Takaisin Ajatusvarikolle - Back to the Thought Deposit
HAASTE - CHALLENGE
Dinoglyyfit
- Dinoglyfs - Esihistorialliset eläimet historiankirjoissa - Prehistoric Creatures Documented by the Ancient Man

Nollaveriryhmästä - Juutalaiset Kallonkutistajina

Jewish Psychologists

Siansaksa, Hep, Hep, jewelleries ja Hokkus Pokkus: sanoilla on tarinansa. Juutalaisten hengissäsäilymisen, paluumuuton sekä heprean kielen elpymisen ohella on olemassa myös unohdettuja salaliitoteorioita, jotka täyttyvät omina kuukausinamme. Eräs näistä liittyy nk. emansipaation nopeuteen: juutalaiset ovat nousseet feodaalilaitosten ulkopuolelta ja ghetoista yhteiskunnan osallistuviksi jäseniksi epäluonnollisen nopeasti.
 

Sefanjan kirjan viimeiset jakeet kuuluvat (3:19, 20): "Katso, siihen aikaan minä teen tekoni kaikille sinun nöyryyttäjillesi. Minä pelastan ontuvat ja kokoan karkoitetut ja teen heidät ylistetyiksi ja mainehikkaiksi jokaisessa maassa, jossa he olivat häpeänalaisina. Siihen aikaan minä tuon teidät takaisin - siihen aikaan, jona minä teidät kokoan. Sillä minä teen teidät mainehikkaiksi ja ylistetyiksi kaikissa maan kansoissa, kun minä käännän teidän kohtalonne teidän silmäinne nähden, sanoo Herra."

 

Mitä tämä "nöyryytys" oikein on? Juutalaisvainojen massiivisuudesta kertoo

http://www.helsinki.fi/~pjojala/Nollaveri.html

Saippuatehtaat olivat vain jäävuoren huippu.


Kuitenkin, kaikitenkin, niin pitkään kuin yhteiskunnan tavallisten jäsenten aikaansaannoksia on taltioitu ylös, ovat juutalaiset erottuneet eduksensa. Ei niin, ettäkö nämä innovaatiot aina olisivat moraalisesti hyviä luonteeltaan, mutta viimeistään "puoliksi juutalaisen" Sefanjan ansiosta Raamattuun uskovia kristittyjäkään ei voi lokeroida ainoastaan harmittomina hölmöinä. Asiallinen agnostikko tai ateisti ei voi sivuuttaa juutalaisia merkkimiehiä ja Deboroita - siitäkään huolimatta että nämäkin olisivat ateisteja. Jeremia 29:7: "Ja harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne." Ubi bene, ibi patria. Missä hyvä, siellä isänmaa.


En ole itse juutalainen. Siksi en ole myöskään jäävi, enkä kursaile kirjoittaa aiheesta. "Kehukoon sinua toinen, ei oma suusi; vieras eikä omat huulesi." (Snl. 27:2). Juutalaiset eivät yleensä itse halua tehdä itsestänsä numeroa, ja Daavidin tähtiä on neulottu vasta pakon edessä. Tähti on ollut pilkka, ja sellaisia on perinteisesti ollut tapana tarkkailla kiikaritähtäinten tulkitsemana. Matala profiili tekee juutalaisen taustan selvittämisen vaikeaksi, sillä monet julkisuuden hahmot jättävät vanhan diskriminaation vuoksi ilmaisematta juutalaisen syntyperänsä. Toivon, etten aiheuttaisi kenellekään ongelmia tai toimisi mauttomasti laatiessani listaa kuuluisista juutalaisista. Opportunistien Schindlerien listat seuraavat vasta Himmlerien listoja. Ilmaa on pakko poistaa, koska uusi juutalaisvainon kierros kerää potentiaalia. Google-hakukone nosti antisemitistisen Jew Watch! –sivuston ensimmäiseksi ei-maksullisista linkeistä hakusanalle "Jew" eli juutalainen. Sivusto listaa kuuluisia juutalaisia salaliittoteorioiden ja juutalaisvainon tueksi.

