Takaisin Ajatusvarikolle
-
Back to the Thought Deposit
Dinoglyyfit
-
Dinoglyphs
Vastine:
Israelin Ystävät ry:n toiminnanjohtaja ja Shalom-lehden päätoimittaja Ilkka Vakkuri & Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston kritiikki
(Lähetetty Shalom-lehteen 27.2. Ei julkaistu. Omat lyhennysehdotukset hakasuluissa.)
Protesti myös kristityltä
PS. Myös Vanhan Testamentin pyhät pelastuivat Messias-toivon (Hatikva) ja uskon kautta. Lupaus "vaimon siemenestä" joka olisi murskaava käärmeen pään annettiin jo Gen 3:15:ssa Eevalle ja Adamille. Siinä lupauksessa Eeva antoi ensimmäiselle lapselleen nimenkin (Gen 4:1): "...(Eeva) tuli raskaaksi ja synnytti Kainin ja sanoi: "Minä olen saanut pojan, herran". Pettymys oli suuri, kun poika ei ollutkaan minkäänlainen maallinen pelastaja tai herra, vaan yritti voittaa Jumalan suosion omien kättensä työllä ja maan sadolla, ja surmasi veljensä Aabelin joka etsi pelastusta elävän uhrin kautta. Niin ikään klassinen Messias-profetia on Salemin ("rauhan") "Korkeinta" (El Eylon) palvellut kuningas Melkisedek ("vanhurskauden kuningas"), jolle Aabraham maksoi kymmenykset kuin ylemmällensä, vaikka oli lupauksen kantaja. Messiaan pappeuden sanotaan niin UT:n heprealaiskirjeessä kuin Psalmeissakin olevan Melkisedekin pappeutta ja tämä mies tuli takavasemmalta puun takaa. Joh. 8:56-58:: "Aabraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi." Niin juutalaiset sanoivat hänelle: "Et ole vielä viidenkymmenen vuoden vanha, ja olet nähnyt Aabrahamin!" Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ennenkuin Aabraham syntyi, MINÄ OLEN." Viisauden ruumiillistuma ja Jumalan luomistyön insinööri on tarkasti kuvattuna jo Vanhassa Testamentissa, salaperäisessä Sananlaskujen 8. luvussa: http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?hakuehto=8&kirjat=san Toisaalta myös Jumalan Poika on kuvattuna jo VT:ssä: Snl 30:1-6: "Aagurin, Jaaken pojan, sanat; lauselma. Näin puhuu se mies: Minä olen väsyttänyt itseni, Jumala; olen väsyttänyt itseni, Jumala, ja menehdyn. Sillä järjetön olen minä mieheksi, ei ole minulla ihmisymmärrystä; enkä ole oppinut viisautta, tullakseni tuntemaan Pyhintä. Kuka on noussut taivaaseen ja astunut sieltä alas? Kuka on koonnut kouriinsa tuulen? Kuka on sitonut vedet vaipan sisään? Kuka on kohdalleen asettanut maan ääret kaikki? Mikä on hänen nimensä ja mikä hänen poikansa nimi, jos sen tiedät? Jokainen Jumalan sana on taattu; hän on niiden kilpi, jotka häneen turvaavat. - Älä lisää hänen sanoihinsa mitään, ettei hän vaatisi sinua tilille ja ettet valhettelijaksi joutuisi." http://www.koivuniemi.com/cgi-bin/raamattuhaku?hakuehto=30&kirjat=san
Jeru-salem, -shalom, -salaam. Suuren kuninkaan rauhankaupunki, joka ei Melkisedekin jälkeen ole rauhaa nähnyt. Jesaja 9:5 ennustaa: "Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, jonka hartioilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen isä, RAUHANRUHTINAS." - Prince of peace. Vielä Immanuelia ("Jumala keskellämme") rauhanprinssiä ei ole kruunattu ja vastaanotettu kuninkaaksi. "Ellette te käänny, TE KAIKKI hukutte", sanoi Vapahtaja itse. Meidän kaikkien pitää tehdä parannus kuolleista teoistamme. Parannus merkitsi kirjaimellisesti täyskäännöstä.
