Takaisin Ajatusvarikolle - Back to the Thought Deposit
Dinoglyyfit
- Dinoglyfs - Esihistorialliset eläimet historiankirjoissa - Prehistoric Creatures Documented by the Ancient Man

TURUN SANOMAT

Turun Sanomiin lähetettyjä mielipidekirjoituksia; omat lyhennysehdotukset hakasuluissa.

Lähetetty 3.2.2009

Mitä oppia pula-ajasta?

 
Alkavaa lamaa on verrattu 30-luvun pula-aikaan ja apuun on kutsuttu Talvisodan henkeä. Omia päätöksiä tehden Suomi on oikeastaan kokenut sotien ohella kolme taloussotaa: 1860-luvun vaihteen nälkävuodet, 30-luvun laman, sekä pankkikriisin 90-luvulla. Mitä niistä opimme? Kyse ei ole ollut niinkään Talvisodan kuin luokkasodan hengestä.
 
Nälkävuosina kampanjoitiin omaa valuuttaa, Suomen markkaa. Lainaamista ulkomailta ja viljan ostamista velaksi pelättiin. Niinpä Suomen Pankki ja Snellman tapattivat kymmeniä tuhansia korpien asukkeja nälkään. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.
 
Toista Maailmansotaa ennakoineessa Pula-ajassa Suomen Pankin yksinvaltias oli Risto Ryti, joka passitti muut johtajat pelailemaan korttia. Yhdysvalloissa Suomen-malli oli joko sisua tai kolkko vitsi, lehtien julistaessa kissankokoisilla kirjaimilla: "Finland pays again!" Rytin säälimättömyys oli niin absoluuttista, että jopa ateismillaan rehvastellut, koko ikänsä ehtoollisen käymisestä kieltäynyt Jatkosodan pääministeri Edwin Linkomies epäili, oliko tällä sydäntä lainkaan. Mikään muu maa ei maksanut amerikanlainojaan pulasta ja työttömistään huolimatta. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.
 
1980-luvun kulutusjuhlien päätteeksi pienet velat olivat pankkien huoli, suuret velat kaatuivat valtion syliin Suomen lainaluokitus-statuksen laskemista pelättäessä. Niinpä oli pankkituen hengen mukaista ajaa konkurssiin jopa 70 000 elinkykyistäkin pienyritystä. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.
 
Tänään Suomen joutsen seilaa myrskyyn muita länsimaita huonomman irtisanomissuojan kanssa, houkuteltuaan ulkomaisia suuryrityksiä ja investointeja. Sekin tehtiin maineen turvaamiseksi ulkomailla.
 
Yhteistä Talvisodalle on se, että meiltä puuttuu patruunoita. Tämä on isätön, sitoutumattomuuden aika. Kaipaamme todellisia johtajia jotka sitoutuisivat alaisiinsa, eivätkä suostuisi höynäytettäviksi ulkomailta kehuja saadakseen. Päälliköitä meistä kyllä on joka kolmas, mutta rehellisen työn osaajat ovat loppumassa eläkepommissa. Ulosliputtajat ovat unohtaneet Nälkämaan laulun johtopäätöksen: "Meidän on uudestaan luotava maa. Raukat menkööt merten taa!"
 
Pauli Ojala
Helsinki

 

Lähetetty 1.4.2006

Palestiinan juutalaisten historiasta

 

"Hebronin siirtokunta on kuin syöpä --- ulkomaat ja etenkin YK eivät tee mitään --- kukaan ei auta meitä. Kaikki vain katsovat vierestä, kuinka palestiinalaisten maat varastetaan". Näin tuskaili palestiinalainen pormestari haastattelussa 31.3., jossa paheksuttiin Israelin tapaa suojella Raakelin haudan kaltaiset muistomerkkinsä.

 

Trans-Jordanian miehittäessä - ilman YK:n tunnustusta - Länsirantaa ja Itä-Jerusalemia 1948-67, hävitettiin sieltä 50 synagoogaa ja teitä kivettiin muinaisen juutalaisen hautausmaan kivillä tekstit ylöspäin. Jasser Arafat julisti, ettei mitään juutalaisten temppeliä ole koskaan ollutkaan Jerusalemissa. Tätä harhaa on levitetty myös suomalaisten kustantamien koulukirjojen välityksellä.

 

Hebronia ovat miehittäneet Hajota ja hallitse -mahtikäskyn jälkeen 70 jKr. bysanttilaiset, arabit, seljukit, ristiretkeläiset, mamelukit, turkkilaiset ja britit. Arabien osuus Israelin maa-alueen miehityksestä on ollut kaikkiaan 460 vuotta. Hebronissa sijaitsee maailman pisimpään jatkunut yhtenäinen juutalaisasutus - juuri Mamren hautapaikan äärellä - ja vainotun yhteisön edesottamuksista on mainintoja läpi keskiajan.

