankaissikiöiden varhaisten vaiheiden samankaltaisuudesta.
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

2 2 2 13 5

8% 8% 8% 54% 21%

/24 vastausta

III. Mikäli tunnet ko. kuvat, mistä lähteestä olet niihin tutustunut?

Lukion koulukirjoista                                                                               13
"Kirjoista"; "oppikirjoista"; "oppimateriaaleista"                                         1
Lukion biologian tunneilta                                                                         4
Yliopiston luennoilta & kursseilta                                                              2
En muista                                                                                                 1

IV. Vakintuneen käsityksen mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

1 0 24 0 0

4% 0% 96% 0% 0%

/25 vastausta

V. Oman käsitykseni mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

2 1 19 1 0

9% 4% 83% 4% 0%

/23 vastausta

VI. Oheista kuvaa/sen kierrättämistä oppikirjoissa on tiedelehdissa väitetty yhdeksi biologian suurimmista tiedevilpeistä.
(Kuva: Alberts ym. Molecular Biology of the Cell (1994), s. 33; myös mm. Douglas J. Futuyma, Evolutionary Biology (1998) s. 653 jne.)
(1: ei pidä lainkaan paikkaansa; 5:pitää varmasti paikkansa)

1: 2: 3: 4: 5:

1 8 8 4 3

4% 33% 33% 17% 13%

/24 vastausta

VII. Kuvien alkuperäinen laatija Ernst Hackel (1834-1919) laati ensimmäisen fylogeneettisen puun ja esitteli mm.
käsitteet fylogenia, ontogenia, ekologia, ja phylum (pääjakso).
(1: en ole kuullutkaan; 5: tiedän tämän jo entuudestaan)

1: 2: 3: 4: 5:

14 5 0 4 1

58% 21% 0% 17% 4%

/24 vastausta

VIII. Poikkitieteellisyyden ohella rekapitulaation laki sosialisoitiin suoraan yhteiskuntaan 1900-luvun taitteen Saksasta alkaen.
(1: en ole kuullutkaan; 5: tiedän tämän jo entuudestaan)

1: 2: 3: 4: 5:

23 0 1 0 0

96% 0% 4% 0% 0%

/24 vastausta

IX. Monennenko vuoden opiskelija olet?
k.a. 1.72

X. Olen kuullut/osallistunut aikaisemminkin tähän kyselyyn.
25: E

Any comments?
-Gallup esitettiin liian nopeasti.
-Ihan outoa, ei kyllä ymmärtänyt mistään yhtään mitään. Liian vaikeita sanaselitteitä ja käsitteitä, ei mitään tajua mistään. Ei kyllä kiinnostakaan. Esityskin oli vähän liian nopea minulle.
- Meni yli hilseen.

€€€

Biotieteiden laitos; 1-6. vuoden opiskelijoita 5 eri luennolta

I. Tunnen biogeneettisen lain käsitteen. ("Ontogenia rekapituloi fylogeniaa"; yksilönkehitys pikakelaa lajinkehitystä")
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

73 25 13 22 2

54 % 18,5 % 10 % 16 % 1,5 %

/135 vastausta

II. Tunnen vertailevat kuvat selkärankaissikiöiden varhaisten vaiheiden samankaltaisuudesta.
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

6 8 30 54 36

4 % 6 % 22 % 40 % 26 %

/136 vastausta

IV. Vakintuneen käsityksen mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

6 17 87 17 6

5 % 13 % 65 % 13 % 5 %

/133 vastausta

V. Oman käsitykseni mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

9 23 71 21 6

7 % 18 % 55 % 16 % 5 %

/130 vastausta

VII. Kuvien alkuperäinen laatija Ernst Hackel (1834-1919) laati ensimmäisen fylogeneettisen puun ja esitteli mm. käsitteet fylogenia, ontogenia, ekologia, ja phylum (pääjakso).
(1: en ole kuullutkaan; 5: tiedän tämän jo entuudestaan)

1: 2: 3: 4: 5:

74 25 18 9 5

56 % 19 % 14 % 7 % 4 %

/131 vastausta

IX. Monennenko vuoden opiskelija olet?
k.a. 2.25 v.

X. Olen kuullut/osallistunut aikaisemminkin tähän kyselyyn.
133: E

€€€

Biotieteiden laitos; 1. vuoden opiskelijoita 5 eri luennolta

II. Tunnen vertailevat kuvat selkärankaissikiöiden varhaisten vaiheiden samankaltaisuudesta.
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