 

Minä osoitan, että juutalaiset ovat hankkineet asemansa kovalla työllä diskriminaatiosta huolimatta. Haavoitettu ja uhattu eläin on sitä paitsi vaarallinen. Me olemme tuhoamassa maata ja kultturia omien jalkojemme alta pitämällä Israelia silmätikkuna suurennuslasin polttopisteessä YK:n kokousaiheissa ja valtamediassamme. Ei-sitovista resoluutioista Israel saa niskaansa jopa 70%. YK:n Ihmisoikeuskomission tuomioista yli 25%. Mediasota on karkotusten, inkvisitioiden, ristiretkien, feodaalilaitosten ja kiltalaitosten jatkumoa. Siinä ei jahdata varsinaisesti juutalaisia. Isra-el on ainoa valtio, jonka nimi viittaa Jumalan nimeen. Yrittääkö post-moderni aikamme Israelia lyödessään alitajuisesti osua Jumalaan?

 

Vietit, tiedostamaton ja torjunta – Freudin 1900-luku

Moosesta selkäpuolelta katsellut surullisenkuuluisa psykologi Sigmund Freud sanoi , ehkäpä murheissaan, itsensä olevan uskonnon pahimman vihollisen. Lienee asia häntä itseäänkin silti vaivannut, koskapa kuolinvuotenaan Freud julkaisi kolme Moosesta käsittelevää artikkelia.

Kuuluisuudet syntyvät usein kuin tyhjästä. Niinpä oli Sigmund wieninjuutalaisen villakauppiaan nuorin poika. Pojassa toteutui löyhästi sana: ”Ei kukaan profeetta ole otollinen kotikaupungissaan”. Viime hetkellä II Maailmansodan alla Itävallan jättänyt Freud nimitettiin Wienin yliopiston professoriksi vasta 64-vuotiaana, jolloin maailmalla ilmestyi jo kolme säännöllistä, kansainvälistä psykoanalyyttistä julkaisua.

Takavuosina psykologit usein joko vannoivat tai kirosivat vedenjakaja Freudin nimeen ja vasta viime vuosikymmeninä on käyttäytymistä koulukirjoissa pystytty katsomaan joidenkin muiden kuin freudin sävyttämien lasien läpi.

Savun hälvetessä kuvainraastajan suureksi löydöksi kaltaiselleni maallikolle jää, että hysteriasta kärsivä ihminen voi saada apua muistelemalla ja kohtaamalla aikaisemmin kokemansa psyykkisesti traumaattisen tilanteen. Periaatteessa ajatus sivunnee vanhatestamentillista periaatetta ”totuutta tahdot salatuimpaan saakka”. Lääketieteen tohtori ei mielestäni kuitenkaan keskittynyt syiden, vaan seurausten - sairauden, vaan oireiden hoitoon. Joku on väittänyt, että apinaihmislauman seksuaalisia kieroutumia spekuloiva oppi riisti ihmiseltä aidon synnin- yyllisyydentunnon.

Sigmund Freud tietääkseni uskoi, että ihmisen toiminta ei ole koskaan sattumanvaraista vaan kaikella on tarkoituksensa ja syynsä. Tätä tarkoituksellisuutta hän kutsui psyykkisen determinismin periaatteeksi. Muistivirheet, unet, pelot ja ahdistukset johtuvat Freudin mukaan niitä potevan ihmisen henkilökohtaisesta menneisyydestä.

Freud oli alunperin biologi. Asiaatuntevalle on järkytys, että 1900-luvun seksuaalisen vallankumouksen pohjavireenä Freud oli sekä lamarkisti että rekapitulationisti. Biologina Freud siis uskoi niin hankittujen ominaisuuksien periytymiseen, kuin siihenkin että ihmislapsi on 9 kk:n kehityksensä aikana kuin kala, sammakko, matelija, lintu jne. Molemmat teoriat on tieteen salongeissa punnittu ja kevyiksi havaittu liki vuosisata sitten.

