Takaisin Ajatusvarikolle - Back to the Thought Deposit
HAASTE - CHALLENGE
Dinoglyyfit
- Dinoglyfs - Esihistorialliset eläimet historiankirjoissa - Prehistoric Creatures Documented by the Ancient Man

 

SAMPSA ry

Patenttia haetaan:

salamavaloisvärikopiokoneisbarbabeibiesvesiskootterille

 

 

Richard Dawkins on Oxfordin yliopiston yleisen tieteenymmärryksen professori. Evoluutiokriitikoiden kirja-arvosteluissaan hänellä on tapanaan kirjoittaa: ”It is absolutely safe to say that if you meet somebody who claims not to believe in evolution, that person is ignorant, stupid or insane (or wicked, but I'd rather not consider that)” (1).


Matemaatikko William Dembski on kuitenkin esimerkki teologisesti minimalistisen, nk. Intelligent Design –liikkeen tutkijasta, joka on kyennyt kritiikistään huolimatta murtautumaan tutkimuksillaan ainakin evoluutiodebatteihin saakka. Siinä, missä Dawkins aloittaa Sokea Kelloseppä -kirjansa sanoin: ”Biology is the study of complicated things that give the appearance of having been designed for a purpose”, kuuluu Dembskin kansantajuinen slogan: If it looks like a duck, it probably is a duck.

 

Mustekala esimerkkinä luonnon teleonomiasta

On kysytty, että miksi ihmissilmä on väärin päin ja mustekalan silmä oikein päin? Valon on läpäistävä hermokudoksen viidakko aistinsolujen tavoittamiseksi selkärankaisilla, kun taas selkärangattomilla aistinsolut ovat yleensä kääntyneet valoa kohden. Onko ihmissilmä siis huonosti suunniteltu?
 

Vaikka kullakin 650:stä mustekalalajista on omat erityispiirteensä, ovat monet puolustuskeinot kuitenkin samoja. Nimensä mukaisesti kaikki mustekalat voivat vapauttaa vihollisen hämmentävän mustepilven. Syvissä vesissä on kuitenkin koko ajan pimeää, eikä mustasta pilvestä ole apua. Näissä ekologisissa lokeroissa elävien lajien muste toimii salamavalon lailla sokaisten vihollisen. Suurin kalmarinsilmä oli halkaisijaltaan 40 cm. Syvyyksissä valo on kortilla ja valonrahtunenkin pitää ottaa talteen nähdäkseen – kun taas ihmisen kamerasilmä näin kasattuna olisi päivänvalossa kertakäyttökamera.
 

Raidallinen mustekala käyttää ruumiinkieltä muistuttaakseen myrkyllistä skorpionikalaa. Kahdeksanlonkeroisilla on uskomaton kyky mukauttaa ihonsa vastaamaan ympäristönsä muotoja tehden näin itsestänsä lähes näkymättömiä. Mustekalojen päässä on miljoonia pieniä rakkuloita, joiden muotoa ne voivat helposti muuttaa. Näin ihon rakenne saadaan helposti muistuttamaan niin hiekkapohjaa, pikkukiviä, kirkasta korallia, kuin levääkin. Mustekalat voivat muuttua kaikenvärisiksi ihonsa kromatofori-värisolujensa ansiosta. Värikopio ympäristöstä syntyy silmänräpäyksessä. Tutkijat ihmettelivät pitkään, miten värisokea mustekala voi erottaa valon aallonpituudet toisistaan ja tietää minkä väriseksi muuttua. Ilmeisesti mustekala vaihtaa väriään ympäristön heijastaman valon voimakkuuden mukaan. 

 

Kromatoforien väri riippuu solujen muodosta, ja iholihastensa avulla mustekala voi koristautua seepraraidoilla, leimuavilla kulmakarvoilla, valesilmätäplillä, itsevalaisevilla kyljillä, tai muuttua lähes läpinäkyviksi. Lituskaisten kampeloidenkin pintakuvio muuttuu parhaimmillaan parissa sekunnissa karkeaksi sorapohjaksi, hiekkapohjaksi – laboratorio-oloissa vaikkapa shakkilaudaksi.