Kertauksena Ilkka Vakkurin pääkirjoitus Shalom-lehden numerossa 10/2007
"Jumala ei ole hyljännyt Uudessa Liitossa omaisuuskansaansa Israelia, vaan osoitti ainoan tien Isän tykö olevan Jeesus Messiaassa. Juutalaiset luulivat pelastuvansa tekojen kautta ja ainakin sen teon kautta, että Jumala oli luonut heidät juutalaisiksi. Mutta saarnauttamansa ristin hullutuksen kautta Jumala näytti, että kukaan ei pääse taivaaseen automaattisesti, vaan tie taivaaseen käy ristin kautta. Ristintie on vaivojen ja tuskien tie, jossa oman erinomaisuuden - sekä kansallisen, että henkilökohtaisen - on väistyttävä Jumalan suvereniteetin tieltä. Jeesus sanookin, että ainoa tosi eli oikea juutalainen on hän, joka tunnustaa Jeesuksen Messiaakseen. Jeesus on tie, totuus ja elämä, jolla on valta antaa syntejä anteeksi maan päällä ja taivaassa jokaiselle, joka uskoo ja tunnustaa syntinsä, olipa juutalainen tai ei. Juutalaisten valinta Vanhassa Testamentissa ei ollut valintaa pelastukseen, vaan viemään eteenpäin sanomaa Kaikkivaltiaasta Israelin Pyhästä Jumalasta ja Messiaasta. Sanomaa Hänen voimastaan ja Israelin voimattomuudesta ilman Häntä. Tämä tehtävä pääsi juutalaiselta kansalta unohtumaan ja kansallisesta, etnisestä hengissä selviämisestä tuli haaste sinänsä. Jeesus ja Paavali opettavat selvästi, että pelastus ei noudata kansallisia eikä etnisiä rajoja.
Se, että Jumala ei ole hyljännyt kansaansa Israelia tarkoittaa sitä, että Jumala pitää pelastuksensa avoinna juutalaisille, vieläpä niin, että evankeliumi tulee julistaa ensin juutalaisille ja sitten myös muille. Pelastuksessa kyse on siitä, että Jumala antaa synnit anteeksi, eikä tuomitse - ei juutalaista eikä ei-juutalaista hänen tekojensa mukaan. Tämä on juutalaisille erityisen tärkeää, koska he ovat hyljänneet Jumalan, mutta Jumala ei ole hyljännyt heitä. Kun Jeesuksesta tuli apostoli Paavalin sanoja lainataksemme lain loppu, ei se tarkoita, että Jeesuksesta tuli lain huipennus tai kohokohta. Lain loppu tarkoittaa, että lain aika loppui ja armon aika alkoi niiden kohdalla, jotka uskovat henkilökohtaisesti. Tämä koski jo Vanhan Testamentin uskovia, jotka uskoivat tulevaan siemeneen.
Uusi testamentti osoittaa kiistattomasti, että Vanha liitto on päättynyt jo n. 2000 vuotta sitten täydellisesti ja kerta kaikkiaan haaksirikkoon. Ihmisestä ei olut elämään Jumalan mielen mukaan. Siksi Jumala valitsi ne, jotka eivät mitään olleet eli vain uskoivat, että heistä voi tulla jotakin vain Messiaan armon varassa. Uusi liitto ei korvannut Vanhaa liittoa, vaan se oli kokonaan eri perustukselle luotu täydellisesti Uusi liitto, eikä sitä voi kytkeä seurausten valossa Vanhaan liittoon. Uusi liitto on yksin armosta ja koskee vain syntinsä tunnustavia ja ne anteeksi uskovia syntisiä. Jeesus Messias on vain Uuden liiton välimies - ei Vanhan liiton. Vanha liitto sellaisenaan koski koko Israelin kansaa ja perustui Jumalan käskyjen ja määräysten järkähtämättömään noudattamiseen. Vanhaa Testamenttia lainaten apostoli Paavali sanoo, että vaikka Israelin lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin heistä pelastuu vain jäännös" (Room. 9:27). Tästä on kyse Uudessa liitossa. Vain henkilökohtaisesti uskovat pelastuvat ja muut ovat jo tuomitut, Mutta Jeesuksen sanoma on, että tuomio kuuluu yksin Jumalalle eikä meille. Apostoli Paavalin mukaan kiroamme juutalaiset, jos yritämme tukea juutalaisia pysymään Vanhassa liitossa. Jos taas johdatamme juutalaisia Uuteen liittoon Jeesus messiaassa, juutalaisten Kuninkaassa, yksin uskon kautta ja sen varassa, siunaamme juutalaista kansaa. Siksi meidän tehtävämme Israelin todellisina ystävinä on johdattaa juutalaista kansaa Uuteen liittoon, eikä rakentaa tai pönkittää vanhaa. Paavalin sanoin, kiroukseen johdattavaa liittoa. Tämä on Jumalan antama tehtävä meille. Jumala meitä tehtävässämme armahtakoon ja antakoon viisautta ja voimia toteuttaa tehtävät - sopivalla ja sopimattomalla ajalla Jeesus Messiaan kunniaksi. Sillä lapsi on meille syntynyt ja annettu, että me hänessä tulisimme täysi-ikäiseksi ja uskaltautuisimme ilman pelkoa julistaa Hänen ihmeellisiä tekojaan ja pelastusta yksin Hänessä ja juutalaisille ensin.