Tieteen oppihistorioitsija Stephen Jay Gould kirjoitti:

"We grasp the importance of recapitulation only when we understand that it served as the organizing idea for generations of work in comparative embryology, physiology, and morphology… It is no exaggeration to say that the theory of recapitulation has had more effect upon paleontologic thought than has any doctrine aside from that of organic evolution itself… subjects strongly influenced by recapitulation: criminal anthropology, racism, child development, primary education, and psychoanalysis. Many other areas would have furnished equally impressive proof of influence... Piaget was trained as a paleontologist during the day of Haeckelian recapitulation... he believes that children provide the only access to a more interesting question with no direct answer: how, historically, did we learn to think and reason?... Piaget believes in parallels between ontogeny and phylogeny, but he denies Haeckelian recapitulation as their mechanism... Sigmund Freud had two strong reasons for a favorable predisposition towards Haeckel’s doctrine. He was, first of all, trained as a biologist during the era of its domination. Secondly, he was a devout Lamarckian and remained so throughout his long life... In his last work, Moses and Monotheism (1939), Freud held fast even though evolutionary biology had abandoned his favored belief: ‘This state of affairs is made more difficult, it is true, by the present attitude of biological science, which rejects the idea of acquired qualities being transmitted to descendants. I admit, in all modesty, that in spite of this I cannot picture biological development proceeding without taking this factor into account’…Freud’s general theory of neurosis and psychoanalysis relies upon this view of mental recapitulation.” (Ontogeny and phylogeny, 1977, p. 116-117, 156).

Freudin hoitomenetelmiin kuuluivat unien tulkinta, hypnoosi, kaiken mieleen juolahtavan puhelu, sekä tukahdettujen seksuaalisten ja kuoleman viettien ja vaistojen vaikutus käyttäytymiseen. Hän sai antiikin mytologian ja kirjallisuuden pohjalta teorioilleen termin mm. narsismista ja oidipuskompleksista.

Suomen kielen ”omatunto” on muilla kielillä vastakohtansa eli "yhdessä tietämistä" (syneideesis, samvete, conscience) - mutta super ego lienee tuon kolkutuksen selittäjänä pahimpia vinoutumia. Tokikaan ”sydämen lihataulu” ei kaiketi puritaaneillekaan erehtymätön ole. Sitä tarvitaan konservatiivisen näkemyksen mukaan tietääkseni johdonmukaiseen suunnistukseen, kuten kompassiakin tulee tarkistaa karttaa vastaan.

Freud ei uskonut sanontaan ”aika parantaa haavat”, vaan esitti torjumisen vain pahentavan kokemusten muistoa. Hän uskoi, että käytyään läpi henkistä tuskaa tragediaansa prosessoimalla ihminen voi jälleen tottua näihin ajatuksiin ja tuntea, etteivät ajatukset sinänsä ole vaarallisia.

Omassa elämässään Freud joutui käymään läpi 33 leikkausta, kun hänellä todettiin syöpä leuassa ja kitalaessa. Poistetut osat korvattiin lonksuvalla proteesilla, jota piti säätää tämän tästä. Freud kirjoitti suuresta tuskasta - ja oli kokaiinin suurkuluttaja. (Perikunta salasi asian pitkään. Pitää lisätä, että juutalaisen Kollerin puhdistama kokaiini oli uusi kipulääke ja Freud käytti sitä ensin erään työtoverinsa hoitoon, joka oli morfinisti.)