2 5 12 20 12

4 % 10 % 24 % 39 % 24 %

/51 vastausta

III. Mikäli tunnet ko. kuvat, mistä lähteestä olet niihin tutustunut?

Lukion koulukirjoista                                                                               15
Yliopiston oppikirjoista                                                                            6
"Kirjoista"; "oppikirjoista"; "oppimateriaaleista"                                         5
Pääsykoekirjoista                                                                                    1
Lukion biologian tunneilta                                                                         7
Yliopiston luennoilta & kursseilta                                                              12
"Useita"; "myöhemmin muissa teoksissa"; ym; mm.                                    4
Yläasteella                                                                                               1
En muista                                                                                                 2
- Campbell: Biology (jonka valokuva on ok)                                             4
- rat/mouse embryo atlas (oletettavasti ok kuvat)                                       1
- Tieteelliset julkaisut (oletettavasti ok kuvat)                                             1

IV. Vakintuneen käsityksen mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

4 6 26 9 3

8 % 12 % 54 % 19 % 6 %

/48 vastausta

V. Oman käsitykseni mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

4 6 28 7 3

8 % 13 % 58 % 15 % 6 %

/48 vastausta

VII. Kuvien alkuperäinen laatija Ernst Hackel (1834-1919) laati ensimmäisen fylogeneettisen puun ja esitteli mm. käsitteet fylogenia, ontogenia, ekologia, ja phylum (pääjakso).
(1: en ole kuullutkaan; 5: tiedän tämän jo entuudestaan)

1: 2: 3: 4: 5:

24 12 6 5 2

49 % 24 % 12 % 10 % 4 %

/49 vastausta

IX. Monennenko vuoden opiskelija olet?
50: 1.

X. Olen kuullut/osallistunut aikaisemminkin tähän kyselyyn.
50: E

Any comments?
- Aika jännä alue
- Tähänkö piti tuhlata luentoaikaa???
- Outo.
- En ole biologian opiskelija, vaikka biotieteiden kurssilla olenkin.
- En halua vastata, kun en tunne a) evoluutiosta tarkkaa faktaa b) yksilönkehityksestä erittäin tarkkaa faktaa c) muuta, mitä?
- Mikä on paradigma?
- Paradigma?
- täh?
-1. kysymyksen sivistyssanat hämäsivät

Biotieteiden laitos; 2. vuoden opiskelijoita 5 eri luennolta

I. Tunnen biogeneettisen lain käsitteen. ("Ontogenia rekapituloi fylogeniaa"; yksilönkehitys pikakelaa lajinkehitystä")
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

14 11 5 9 1

35 % 28 % 13 % 23 % 3 %

/40 vastausta

II. Tunnen vertailevat kuvat selkärankaissikiöiden varhaisten vaiheiden samankaltaisuudesta.
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

3 1 8 13 14

8 % 3 % 21 % 34 % 37 %

/38 vastausta

III. Mikäli tunnet ko. kuvat, mistä lähteestä olet niihin tutustunut?

Lukion koulukirjoista                                                                               17
Yliopiston oppikirjoista                                                                            2
"Kirjoista"; "oppikirjoista"; "oppimateriaaleista"                                         2
Pääsykoekirjoista                                                                                    1
Lukion biologian tunneilta                                                                         3
Yliopiston luennoilta & kursseilta                                                              19
"Useita"; "myöhemmin muissa teoksissa"; ym; mm.                                    3
Lukion psykologian tunneilla                                                                      1
Yläasteella/peruskoulussa                                                                          1
- Campbell: Biology (jonka valokuva on ok)                                             1
- Scott Gilbertin oppikirja (kuvat ok)                                                         1

IV. Vakintuneen käsityksen mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

1 5 25 5 2

3 % 13 % 66 % 13 % 5 %

/38 vastausta

V. Oman käsitykseni mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

3 6 20 6 2

8 % 16 % 54 % 16 % 5 %

/37 vastausta

IX. Monennenko vuoden opiskelija olet?
38: 2.

X. Olen kuullut/osallistunut aikaisemminkin tähän kyselyyn.
38: E

Any comments?
- VIII. Poikkitieteellisyyden ohella rekapitulaation laki sosialisoitiin suoraan yhteiskuntaan 1900-luvun taitteen Saksasta alkaen.: Hah! (Vastaus: en ole kuullutkaan)