 

Juutalaisilta oli 1:llä ajanlaskun jälkeisellä vuosituhannella maaomistus kielletty tai heitä verotettiin siitä ankarasti. Orjien omistuskielto, heimoyhteisöön kytketty maanomistus ja feodaalilaitoksen sulkeminen juutalaisilta jatkoivat samaa perinnettä. Tämä siirsi muuttovirtaa Euroopasta isien maille.

 

Ristiretkillä suunnistusintresseissä ei ollut ensin Jerusalem, vaan 15 000 miehen armeija liikkui Reinin laaksoissa juutalaisyhteisöjä tuhoten. Ristiretkien erityispiirre oli juuri juutalaisten pakkokännyttäminen, joskin katolisen kirkon kanonisen oikeuden asiantuntijat ja teologit kielsivät sen. Kun Jerusalem valloitettiin vuonna 1099, toimitettiin Palestiinan juutalaisväestön keskuudessa verilöyly. Mustaa Surmaakin nopeammin levisi pandemioissamme juutalaispelko. Mm. Baselissa kaikki 4000 juutalaiset poltettiin.

 

YK:n palestiinalaispakolaisen kriteeri oli vähintään 2 vuoden oleskelu alueella kun taas jopa Englanti rajasi Hitlerin aikoina 1939-45 juutalaisten maahanmuuton 75 000 henkeen. Tarkkoja tilastoja arabien muutosta Palestiinaan ei ole pidetty eikä sitä rajattu. Jerusalemissa väestötilastoja on pidetty 160 vuoden ajalta ja ne osoittavat juutalaisten aina olleen enemmistönä. Israelin valtion perustamisvaiheessa 1948 Jerusalemissa asui 33 700 muslimia, 31 300 kristittyä ja 99 300 juutalaista jihadilaisten piirittämänä.

 

Vuosina 1948-49 Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta karkotettiin 825 000 juutalaista, yleensä ilman omaisuuttaan. Nämä "sefardi" ja mizrahijuutalaiset puhuivat arabiaa ja persiaa - mutta olivat silti juutalaisia. Miksi suomalaisella lukijalla ei ole oikeutta kuulla heistä?

 

Pauli Ojala

Helsinki

Lähetetty 22.12.2005

Evolutionismi taistelevana tieteenä

 

Biologi J.I. puolusti tähtitieteilijä Esko Valtaojan "ilkikurista" ID-liikkeen repostelua (TS 14.12.)

J.I. vertasi evoluutiokritiikkiä mehupillien ja hattaroiden varaan rakennettuun Eiffel-torniin. Luojaa verrattiin "lentävään spagettihirviöön". Tökerössä ad hominem -argumentoinnissa rakennettiin vastapuolesta olkiukko, nuijittiin irvikuvaa ja yllytettiin lukijaa buuaamiseen.

 

Valtaoja todistelee elämän olevan vain fysiikkaa ja kemiaa - aineen luonnollinen ominaisuus. Oppihistoriallisesti eetos on häpeäksi tieto-Finlandialle. Miehitettyjen Kuu-lentojen alla tuhatsivuisessa Elämän ihmeet -kirjassa "tiedettiin" Kuussa kasvavan sammalta ja jäkälää. Marsissa näkyi aikanaan viivasuoria vesikanavia.

 

Paitsi teleskoopeilla, todistettiin evoluutio vallankumousvaiheessa myös mikroskoopeilla: Elämää väitettiin 1920-luvullakin syntyvän alinomaa silmiemme edessä itsestään mudasta ja kipsistä. "Monera"-solujen elinkierrosta kierrätettiin kymmenien kuvien sarjaa suomalaisen evolutionismin isän Ernst Haeckelin kirjoissa.

Kohtalokkainta lienee Haeckelin väärentämien sikiökuvien kierrätys. Ihmissikiöillä piti olla toimivat kidukset. Evoluutio todistettiin sillä, että sikiö pikakelasi läpi kala-, sammakko- ja matelijavaiheen kohdussa. Puhe ihmissikiön kidusaihioista, evistä, turkista tai ruskuaispussista on vulgaaria retoriikkaa ihmisarvomme lääketieteellisellä tangentilla, ihmisalkujen kantasolujen kaupallisen hyödyntämisen kynnyksellä.