Freud oli hoitotekniikoiden ja teorioiden suhteen mielikuvituksellinen, jopa herkkäuskoinen. Voimakkaine mielipiteineen seksuaalivieteistä Freud etääntyi tiedeyhteisöstä. Sen sijaan hän hakeutui kirjailijoiden ja filosofien pariin, jotka myös pyrkivät selittämään sielun salaisuuksia. Monille kannattajille oidipuskompleksin teoria oli viimeinen korsi aasin selkään. Asian tiimoilta historian erikoisuuksia on, että Freudin sylilapsivuosina hänelle ei tullut läheiseksi oma äiti, vaan vieras imettäjä. Sigmundin äiti oli pojan syntyessä 21-vuotias ja siten kahta Sigmundin isän ensimmäisestä avioliitosta syntynyttä velipuolta nuorempi.

Libido on Freudin termi vietteihin kytkeytyneestä henkisestä energiasta. Absurdia on, että juutalainen Freud tunnetaan panseksuaalina ja että juuri hän antoi viktoriaanisen tekopyhyyden sumentaa kuvan Raamatun seksuaalimyönteisyydestä. Klassisessa madonna- ja katutyttö-yhdistelmässä mies ei muka voi tuntea fyysistä vetoa naiseen jota hän samalla kunnioittaa.

Sananlaskut 5:15:
”Juo vettä omasta säiliöstäsi, sitä mikä omasta kaivostasi juoksee. Vuotaisivatko sinun lähteesi kadulle, toreille sinun vesiojasi! Olkoot ne sinun omasi yksin, älkööt vierasten sinun ohessasi. Olkoon sinun lähteesi siunattu ja iloitse nuoruutesi vaimosta. Armas peura, suloinen vuorikauris - hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot, hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.”

Freud kuitenkin piti kristillistä rakkautta suuressa arvossa ja hänen oma avioelämänsä oli monin tavoin esimerkillistä. ”Olisipa minulla tuollainen vaimo, niin minäkin...” ihailivat hänen kollegansa.

”Kuunteleva mies saa aina puhua.” (Snl. 21:28.) Ehkä Freudin suosion salaisuus piili kärsivällisyydessä kuunnella? ”Kultainen korvarengas ja hienokultainen kaulakoru ovat viisas neuvoja ynnä kuuleva korva.” (Snl. 25:12.) Neuvoja yliarvioidaan kuuntelutaitoon verrattuna ja harvinaisuus tekee arvokkaaksi. Monet haluavat ojentaa muita, mutta harva ottaa itse ojentuaksensa. Freudin asiakkaat kuvasivat vastaanottoa rauhan tyyssijaksi joka oli pikemmin olohuone kuin lääkärin työtila. Freud oli luottamusta herättävä hahmo, jolla oli älykäs katse. Hän kuunteli potilaan tarinaa ja siivitti terapiaa miellyttävällä äänellä lausutuilla kommenteilla ja napsuttelemalla sikarilaatikkoa.

Freudin viimeinen kirja Mooses ja monoteismi oli tutkimus juutalaisen uskonnon alkuperästä ja piirteistä. Vanhemmiten Freud alkoi käsitellä ihmisrotua enenevässä määrin kuoleman, perverssiyden ja agressioiden kautta. Jos luonnontiede oli päästänyt ulkopuolisen todellisuuden karkaamaan luotua enemmän kuin Luojaa kunnioittamalla, pääsi Freudilta sisäisen minänkin todellisuus mielestäni samalle tiellensä.
 

Freudin lapsia ja opetuslapsia

Sittemmin syntyi useita kiisteleviä psykologisia koulukuntia, joiden yhteinen nimittäjä oli oikeastaan vain Freudin psykoanalyyttinen lähtökohta.

Isänsä ohella voisi mainita Anna Freudin ja juutalaisen vaikutuksen varsinkin vauvaikäisten psykologiassa (mm. logopedi Victor Frankl ja Daniel Stern). Hartaat juutalaiset ovat kautta aikojen tiedostaneet, että on esimerkiksi mielekästä laulaa psalmeja vauvalle, jopa odotusaikana. Sikiö katsottiin VT:ssä ihmislapseksi. Sen mukaan Jumala näki monet persoonalliset, sittemmin vaikeaan ympäristöön syntyneet yksilöt jo ”äitinsä kohdussa”, jolloin geneettisiä kortteja jaettiin tai kromatiinirihmastoja ”kudottiin” (Ps 139), modernia kielikuvaa käyttääkseni. Huhu kertoo että Sigmund veti psykoanalyysin läpi, paitsi itselleen, myös tälle kuuluisalle tyttärelleen.