Biotieteiden laitos; 3. vuoden opiskelijoita 5 eri luennolta

II. Tunnen vertailevat kuvat selkärankaissikiöiden varhaisten vaiheiden samankaltaisuudesta.
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

1 0 3 10 6

5 % 0 % 15 % 50 % 30 %

/20 vastausta

III. Mikäli tunnet ko. kuvat, mistä lähteestä olet niihin tutustunut?

Lukion koulukirjoista                                                                               11
Yliopiston oppikirjoista                                                                            0
"Kirjoista"; "oppikirjoista"; "oppimateriaaleista"                                         1
Pääsykoekirjoista                                                                                    1
Lukion biologian tunneilta                                                                         4
Yliopiston luennoilta & kursseilta                                                              7

IV. Vakintuneen käsityksen mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

1 4 13 2 0

5 % 20 % 65 % 10 % 0 %

/20 vastausta

V. Oman käsitykseni mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

2 3 9 6 0

10 % 15 % 45 % 30 % 0 %

/20 vastausta

IX. Monennenko vuoden opiskelija olet?
20: 3.

X. Olen kuullut/osallistunut aikaisemminkin tähän kyselyyn.
20: E

Any comments?

Biotieteiden laitos; 4. vuoden opiskelijoita 5 eri luennolta

II. Tunnen vertailevat kuvat selkärankaissikiöiden varhaisten vaiheiden samankaltaisuudesta.
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

0 2 4 10 2

0 % 11 % 22 % 56 % 11 %

/18 vastausta

III. Mikäli tunnet ko. kuvat, mistä lähteestä olet niihin tutustunut?

Lukion koulukirjoista                                                                            7
Yliopiston oppikirjoista                                                                         0
"Kirjoista"; "oppikirjoista"; "oppimateriaaleista"                                      2
Lukion biologian tunneilta                                                                      0
Yliopiston luennoilta & kursseilta                                                           8
"Useita"; "myöhemmin muissa teoksissa"; ym; mm.                                  1
En muista                                                                                               1
- Campbell: Biology (jonka valokuva on ok)                                           1

IV. Vakintuneen käsityksen mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

0 2 14 0 1

0 % 12 % 82 % 0 % 6 %

/17 vastausta

V. Oman käsitykseni mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

0 6 10 1 1

0 % 33 % 56 % 6 % 6 %

/18 vastausta

IX. Monennenko vuoden opiskelija olet?
18: 4.

X. Olen kuullut/osallistunut aikaisemminkin tähän kyselyyn.
18: E

Any comments?
- Ei muuta kuin että ihmeellisin gallup johon olen osallistunut!
- 'En osaa sanoa' vaihtoehto puuttui
- Surkee
- Hieman outo kysely, olettaa liikaa! (Kuten että osallistujat lukevat ahkerasti tiedelehtiä...) Puuttuu vaihtoehto en tiedä/en ota kantaa. Eikö täällä opeteta kyselyiden tekemistä???

Biotieteiden laitos; 5. tai sitä myöhemmän vuoden opiskelijoita 5 eri luennolta

II. Tunnen vertailevat kuvat selkärankaissikiöiden varhaisten vaiheiden samankaltaisuudesta.
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

0 0 3 2 2

0 % 0 % 43 % 29 % 29 %

/7 vastausta

III. Mikäli tunnet ko. kuvat, mistä lähteestä olet niihin tutustunut?

Lukion koulukirjoista                                                                             4
Yliopiston oppikirjoista                                                                          1
Lukion biologian tunneilta                                                                       0
Yliopiston luennoilta & kursseilta                                                            2
En muista                                                                                               1
- Alberts et al. (valokuva harhaanjohtava)                                               1

IV. Vakintuneen käsityksen mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

0 1 5 1 0

0 % 14 % 71 % 14 % 0 %

/7 vastausta

V. Oman käsitykseni mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

0 2 4 1 0

0 % 29 % 57 % 14 % 0 %

/7 vastausta

IX. Monennenko vuoden opiskelija olet?
4: 5. v.
3: 6. v.

X. Olen kuullut/osallistunut aikaisemminkin tähän kyselyyn.
7: E

Any comments?
- Kuvassa on mielenkiintoisia allegorioita mutta evoluutio kulkee sattumanvaraisiin suuntiin.
- Lomake laadittu huonosti niitä ajatellen, jotka vastaavat I-kohdassa 1(x) !!!
- Miksi pääainetta ei kysytty? Oletetaanko että kaikki oli MAT-LU opiskelijoita?

