Takaisin Ajatusvarikolle
-
Back to the Thought Deposit
Dinoglyyfit
-
Dinoglyfs
PERUSSUOMALAINEN
YHTEYSTIEDOT: perussuomalainen.toimitus@saunalahti.fi
Perussuomalaiseen lähetettyjä mielipiteitä. Läpimenneet kursiivilla.
Lähetetty 23.7.2008
Sinänsä ansiokas "Geeniruoka"-artikkeli (Toivo Suikki, 8/2008) jäi kaipaamaan taustatietoja. "Geeniruuan" käsite on harhaanjohtava, koska tavallinenkin tomaatti sisältää geenejä. [Nykyään tomaattiin vain osataan siirtää tälle vieraan, esimerkiksi kalan pakkasnesteenä toimivan proteiinin, geeni. Kannattavaa viljelystä tekee jalosteiden vastustuskyky torjunta-aineille ja viruksille, myrkyllisyys toukille tms. Joillakin lajikkeilla päästään tuntuvasti matalampiin myrkytysmääriin tai kasvitautien torjuntaan, joillakin taas voisi tuottaa vitamiinien tai hivenaineiden imeytymisen suhteen ihanteellisempia elintarvikkeita.] Geenitekniikan avulla voitaisiin myös kehittää kasveja, jotka kestävät entistä paremmin kuivuutta, kylmyyttä ja kuumuutta. Kun villiriisistä esimerkiksi löydettiin poltetautia kestävä geeni, sitä ei kyetty siirtämään viljelyriisiin risteyttämällä, vaan ainoastaan nykykonstein.
Jo 5 vuodessa laillistamisesta USA:n tuotannosta geneettisesti muokatun maissin osuus oli 25 %, soijan 70% ja puuvillan 70 % (Acreage 29.6.2001). EU:ssa luvut ovat marginaalisia, vaikka juuri Suomessakin on kehitelty ja patentoitu siirtogeenisiä kasvilajikkeita. USA:ssa, Argentiinassa, Kanadassa ja Kiinassa on syöty täysin tyytyväisenä "geeniruokaa" monta vuotta. Väki ei tosin tiedä sellaista syövänsä, mikä juuri on aiheuttanut epäluuloa GMO-tuotteita (gene modified organisms) ja suurten elintarvikeyhtiöiden markkinointia kohtaan. Tänä aikana siirtogeenisillä elintarvikkeilla ei ole havaittu merkittäviä sivuvaikutuksia. [Monet kuluttajajärjestöt kiistävät tämän väitteen, mutta "frankenstein-ruuan" kuten maapähkinä-allergian tai monarkkiperhosten kuolemien tapaukset eivät kestä lähempää tarkastelua.]
[Julkisuudessa on usein tuotu esiin pelko geenien siirtymisestä luonnonkasveihin, sekä allergiahaitat ihmisille. Muistettakoon, että nytkin koristekasvien mutaatiojalostuksessa kasveja säteilytetään tai käsitellään perimävaurioita aiheuttavilla kemikaaleilla, jo sinänsä epätavallisten kaukoristeytysten ohella. Tähän vaihtoehtoon nähden siirtogeenisistä kasveista voi aivan hyvin käyttää nimitystä täsmäjalostus. EU:ssa on erittäin tiukka geenitekniikkalainsäädäntö kasvipuolella ja siinä sovelletaan varovaisuusperiaatetta. USA:ssa kuolee vuosittain 10 000 ihmistä ruokamyrkytykseen - geenitekniikkaan ei ainoatakaan.]