Mikäli villakauppiaan poika oli joskus altis puolivillaisiin ratkaisuihin, oli Alfred Adler pinttynyt skeptikko ja vastusti kaikenlaisia yleistyksiä. Adler oli läheinen isänsä kanssa, joka kehotti poikaansa olemaan ”koskaan uskomatta mitään”. Adlerin psykologiseen järjestelmään kuului myös käsitteet individuaalipsykologia ja alemmuudentunne, joka nykyään kääntyy puheessa usein alemmuudenkompleksiksi. Adler kuului Freudien kodissa kokoontuvaan psykologien kerhoon, mutta lopulta klubi kävi liian pieneksi näille kahdelle ja Adler erosi vieden kahdeksan omaa seuraajaa mennessään.

Klassisen kirjallisuuden murrosvaiheen juutalaisjohtajien, Johannes Kastajan ja tämän serkkupojan Jeesuksen, sovinnossa tapahtunut opetuslasten ja vallansiirto on harvoin onnistunut muilta johtajilta. - Ja tyypillistä siinäkin on Johanneksen evankeliumin 3-4 luvun mukaan opetuslapsien katkera kiista ”puhdistautumisesta” eli varsin raadollisesta valtakysymyksestä kuppikunnista nöyryyttävässä proselyyttikasteessa. (On mielenkiintoista, että Joh. 4 mukaan Jeesus ei itse viitsinyt kastaa lainkaan. Samaa valtapolitiikkaa ja henkilökultille altistavaa kastamista väitetään myös Paavalin sanoneen karttavansa 1 korinttolaiskirjeen 1. luvussa.)

Muita freudilaisten piiristä lähteneitä juutalaisia hahmoja ovat mm. Melanie Klein ja Pulitzerin ja USA:n kansallisen kirjapalkinnon pokannut Erik H. Erikson. Sosiaalipsykologi Erich Fromm ja Theodor Reik tarkastelivat niin ikään syyllisyyttä. Reik tunnetaan tiedostamattoman syyllisyyden ja rangaistuksen kaipuun väitteestä rikosten stimuloijana. Frommin Freudilta ja Karl Marxilta suodattamat ajatukset on julkaistu mm. The Dogma of Christ, Escape from Freedom ja Ye Shall Be as Gods -nimisissä teoksissa. Freudin opetuslapsista CG Jung ei ollut juutalainen, mutta Aniela Jaffe ja Erich Neumann olivat.
 

Arjen taikurit

Sosiologia on arjen taikureiden tiede ja naisvaltainen ala. Sosiologin on vakuutettava kuulijansa uskottavuudestaan asioissa, jotka jokainen tietää. Emile Durkheim lienee alan keskushahmoja. Durkheimin mukaan Jumalaa palvoessaan yhteiskunta itse asiassa palvoi omaa kuvaansa. Hän perusti sosiologian lehden ja laati mm. anonymiteettisen, mekaanisen sekä orgaanisen solidaarisuuden käsitteet. Muita sosiologeja ovat mm. Georg Simmel, Arthur Ruppin, Max Horkheimer, Theodor Adornon, Norbert Elias, Basil Bernstein, ruotsinjuutalainen Joachim Israel sekä Zygmunt Bauman.