Kehitysbiologian eri luennoilla vapaamuotoisen kysymyksen III perusteella aiheeseen tutustuneita: 11 henkeä. Nämä sisällytetty jo edellisiin.

II. Tunnen vertailevat kuvat selkärankaissikiöiden varhaisten vaiheiden samankaltaisuudesta.
(1: en tunne lainkaan; 5: tunnen hyvin)

1: 2: 3: 4: 5:

0 0 1 8 2

0 % 0 % 9 % 73 % 18 %

/11 vastausta

IV. Vakintuneen käsityksen mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

0 0 7 4 0

0 % 0 % 64 % 36 % 0 %

/11 vastausta

V. Oman käsitykseni mukaan biogeneettinen laki on käypä tieteellinen paradigma.
(1: täysin totta; 5: ei ole lainkaan totta)

1: 2: 3: 4: 5:

0 0 7 4 0

0 % 0 % 64 % 36 % 0 %

/11 vastausta

IX. Monennenko vuoden opiskelija olet?
k.a. 2,7

Kaikissa kyselyissä hylättyjä vastauspapereita 2 henkeä (syy: ovat kuulleet aiemmin kyselystä). Luennoilla samasta syystä pois jääneitä opiskelijoita noin 20 henkeä. Tämän puolesta otosta olisi voinut vielä suurentaakin. Viidestä kyselykerrasta ensimmäisellä (suurin tilaisuus, 50 henkeä) en ymmärtänyt mainita erikseen, että keskimmäinen vaihtoehto '3' merkitsee EOS; 'en osaa sanoa'. Ainoastaan ensimmäisellä kyselykerralla esitettiin myös toivomus, etteivät vastaajat palaisi kysymyksissä taaksepäin muuttamaan vastauksiaan. Lomake ja kysymykset eivät erotelleet biologian pääaineopiskelijoita sivuaineopiskelijoista; vuosikurssiksi asetettiin biologian opintojen pituus, mutta vain jos se oli erikseen vastauspaperiin kirjoitettu. Tämä vääristää eniten ylempien vuosikurssien vastauksia.