 

Darwinkin ylisti sikiölöytöjä merkittävimpänä yksittäisenä todisteena polveutumisopille. Eugeniikan rotuopeissa Haeckel rinnasti toisiinsa simpanssin, orankin, gorillan ja "neekerin". Musta oli lähempänä lammasta tai koiraa kuin ihmistä - ja Eugene suosittu etunimi.

 

Suomensuomalaiset olivat mongoleina vasta 5. kastia ihmisroduista. Maailmansodat olivat myös taistelu valkoisen ja keltaisen rodun välillä. Suomalaisia käytettiin puskurialueen pelinappulana. Ruotsinkielinen eliittimme pyysi Saksasta kuningasta päivänä, jona Haeckelin Saksa antautui.

 

Pauli Ojala

Ulkoforssalainen biokemisti

€€€

Lähetetty 27.8.2003

Forssan isä yrittäjien esikuvaksi?

Satavuotiaan Forssan puolueohjelman uutisoinnissa on vastakkainaseteltu
työväenliikkeen asia ja yrittäjyys. Forssan perustajan Axel Wahrenin (1814-
1885) satumainen tarina tarjoaa ristiriitaan kansallishistoriallisen
näkökulman, josta voi oppia edelleen.

Forssa on Suomen ensimmäinen maaseudulle perustettu teollisuusyhteiskunta.
Juuri tällaisia Hi Tech –ilmiöitä maakuntiin tänäänkin tarvitaan.
Wahren loi Forssan kuin tyhjästä Loimijoen kosken partaalle. Hän oli
kisällinmatkoillansa värjärintaidot oppinut kemisti, kun kemistejä ei
oltu vielä keksitty.

Wahrenin isä oli tehnyt konkurssin ja 24-vuotias poika saapui seudulle
varattomana - mutta sitähän ei tarvinnut kertoa Jokioisten verkatehdasta
vuokrattaessa.

Vuonna 1847 Forssaan nousi kehruulaitos, sitten puuvillakutomo, värjäämö,
viimeistämö, onepaja, höyrysaha ja tiilitehdas. Forssan rautatie on revitty
ylös, mutta maamme ensimmäinen kunnon puhelinjohto vedettiin v. 1878 Matkun
asemalle. (Mitä jos Nokia pystyttäisi muistomerkin keskelle ei mitään,
ennen kuin se Matku metsittyy kokonaan?)

[Belliä pidetään puhelimen keksijänä ja harvoin kuulee muuten mainittavan,
että niin telefoniin kuin mikrofoniin ja gramofoniinkin oli massakäytön
vaatimat parannukset tehnyt Wahrenin tavoin juutalainen Emil Berliner.]

Pumpulienkeleilleen Wahren perusti koulun, kirjaston, säästöpankin, vaivais-
 ja sairaskassan, asuntoja ja kirkon. (Tehtaankoulusta ponnisti mm. Suomen
ensimmäinen naisministeri Miina Sillanpää.) Wahren otti käyttöön
vuoroviljelyn ja salaojituksen, jalosti eläimiä ja harjoitti
metsänhoitoa.

Venäläistämistä vastaan kulttuurin voimin taistelleen JW Snellmanin
toimeksiannosta Wahren laati valtakunnallisen kotiteollisuustuotteiden
markkinointiohjelman, jota noudatettiin koko maassa.

Wahren oli pioneeri kauppamatkustajien ja jälleenmyyntiverkoston
suhteen. Markan synnyinvuonna 1862 hän ideoi Suomen Yhdyspankkia
(vaikkei pystynytkään osakkeita juuri merkitsemään]. Kymin osakeyhtiötä
Forssan isä taas synnytti v. 1872. Autonomisen Suomen Ensimmäisessä
Teollisuusnäyttelyssä 1876 Wahren sai pääkomissaarin tehtävät.

 

On nostalgista, että Forssan lakipiste osuu vuoteen 1903, jolloin SDP sai
ohjelmansa ja nimensä. Ei kaikkia patruunoita vihattu. [Yhtiöön renki
saattoi päästä poliisia pakoon ja puuvillatehtaan väki pidettiin töissä
USA:n sisällissodasta huolimatta.] Hallituksen takavarikoidessa tuotantoa,
murtautui Wahren omiin varastoihinsa, keksi vekseleillä keinottelemisen,
eikä hävennyt rahanlainaamista hämäläisiltä talonpojilta.

 

”Tyykikylän” elämä pyöri Yhtiön ympärillä, kuten Malin veljekset laulavat.
[On kohtalon ironiaa, että keskelle Hämettä vakiintui paikannimi,
jonka ”ähvää” kukaan ei kehdannut lausua.] Wahrenilta jäi antamatta nimi
tehtaallensa ja orastava kaupunki jäi Helsingforssien ja Tammerforssien
rinnalla nimenä torsoksi.