Claude Lévi-Strauss oli struktualismin perustaja. Oppi tarkastelee todellisuutta sosiaalisten, taiteellisten tai psykologisten ilmiöiden rakenteista, eikä niinkään perinteisestä sisällöstä käsin. Muita struktualisteja ovat äänneopista (fonologiasta) tunnettu Roman Jakobson, Juri Lotman ja Jacques Derrida. Derridaa on muodikasta lainata akateemisissa opinnäytetöissä - vaikka harvapa algerialaista oikeasti ymmärtää ;-)

Edmund Husserlia pidetään fenomenologian perustajana ja hän pohti ymmärtämisen edellytyksiä. Fenomenologia erittelee objektiivisuutta ja subjektiivisuutta toisistaan ja merkitsee oppia ilmiöistä, siitä ”mikä ilmenee”. Husserlin oppilas Edith Stein kääntyi myöhemmin katoliseksi. Tämä ei kuitenkaan varjellut Steiniä Auschwitziltä, jossa hän kuoli 1942. Tarinan erikoinen piirre on siinä, että juutalainen Edith julistettiin pyhimykseksi 1987 ja suojelupyhimykseksi vuonna 1999. Euroopalla oli ennen kolme miespuolista suojeluspyhimystä, vuoden -99 jälkeen myös kolme naista.

Sir(ius) Ernst Gombrichin erikoisaloja olivat renessanssin taide ja havaitsemisen psykologia. Hän kirjoitti parikymmentä kirjaa, jotka viitoittivat visuaalisen kulttuurin tutkimusta vuosikymmenien ajaksi. Bestselleriä The Story of Art myytiin miljoonia kappaleita ja se käännettiin 23 kielelle, myös suomeksi. Taidehistorioitsijan sanotaan selittäneen taiteen kehitystä selväpäisyyttä lisäävän etäisyyden päästä ja pitäneen välimatkaa muotivirtauksiin ja moderniin taiteeseen. Dan Ben-Amos on kansanperinteen tutkijoita.

Max Gluckman oli sosiaaliantropologi ja Franz Boas kulttuuriantropologi. Jälkimmäinen vastusti rotuteorioita ja kumosi niitä kallotutkimuksillaan. Saksanjuutalainen Boas teki tutkimusta mm. eskimoiden parissa - ja harva uskoi kirjoittamattoman inuitin substantiiviluokkien satamäärää ja kieliopin monimutkaisuutta. Boas vastusti Saksassa kuulemiaan rasistisia teorioita ja häneltä riistettiin 1920-luvulla asema Yhdysvaltain tiedeyhteisössä ilmeisen perättömien vakoilusyytösten johdosta. Hans Kohn oli politiikan tutkija. Max Wertheimer perusti hahmopsykologian.
 

Mitenkäs nyt suu pannaan?

Yleiskieli Esperanton "toiveikkaan" keksijän Zamenhofin ohella myös Noam Chomsky on suuri nimi lingvistiikan alalla. Chomsky on uudistanut kielitiedettä ns. generatiivisella kieliopilla, jonka mukaan ihmisellä on sarja kielellisiä valmiuksia asennettuina ns. semanttiseen syvärakenteeseen (nk. "musta laatikko").

Chomsky on pää-äänenkannattajia teorialle, jonka mukaan ainoastaan ihminen voi oppia kielen elävien olentojen joukosta. Chomskyn mukaan ihmislajille ovat ominaisia sisäänrakennetut psyykkiset järjestelmät, jotka mahdollistavat kielen omaksumisen. Tämän perusteella voidaan väittää, että apinoille on turha opettaa kieltä. Tulos on Chomskyn mukaan yhtä huono kuin silloin, jos ihminen opettelee lentämään heiluttamalla käsivarsiaan nopeasti ylös ja alas.

Rabbin poika ja yhteiskuntatieteiden kymmenottelija tuli esille politiikassa ankaran kritiikkinsä kanssa Vietnamin sotaa vastaan. Lähi-idän konfliktissa Chomsky vaatii äänekkäästi Israelilta ympäristöään enemmän. Liekö tästä koituneen popularisuuden ansiota, että "universaalin" kieliopin idea on kaivettu uudelleen esiin hiljaiselon jälkeen?
 

"Vasara ja ongelmia, koko rahalla..."