Analyysiä & tulkintaa

- Lukiossa vertaileviin sikiökuviin muistaa tutustuneensa yli puolet kaikista otoksen yliopisto-opiskelijoista. (Nämä kuvat ovat pääsääntöisesti epäautenttisia.)
- Lukion oppikirjat ovat niin suppeita, että niiden kuvat muistetaan huomattavasti paremmin kuin yliopiston oppikirjojen kuvat.
- Yliopistossa kuvat mainitsee tavanneensa noin puolet vastaajista, joiden meneillään oleva opiskeluvuosi (keväällä) oli keskimäärin 1.72.
- Moni biologian opiskelija ei osaa ottaa kantaa tai arvioida oikein rekapitulaatio-opin relevanssia sen paremmin vakiintuneessa tiedeyhteisössä kuin subjektiivisestikaan sen jälkeen kun se fraasinomaisesti selitetään.
- Visuaalisuus ja mielikuvat dominoivat itse paradigmojen abstrahointia. Epäautenttisten kuvien kierrätyksellä pakollisissa oppikirjoissa lienee indoktrinoivaa arvoa.
- Opiskelijat eivät keskimäärin usko, että ko. kuvia on edes väitetty vilpillisiksi. On kuitenkin yllättävän selkeä linja, että mitä pidemmällä opinnot ovat, sen enemmän luottamus vilpittömyyteen pienenee.
- Vastaukset IV ja V -kohdissa (rekapitulaation "käypyys") ja VI-kohdassa (väite sikiökuvien epäautenttisuudesta) vaihtelivat ylipäänsä eniten koko kyselyssä. Näistä asioista ei opiskelijoilla näytä olevan tietoa.
- Jakauma rekapitulaation käypyydestä on kokonaisuudessaan painottunut hieman siihen suuntaan, että paradigma pitää paikkansa, joskin ehdoton enemmistö ei osaa sanoa tai ei ota kantaa.
- Sikiökuvat esitetään yliopistossa lähinnä 1. vuoden fuksikursseilla, jolloin epäautenttisuuden vaara lienee suurimmillaan.
- Mitä pidemmällä biologian opinnot yliopistolla ovat, sitä useampi vertailevat sikiökuvat kuitenkin muistaa. (Saattaa johtua selektoituneemmasta ja motivoituneemmasta ryhmästä.)
- Yliopistolla hieman pidempään opiskelleet muistavat kuvat paremmin luennoilta kuin kurssien oppikirjoista.
- Visuaalisuus näyttää dominoivan muistia tekstin abstrahoimisen ohitse. Kyse on mielikuvista.
- Kehitysbiologian opetuksessa aiheeseen tutustuneet vastasivat kysymyksiin IV-VIII suurin piirtein seuraavasti: rekapitulaation käsite on melko tuntematon, viitannee siihen että ko. oppihistorian harharetkeä ei ole käsitelty lainkaan, koska negatiivinen asia varmaankin muistettaisiin. Vertailevat sikiökuvat tunnetaan tässä ryhmässä kuitenkin kaikkein parhaiten, toivottavasti autenttisten kuvien perusteella. Rekapitulaation paikkansapitävyyteen tässä ryhmässä suhtaudutaan kuitenkin niin ikään kaikkein varauksellisemmin - joskin silti 64 % vastaa silti EOS. Tämäkään ryhmä ei keskimäärin usko, että Haeckelin kuvia on edes väitetty vilpilliseksi. Itse asiassa tämä ryhmä uskoo edes väitteen olemassaoloon kaikkein vähiten kaikista vastaajista, lukuunottamatta 1. vuoden opiskelijoita. Otos oli kuitenkin valitettavan pieni, 11 vastaajaa, ja arvostaisin tukea laajemman otoksen survey-tutkimukselle.
- Erikoisosaamista vaativan kysymyksen VII hyvin harva, jos kukaan, tunsi.
- Rekapitulaation oppihistoriallisen merkityksen kysymyksessä VIII hyvin harva, jos kukaan, tiesi.
- Kysymyksissä IV ja V (yhteisön käsitys - oma käsitys) oman käsityksensä vakiintuneesta käsityksestä erotti 36 henkeä 158 kaikkiaan vastaajasta. Heistä 21 luotti rekapitulaation kuvaamaan evoluutiohistorian periaatteeseen enemmän, ja 15 vähemmän, kuin otaksui tiedeyhteisön siihen luottavan. (Mikä oli itselleni ehkä suurin yllätys.) Yhteensä he luottivat rekapitulaation periaatteeseen 7 yksikköä enemmän, kuin otaksuivat tiedeyhteisön siihen luottavan. Otoksen keskimääräinen vuosikurssi oli 2,2.

Johtopäätöksiä sitaattivarikosta, gallupeista ja artikkelista

Embryologia ja moderni kehitysbiologia on selviytynyt itsensä korjaamisen kriteeristä, mutta ei poikkitieteellisen ja jopa yhteiskunnallisen (de)popularisaation velvollisuudesta. Ihmissikiön eläimellisyyden liioittelemisessa tai materialismissa näyttää vaikuttavan eettisen kysynnän ja tarjonnan laki, johon asiantuntijat eivät ole uskaltaneet tosissaan puuttua. Rekapitulaatio-opin ja 1900-luvun ensimmäisen puolivälin kriiseillä aina aborttilainsäädäntöön ja keskosten kivunlievityksen epäkohtiin saakka on vähintään korrelaatiota, todennäköisesti jopa kausaliteettia. Vastasyntyneiden ihmislasten kykyyn kokea fyysistä kipua alettiin länsimaista uskoa yleisesti vasta 1980-luvun loppupuolella. Ovatko ihmiset tulleet mielikuvien tasolla vilpittömän harhaanjohdetuiksi, mitä sikiöihin tulee? Tätäkin monumentaalisempi tutkimuskohde olisi maailmansotien jälkeisen psykoanalyysin biologinen pohja kerrannaisvaikutuksineen.