Shalom-terveisin, Ilkka Vakkuri"
Vastaus N:o 4/2008 mielipidepalstan ainoaan kirjeeseen lainauksineen.
Hannele Kotka kirjoitti monia seikkoja, joista voi olla samaa mieltä. Sekä hän että päätoimittaja-toiminnanjohtaja Ilkka Vakkuri kuitenkin välttivät pyytämästä anteeksi tai edes perustelemasta Vakkurin henkilökohtaisen linjauksen loukkaavinta ja epäraamatullisinta väittämää. Päinvastoin Kotka kehuu tarpeettomasta ja kohtalokkaasta töksäytyksestä: "Vakkuri toteaa osuvasti: 'Apostoli Paavalin mukaan kiroamme juutalaiset, jos yritämme tukea juutalaisia pysymään Vanhassa liitossa. - Siksi meidän tehtävämme Israelin todellisina ystävinä on johdattaa juutalaista kansaa Uuteen liittoon, eikä rakentaa tai pönkittää vanhaa, Paavalin sanoin, kiroukseen johdattavaa liittoa."
Kyseisiä Paavalin sanoja ei kuitenkaan Kotkakaan lukijoille jaa, vaikka ainokainen kirje on pitkä ja päätoimittaja-toiminnanjohtajaa mairitteleva. Tunnustuksen vuoksi lainaan kuitenkin kirjeestä niitä kohtia kirjoituksesta jotka ovat "niin ja amen":
"Evankeliumi on "Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille" (Room 1:16). "Heidän mielensä paatuivat. Sama peite pysyy edelleenkin paikoillaan, kun he lukevat vanhan liiton kirjoituksia, sillä vasta Kristus sen poistaa. Yhä vieläkin heidän sydämensä päällä on peite Mooseksen lakia luettaessa. Mutta kun heidän sydämensä kääntyy Herran puoleen, peite otetaan pois" (2 Kor. 3:14-16). Suomen juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvosto ry:n julkilausuma..."Torjumme jyrkästi kirjoituksessa ilmenneen absoluuttisuusvaatimuksen, jonka mukaan vain usko Jeesukseen olisi ainoa tie Jumalan yhteyteen. - Siksi sanoudumme irti kaikesta yhteistoiminnasta Israelin Ystävät ry:n kanssa" (Shalom nro 2/2008). Kirjoitettu on: "Ne, jotka eivät minua etsineet, ovat minut löytäneet, olen ilmaissut itseni niille, jotka eivät minua kysyneet. Israelista hän sen sijaan sanoo: 'Päivästä päivään olen ojentanut käsiäni uppiniskaista ja vastustelevaa kansaa kohti" (Room. 10:20, 21)... Sitten myöhemmin juutalaisia on vihattu, vainottu ja murhattu niin katolisissa, protestanttisissa kuin myös ortodoksisissa maissa. Kristitty maailma ei ole todellakaan rakastanut juutalaisia Jeesukselle Messiaalle. Ja koko ajan Israelin Pyhä on halunnut ojentaa käsiään uppiniskaista kansaansa kohti."