Abraham Maslowin tarvehierarkiaa käytetään etenkin kasvatustieteissä. Motiivihierarkiassa ihmisen toimintaa ohjaavat vaikuttimet on pantu tärkeysjärjestykseen. Alemmalla tasolla ovat organismin biologista tasapainoa ylläpitävät tarpeet, sitten tulevat sosiaaliset tarpeet ja ylimmällä, henkisellä tasolla, itsensä toteuttamisen tarpeet. Vasta kun alempien tasojen tarpeet on tyydytetty, ryhtyy ihminen Maslowin mukaan hakemaan korkeampien tarpeittensa tyydytystä. (Vrt. Snl 11:25: ”Hyvää tekeväinen sielu tulee ravituksi, ja joka muita virvoittaa, se itse kostuu.” Monissa maailman uskonnoissa sanotaan passiivisesti: ”Älä tee toiselle sitä, mitä et haluaisi itsellesi tehtäväksi”. Juutalainen Jeesus ilmaisi asian aktiivisesti: ”Minkä tahdot ihmisten sinulle tekevän, tee sinä samoin heille”.)

"Jos ainoa työkalusi on vasara, näyttävät kaikki ongelmat nauloilta", saarnasi Aabrahammi.
 

Kuka saa kasvattaa?

Bruno Bettelheim tunnetaan parhaiten klassisten satujen psykoanalyyttisesta tulkinnasta (Satujen Lumous). Hän tutki autismia ja teki arvokasta kenttätyötä haastatellessaan 1500 kohtalontoveriaan keskitysleireillä.

38-vuotiaana kuollut venäläinen Leo Vygotski tarkkaili tiettömässä korvessa eläneiden ihmisten suhtautumista moderniin tieteeseen ja tekniikkaan. Hän kertoo erään Siperian taigan maanviljelijän sanoneen käsittävänsä vielä sen, että on saatu selville tähtien etäisyyksiä, kokoa ja lämpötilaa. Ihmetyksen aiheeksi jäi ainoastaan se, miten tähtien nimet on saatu selville!

Toinen suuri venäläisistä kasvatustieteilijä oli Alexander Luria. Itseäni askarruttaa, onko laboratorioissa käytettävä mikrobien Luria-kasvatusliuos (Lb) saanut pilanpäiten nimensä kasvatustieteilijästä, lääketieteen nobelisti Salvador Luriasta vaiko Lurian lauluista kabbalassa, keskiajalla huippuunsa hioutuneessa mystiikan juutalaisessa suunnassa.

Muita psykologeja ovat mm. Ruth Westheimer, todellisuus- ja kontrolliterapeutti William Glasser, Eric Berne, Lauretta Bender, neurofysiologian perustajiin kuuluva Julius Bernstein, Enzo Bonaventura, Charlotte Buhler, Erik Erikson, Charles Fox, Kate Friedlander, Kurt Goldstein, Theodor Heller, Gerardus Heymans, Susan Isaacs, Joseph Jastrow, Joycen veljekset, Jacob Kantor, David Katz, Kurt Koffka, Moritz Lazarus, Kurt Lewin, Otto Lippman, Cesare Lombroso, Julius Maller, Arnold Metzger, Hugo Muensterberg, Charles Myers, Fritz Redl, Geza Revesz, Edgar Rubin, Paul Schilder, Otto Selz, Melford Spiro, William Stern, David Weschler, Albert Weiss, Heinz Werner, ja Arthur Wreschner.
 

Viimeinen psykoloogi uunista ulos

Victor Basch oli ranskalainen ja Anatoly Sharanski venäläinen ihmisoikeustaistelija. Puolalaisen Raphael Lemkinin lähes koko perhe murhattiin keskitysleireillä. Lemkin kehitti kansanmurhan käsitteen, jonka YK hyväksyi joulukuussa 1948, mutta jonka vain noin 80 maata on sittemmin ratifioinut.