Lineaarisen rekapitulaation tieteelliset kantoraketit ovat jo kauan aikaa sitten pudonneet - mutta ne vauhdittivat kuitenkin riittävän pitkään saadakseen maailmankatsomuksellisen raketin omalle radallaan. Keskustelu biotieteen etiikasta nykyisessä lääketieteen murrosvaiheessa kaipaisi perusteellista ruoppausta. Pohdinnassa suunnanvalinnasta alkion ja aikuisen kantasolututkimuksen resursseista, on asiantuntijoiden jääviys pelottavan lähellä. Olisi parempi, jos tätä keskustelua voitaisiin käydä yliopistolla akateemisessa hengessä ilman banderolleja. Jopa akateeminen debatti puhdistaisi ilmaa.

Sofistikoitunut eugeniikan termi oli Charles Darwinin serkun, Sir Francis Galtonin vuonna 1883 lanseeraama termi, mutta omilla leveyspiireillämme nimike oli "rotuhygienia". Mitä USA:n mielenilmauksiin tulee, niin vuonna 1917 "defective" ryhmien muutto Yhdysvaltoihin kiellettiin lailla. Vuonna 1921 siirtolaisuutta Euroopasta vähennettiin 3% vuosittaiseen määrään vuoden 1910 väestönlaskun mukaan. Vuonna 1924 kongressin hyväksymä laki vähensi siirtolaisuuden 2%:iin vuoden 1890 väestönlaskusta säilyttääkseen "Nordic"-rodun tasapainon - ja tämä laki pysyi voimassa vuoteen 1965. Ensimmäinen sterilisaatiolaki asetettiin voimaan vuonna 1907 Indianan osavaltiossa, kaikkiaan 23 samanlaista lakia hyväksyttiin 15 osavaltiossa, ja sterilisaatiota harjoitettiin 124 laitoksessa vuonna 1921. SJ Gouldin kirja "Mismeasure of Man" kritisoi sosiaalisia älykkyystestejä juuri näiltä ajoilta. Jos Amerikan lait olivat edelläkävijöitä, niin ensimmäisenä Euroopassa sterilisaatiolain hyväksyi Tanska, sitten Suomi, Ruotsi, Norja, ja Islanti. Itse asiassa maailman ensimmäinen rotubiologinen instituutti perustettiin Uppsalaan vuonna 1921. Loppujen lopuksi eugeniikan viime kierroksen pakkosterilisaatioiden määrä jäi Suomessa suhteellisesti hyvin pieneksi, alle kahteentuhanteen tapaukseen. Kärjistäen voisi sanoa, että "mongolidista" elementtiä tuoneiden suomensuomalaisten piti saada japanilaisten tavoin poikkeuslupa, kun suomalaista Waffen-SS-pataljoonaa värvättiin akateemisen Suomi-Saksa-Seuran toimesta Ernst Haeckelin perintönä.

Helsingin yliopiston rehtori, lääkäri Kari Raivio päätti ansiokkaan Yliopisto-lehden sikiöiden ja aikuisen kantasolutraditioita vertailevan pääkirjoituksensa (http://yliopistolehti.helsinki.fi/2001_12/paakirjoitus.html) kloonaus- ja kantasolukysymyksistä sanoihin: "Suomessa näiden vaikeiden tieteen tiedotuksen ongelmien käsittely mediassa on ainakin viime mätäkuussa ollut asiallista, eikä meillä kansa yleensä kiihkoile eettisten kysymysten takia." Ottaen huomioon eugeniikan, rotuoppien, pakkosterilisaatioiden jne. lähihistorian länsimaissa, on maallikoiden epäluulo minusta kuitenkin ymmärrettävää. Yleisön olisi tärkeätä nähdä ja kokea, että yliopisto on avoimen ja rehellisen väittelyn paikka.

Uuden ajan biologiassa avoimuus aina julkisiin debatteihin saakka olisi mielestäni paras tapa nostaa luottamusta, oppiaineiden kiinnostavuutta ja jopa opiskelijamääriä. Tieteen popularisoinnissa on kyse amplitudeista: mielestäni evoluutio-optimismin siivittämä kritiikittömyys tai jopa pelon ilmapiiri tekee karhunpalveluksen koko yhteiselle asiallemme.

http://www.kp-art.fi/default.htm

1:	2:	3:	4:	5:
114	9	5	3	1
86 %	7 %	4 %	2 %	1 %