Eurooppalaisissa asenteissa on ollut perusteetonta hysteriaa. Mutta on myös totta, että Teksas-tyylisellä kilpailulla on taipumus vedättää tutkimustuloksiakin. Ainakin manipuloitujen ominaisuuksien leviämisen suhteen vain aika näyttää miten käy. Toisaalta viljelijöiden oma siementenvälitys levittää varmasti uusia lajikkeita ominaisuuksineen. Pahinta on silti ruokakasvilajien keskittyminen: Maailmassa arvioitiin olevan 80 000 syötäväksi kelpaavaa kasvilajia 1970-luvulla. Niistä 3000 on käytetty joskus ihmisravinnoksi, 150 suuressa mittakaavassa. Alle 20 lajia tuottaa 90 % maailman ravinnosta. Vehnä, riisi, maissi ja peruna tuottavat enemmän ravintoa kuin 26 seuraavaksi yleisintä lajia yhdessä. Luottamusta saataisiin liittämällä biotekniikka biodiversiteettiin ja nälkäongelman ratkaisuun jenkkifirmojen kaupallisten kytköksien kustannuksella.
[On muistettava että kasvien "karkaamisia" tapahtuu ilman geenisiirtojakin. Jos itsellämme on jättiukonputki, niin laajimmalle levinnyt autralialainen kasvi on jättiläismimosa, joka tuotiin maahan 1800-luvun lopulla. Sadassa vuodessa kasvi on levinnyt niin laajalle, että suuret luontoalueet ovat muuttuneet viidakoksi. Opuntiakaktusta vietiin aikoinaan Australiaan aitakasviksi. Paikalliset eläimet eivät kuitenkaan voineet syödä sen piikkejä, ja se levisi leviämästä päästyään. Yli 30 miljoonan hehtaarin kaktusmatto onnistuttiin hävittämään - mutta toisin kävi Australiaan levinneiden kaniinien, tappajamehiläisten ja karppien kohdalla. Uudessa Seelannissa liki puolet kasveista ja 95 % nisäkkäistä on tulokaslajeja.]
Useimmat geenitekniikan sovellukset ovat niin arkipäiväisiä, etteivät ne nostata lehtiotsikoita. Monet ihmisproteiinit, kuten sokeritaudin insuliini, klassisten verenvuototautien entsyymit, kääpiökasvun hoidossa tarvittavat kasvutekijät, erytropoietiini (EPO), interferoni jne. ovat tehokkaita lääkkeitä. Aiemmin niiden saatavuus oli suuri ongelma: 1970-luvulla insuliinia piti eristää päivittäin 35 tonnista muslimeille ja juutalaisille ongelmaisista sikojen ym. teurasruhoista, kun taas ihmisvainajien aivoista eristetyt kasvuntekijät aiheuttivat potilaille (ja kehonrakentajille) hullun lehmän taudista tunnettuja aivojen rappeutumissairauksia. Pesuaineen ja sellunvalkaisun GMO-entsyymit ovat ympäristöystävällisempiä. Toisaalta GMO-vanilliini tekee Madagasgarin vaniljanviljelijöistä työttömiä. Lääkkeitä voidaan nyt tuottaa GMO-tekniikoin enemmän, edullisemmin ja turvallisemmin - eikä entiseen ole paluuta.
Teknokratiamme suurimman luokan biologiset töppäykset aiheutuvat ahneudesta ja talonpoikaisjärjen puutteesta. Hullun lehmän -epidemiasta tuttu "prionitauti" kuulostaa vaikean tieteelliseltä. Käytännössä se vain tarkoittaa, että olemme nyt oppineet kertauksen kautta, ettei kasvissyöjille kannata ahneuksissaan syöttää liharehua. Etenkään lajitovereita. Raamatun "Viljele ja varjele" -periaate pätee myös GMO-ruokaan.
Suomessa virallisesti hyväksyttyjen
GMO-tuotteiden listaa voit seurata internetissä osoitteessa
http://www.
Pauli Ojala
Helsinki
Drawings from the Finnish Nature and
Culture
Maalauksia Suomen luonnosta ja
kulttuurista
http://www.kp-art.fi/default.htm
Pelasta elämä - luovuta verta!
Safe a Life Today - Donate Blood!