Saksalaisen patriootti-psykologi Franz Oppenheimerin syntymän 100-vuotispäivän kunniaksi julkaistiin Länsi-Saksassa erikoispostimerkki. Hän oli niitä harvoja onnekkaita, jotka pääsivät maasta 1938.

(Samana vuonna Evianissa osoitettiin 32 kansakunnan voimin, että ovet tulisivat olemaan käytännössä suljettuna vähemmän kuuluisille juutalaispakolaisille. Englanti sulki Valkoisessa Kirjassa Palestiinan-kiintiön 15 000:een vuodessa -mutteivät Hitlerin toimet saaneet USA:kaan linjaansa muuttamaan. Päinvastoin, USA:n ulkoministeriö leikkasi pakolaiskiintiöt salassa alle 10 %:iin sekä pyrki vaientemaan uutisointia Euroopan juutalaisten kohtalosta. USA ja Englanti järjestivät Bermudalla huhtikuussa 1943 vielä toisen tuloksettoman konferenssin, mutta sitä on pidettävä pikemmin pyrkimyksenä vaimentaa julkisuudessa esiintynyttä arvostelua kuin avata patoja. Maailman rikkain valtio otti Hitlerin koko aikakaudella vastaan noin 240 000 juutalaispakolaista. Auschwitz-Birkenaulta Yhdysvaltojen vastaanottaman juutalaispakolaisten määrän käsittelyyn olisi kulunut vuoden 1942 etenemisvauhdilla vain 33 päivää. Suomenkin vastaanottamien pakolaisten määrä jäi marginaaliseksi. Sisäministeri Urho Kekkonen ilmoitti huhtikuussa 1939 Suomessa olevien pakolaisten kokonaismäärän olevan 228. Hallitus lupasi tehdä kaikkensa, jottei Keski-Euroopan pakolaisvirta pääsisi suuntautumaan Suomeen - ja syksyllä tulikin sitten lisää tekemistä.)

Kuin pisteenä iin päälle Nürnbergin oikeudenkäynnissä syytekohdissa ei mainittu juutalaisia erikseen, vaan puhuttiin "rikoksista ihmisyyttä vastaan". New York Times käytti saippuatehtaiden käsittelyyn Hitlerin aikana huhun mukaan 9 pääkirjoitusta, mm. 400 000 unkarinjuutalaisen livahtaessa 13 rivissä sisäsivuilla.)
 

Johtopäätökset: Kuka taitaa sen tuntea?

Puhdas humanismi ei nimensä mukaisesti tunne korkeampaa tietoisuuden tai todellisuuden astetta kuin ihmisen. Tämä johtaa siihen, että moraaliset arviot voidaan tehdä ainoastaan tästä itsenäisestä ja autonomisesta kaanonista (”mittatikusta”) käsin.

Nobelisti Elie Wiesel oli käynyt 40:ssä kilossa todetessaan, että ihminen teki 1900-luvulla 50 miljoonaa murhaa. YK:n ihmisoikeuden julistukset rakentuvat sen olettamuksen varaan, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä. Saadessaan tehdä valintansa - mikäli sellaisia voi yleensä tehdäkään - ilman painostusta, ihmisen arvellaan valitsevan oikein ja kasvavan oikeaan suuntaan.

Mikäli hedelmistään puu tunnetaan, niin humanistinen ihmiskuva on sinisilmäinen ja naiivi kolmella iillä. Freudin ajatukset ovat tavallaan jopa tätä ihmisihannointia lähempänä sanontaa: "Petollinen on sydän ylitse kaiken ja pahanilkinen; kuka taitaa sen tuntea?" (Jer. 17:9). Lisää aiheesta apologetiikka-esseessä: Valitsen siis olen.
 
Pauli.Ojala@gmail.com

PS. No entäs nää?!?

http://www.allnerdsandgeeks.com/index.FamousJews.html

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_famous_Jews

www.kp-art.fi/cgi-bin/nayta_tuote.pl?id=1489