 

Mustekalojen valosoluissa asustaa lemmikkeinä tuhansia pieniä itsevalaisevia bakteereita. Tämä on symbioosien aatelia. Toisilla mustekaloilla valosolujen rakenne on tavallistakin hienompi. Niissä on linssejä ja erilaisia suodattimia, jotka voivat muuttaa valon väriä valkoiseksi, siniseksi, keltaiseksi ja vaaleanpunaiseksi. Osa lajeista vaihtaa valon väriä muuttamalla sen aallonpituutta kemiallisten reaktioiden avulla. Toiset mustekalat ovat niin myrkyllisiä ettei niiden tarvitse piiloutua. Ne viestittävät myrkyllisyydestään yleisbiologisesti kirkkailla väreillä. 

 

Vesiskootteria muistuttavan suihkumoottorinsa avulla mustekalat saavuttavat suuren nopeuden. Tämä pätee etenkin kahdeksanlonkeroisia virtaviivaisemmille kymmenlonkeroisille mustekaloille. Monet lajit voivat syöksyä vedenpinnan yläpuolella uskomattomalla voimalla jopa 35 metrin loikkiin. Varsinkin kahdeksanlonkeroiset mustekalat ovat mestareita tunkeutumaan pieniin koloihin, joista niitä on lähes mahdoton pyydystää. Lonkeroidensa voimakkailla imukupeilla mustekalat siirtelevät helposti itsensä kokoisia kiviä. Kilon painoinen mustekala kykenee vetämään vedessä imukupeillaan 18 kiloa noste-efektin vuoksi.

 

Auttaisiko laboratoriotutkijaa mustekalan vai mytologian monipäisen hydran avut? Tieto siitä, että lonkerot kykenevät toimimaan pitkälti itsenäisesti ilman että käytännön aikeet tarkistetaan toisiensa tai pään kautta, tukee edellistä vaihtoehtoa.


 

Diskussiota

 

Mitä lajiutumisen suuntaan tulee, niin ei ole lainkaan sanottua, ettäkö kehityksen kulmakerroin olisi kokonaisuudessaan positiivinen. RNA-välitteinen DNA-systeemin on koodausjärjestelmä. Evoluution haastajat ovat nimeltään informaatioteoria ja rappeutumisteoria. Mitä pidemmällä on sopeutuminen, sitä pienempi on muuntelumahdollisuuksien kirjo. Näin sanoo käsittääkseni kenttäkokemus varioimattoman gepardin, maatiaislampaiden, maatiaislehmien jne. kohdalla. Luonnonvalinta kyllä toimii, mutta ongelma ei ole niinkään survival of the fittest, kuin arrival of the fittest.

 

Mikroevoluutiota – de facto - ja makroevoluutiota – de jure - erottaa toisistaan tosin vain yksi pieni merkki, mutta evoluution kohdalla Dawkinsin tapaan jättää termit järjestelmällisesti määrittelemättä on vaikea nähdä muita kuin johdattelusyitä. Makroevoluutio tarkoittaa täysin uusien elimien ja rakennesuunnitelmien syntyä ja niihin liittyvää laadullisesti uutta geneettistä materiaalia. Mikroevoluutio taas on rakennetuntomerkkien sisällä tapahtuvaa muuntelua eli määrällisiä muutoksia jo olemassaolevissa elimissä ja rakenteissa. Puurot ja vellit ovat tieteen popularisoinnissa vähän sekaisin.

 

Pauli.Ojala@gmail.com

www.helsinki.fi/~pjojala

 

1. Dawkins, R. "Put your money on evolution", p. 35,New York Times Reviewof Books, April 9, 1989, p. 34-35.

(Kirjoitusta ei ole julkaistu paperilla.)

http://www.kp-art.fi/default.htm 

 

Pelasta elämä - lahjoita verta!

http://www.haaste.fi/

http://www.veripalvelu.fi/

Safe a Life - Donate Blood!