 

Wahrenin yritykset saada Venäjän vientiin samat erikoisoikeudet kuin
Finlaysonilla oli aikanaan tapulikaupunkien rinnalla hylätty - ja ninpä
juutalaisen yritys sulautettiin skotin yritykseen v. 1934.

 

Kirkon ja valtion eroa on sanottu tärkeimmäksi Forssan ohjelman
tavoitteista joka ei ole toteutunut. Luterilaisena juutalaisena Wahren on
siis esimerkkitapaus myös ajalta ennen uskonnonvapauslakia.

Suomen itsenäisyyttä piilaava Wahrenin yrittäjätarina loi osaltaan
puitteita työväenliikkeemme järjestäytymiselle. Wahrenia kuvaavat
kisällinvuodet, tarmo, ennakkoluulottomuus, usko asiaansa - sekä oma-
aloitteinen työntekijöistä huolehtiminen.

 

Tarvitsemme isiä, emme optioita.
 

Pauli Ojala
Ulkovorssalainen
Helsinki

Yhteystiedot

TS-Yhtymä Oy / Turun Sanomat

Kauppiaskatu 5
PL 95
20101 Turku
Finland
p. (02) 2693311
Sähköpostiosoitteet
Henkilöasiakkaiden sähköpostiosoite:
- Ilmoitusasioissa: ts.asiakaspalvelu@turunsanomat.fi
- Tilausasioissa: ts.tilaajapalvelu@turunsanomat.fi
Yritysasiakkaiden sähköpostiosoite:
- Ilmoitusaineistoasioissa: ilmoitukset@turunsanomat.fi
Henkilösähköpostiosoitteet Turun Sanomiin ovat muotoa etunimi.sukunimi@turunsanomat.fi

Toimitusosastojen sähköpostiosoitteet

Ajassa - ts.ajassa@turunsanomat.fi
Arkisto - ts.arkisto@turunsanomat.fi
Extra - ts.extra@turunsanomat.fi
Kulttuuri - ts.kulttuuri@turunsanomat.fi
Teema - ts.teema@turunsanomat.fi
Mielipiteet - ts.mielipiteet@turunsanomat.fi
Politiikka - ts.politiikka@turunsanomat.fi
Sunnuntai - ts.sunnuntai@turunsanomat.fi
Talous - ts.talous@turunsanomat.fi
Treffi - treffi@turunsanomat.fi
TS Talous -liite - ts.tstalous@turunsanomat.fi
Ulkomaat - ts.ulkomaat@turunsanomat.fi
Urheilu - ts.urheilu@turunsanomat.fi
Uutiset - ts.uutiset@turunsanomat.fi

Aluepalvelupisteet:

Helsinki
Pieni Roobertinkatu 11, 00130 Helsinki
Asiakaspalvelu (09) 853 952
8.15-16.30

As.palv.konttoristi
Jaana Karvonen
(09) 853 9578
Sihteeri
Riitta Kansanaho
(09) 853 9577
Loimaa
Väinämöisenkatu 6, 32200 Loimaa
Asiakaspalvelu (02) 762 2275
ark. 8.15-12.00 13.00-16.30

Aluetoimittaja
Heikki Ala-Nissilä
(02) 763 2666
 

Aluetoimittaja
Eeva Suojanen
(02) 762 4722
 


Rauma
Kaivopuistontie 1, 26100 Rauma
Asiakaspalvelu, Länsi-Suomi (010) 833 61
ark. 8.00-16.30

Aluetoimittaja
Jari Rantanen
(02) 821 1570
 


Salo
Örninkatu 14, 24100 Salo
Asiakaspalvelu (02) 731 3352
ark. 8.30-16.30

Aluetoimittaja
Päivi Palm
(02) 731 5255
 

Aluetoimittaja
Lilli Jokela
(02) 731 5254
Somero
Kiiruuntie 1, 31400 Somero
Asiakaspalvelu (02) 748 7469
ark. 8.15-16.30

Säkylä
Lehtikallentie 2, 27800 Säkylä
Asiakaspalvelu (02) 867 0045
ark. 8.15-16.30

Aluetoimittaja
Jorma Pihlava
(02) 867 0940
Uusikaupunki
Alinenkatu 29, 23500 Uusikaupunki
Konttori (02) 8451 1450
ark. 8.15-16.30

Aluetoimittaja
Jaakko Louhivuori
(02) 8451 1451

http://www.kp-art.fi/default.htm
 

Pelasta elämä - lahjoita verta!

http://www.haaste.fi/

http://www.veripalvelu.fi/

Safe a Life - Donate Blood!