Takaisin Ajatusvarikolle
-
Back to the Thought Deposit
Dinoglyyfit
-
Dinoglyfs
Hannu Kautto penää lisäselvitystä kristillisen kirkon osuudesta tieteen kehitykseen (T&T 5.9.02).
En puolusta Vatikaania vaan kristinuskoa, kristikuntaa ja koko kirkkoa. Kirkko ei ole totisesti kieltänyt luonnon tutkimusta!
Kristittyjen Jumala oli luonut mielekkään maailman, jota piti tutkia Hänen kunniakseen. Antiikin edustajat kielsivät sen tutkimisen - useimmilla syynä uskomus luomakunnasta pahana. Kirkon johtajien rationaalisuutta - ja jopa moderniutta - 300-luvulta kuvaa se, että esimerkiksi Augustinus uskoi Jumalan kykenevän luomaan universumin, jonka tähdet eivät tarvinneet Ptolemaioksen kuvittelemia kiertokehiä.
Kun Aristoteles ja muut helleenit uskoivat tähtien olevan ikuisia ja enkelien liikuttavan niitä, Basilius Suuri väitti Raamatun pohjalta, että vaikka taivaankappaleiden liikeradat ovatkin ympyröitä, älköön kukaan päätelkö tästä, että liikuttajat olisivat jumalaisia.
Philoponoksesta, aleksandrialaisesta 500-luvun uus-platonistista, tuli todellinen tieteen pioneeri, josta Suomessa harva on kuullut. Hänen ajatusratojensa vapautuminen ajoittuu kristityksi kääntymiseen.
Hän näki nyt Aristoteleen maailmankuvan absurdina ja antoi virikkeitä pian heräävän islamilaisen kulttuurin fyysikoille - ja aikanaan myös Galileille.
Ensimmäisenä ihmisenä maailmassa Philoponos rinnasti kuun aliset ja yliset liikkeet keskenään analogisiksi. Tähdet jatkoivat hänen mielestään kulkuaan siinä liiketilassa, jonka ne olivat saaneet Jumalan luodessa kerran universumin.
Hän loi uusilla ajatusradoillaan valmiuden fysiikan maailman tutkimiseen. Ihmiskunnan kognitiivisen kehityksen vaikeutta kuvaa se, että vasta Galilei ja Newton todella hyödynsivät näitä innovaatiota.
Missä sitten on syy kristikunnan vuosisataiseen tieteelliseen jäykistymiseen? Miksi muslimit nousivat 800-1000-luvuilla tieteissä maailman huipulle? Näihin kysymyksiin en vastaa tässä vaan jätän lukijalle uuden haasteen.
Seuraavat todelliset askeleet kristittyjen tieteen kehityksessä otettiin vasta 1000-1200-luvuilla. Uuden ajan tieteen ja Galilein löytöjen perustan loivat kirkon maisterit, papit ja munkit. Korkeimmalle tässä on nostettava fransiskaanimunkit, jotka ajoivat Oxfordissa tuloksillaan jopa ohi kuuluisan Pariisin yliopiston.
Galilein opettajat ja avustajat olivat katolisen kirkon jesuiittoja - niin myös Oxfordin ja Pariisin yliopiston opettajat - siis kirkonmiehiä.
Jos sitten tarkastellaan Vatikaanin epäilyksiä esimerkiksi Kopernikusta ja Galileita kohtaan, on syytä huomata, että professori Galilei itse opetti Ptolemaioksen maakeskeistä teoriaa vielä vuonna 1600 - vaikka Kopernikuksen teos oli ilmestynyt jo 1543 - ja Galilei syntyi 1564.
Galilei vakuuttui vasta rakennettuaan kaukoputken. Syytökset kirkkoa kohtaan menettävät lisää tehostaan, kun muistamme, että monet tiedemiehet, kuten Tyko Brahe eivät koskaan uskoneet Kopernikukseen.
Thomas Kuhn on todennut, että uuden ajan tieteen nousu olisi siirtynyt kauas tulevaisuuteen, jos Italialla olisi ollut vain humanistinsa - he vastustivat antiikin hengessä empiiristä tiedettä, kuten kirurgi Vesaliuksen työtä.
Kun Faradayn ja Maxwellin työn tulokset julkistettiin, syntyi vuosia kestänyt hiljaisuus - näin kävi myös Newtonin ja Einsteinin löytöjen jälkeen. Fyysikoiden omista epäilyksistä vaietaan, mutta kirkon epäilykset 1500-luvulla - siitä monelle ikuinen ilonaihe!
Rakennamme kukin, milloin mistäkin palasia kooten, oman maailmankuvamme ja tämä kokonaisuus taas ohjaa ratkaisujamme läpi elämän. Jotain perustavaa meissä kuitenkin pysyy, mikä poikkeaa esim. kiinalaisten ajatusradoista Sartressakin.
http://www.kp-art.fi/default.htm
Pelasta elämä - lahjoita verta!
Safe a Life - Donate Blood!