Jumala pitää liittonsa, eikä niitä kiroa. "Sillä itseään kieltää Hän ei saata." Hän ei hylkää Aabrahamin liittoa sen paremmin kuin Nooankaan kanssa solmimaansa liittoa - olkoon tulevaisuuden yhteiskunta miten väkivaltainen tahansa, sitä ei enää tuhota Vedenpaisumuksessa. Vanha liitto vain toimii eri tasolla kuin Uusi liitto ja on sen esikuva (esim. Joosefin ja Daavidin Messias-typologia tai koko 3. Moos. joka koostuu 80-90 % suorista Jumalan puheen lainauksista: http://www.helsinki.fi/~pjojala/uskollinen_koko_faaraon_talossa.htm ). Ne eivät ole keskenään ristiriidassa; kutsu Uuteen liittoon vain on henkilökohtainen, sekä juutalaisille että "kreikkalaisille" - että skyyttalaisille ja meille hämäläisille pakanoille. Laki on "kasvattaja Kristukseen." "Laki on hyvä ja pyhä." sanoi apostoli Paavali ankarimmillaankin. Lain tuntemuksen puute päinvastoin on johtanut ajassamme laittomuuden aikaan, jossa armo pääsee oikeustupiin ja laki livahtaa ihmissuhteisiin. Pitäisi olla toisin päin.
Totta kai me kerromme Jeesuksesta juutalaisille! Mutta pahasti teemme, jos piikittelemme ja ärsytämme ylimääräisesti! Paavali pyrki olemaan juutalaiselle kuin juutalainen ja roomalaiselle kuin roomalainen, "voittaakseni niin monta kuin mahdollista" Messiaalle. Yhdistyksemme pitäisi olla sanan ja lähimmäisten palvelija. Ei machiavellimaisesti Johtaja-keskeinen. "EI Herroina halliten vaan ollen laumalle esikuvina" (1 Piet 5), sanottiin. Askel raamatulliseen vanhemmiston ja toisiaan täydentävien armolahjojen (karismojen) ja virkojen kunnioittamisen suuntaan olisi, jos päätoimittajan tehtävä erotettaisiin toiminnanjohtajan vastuusta, siten että kahdella tuolilla ei istuisi sama henkilö, vaikka tämä onkin ollut jo pitkään yhdistyksen tapa.
Toiminnanjohtajan palsta 5/2008
"Shalom-lehden joulukuun numerosta käydyn keskustelun johdosta esitän seuraavaa: Pyydän anteeksi, koska kirjoittamani pääkirjoitus ja sen raamatunlauseet ja niiden yhteenvedot ovat jollakin tavoin loukanneet joitakin ihmisiä. Lienee totta se, että Raamattua ei voi oikein julistaa ja opettaa ilman, etteikö ainakin vanha ihmisemme siitä suutu. Jumalan sana joko ihastuttaa tai vihastuttaa. Se ei jätä ketään kylmäksi. Aina joku tai jotkut loukkaantuvatkin. Toisaalta voidaan perustellusti kysyä, missä on todellinen anteeksianto ja rakkaus? Eikö siinä, että uskalletaan puhua rehellisesti ja avoimesti asioista niiden oikeilla raamatullisilla nimillä eiköä siten silti jäädä vihamielisiksi, vaan lyödään lopuksi kättä päälle ja sovitaan riita reilusti. Jos ollaan eri mieltä, niin tunnustetaan se avoimesti ja tehdään siellä yhteistyötä, missä se onnistuu. Raamatun totuuksista ei kenenkään pidä kuitenkaan luopua.
Usein sanotaan, että asiat ovat ihmisille niin kuin ne luetaan, eikä niin kuin ne kirjoitetaan. Tämä on hyvin valitettavaa raamattuopetuksenkin kohdalla. Siksi meidän tulisi siunata raamatunmukaisilla raamatunopetuksilla toisiamme ja myös juutalaisia. Joku väitti esim. että olisin joulukuun 2007 kirjoituksessani kironnut juutalaisia tai väittänyt heitä kirotuksi kansaksi. Todellisuudessahan en arvostellut tai kironnut kirjoituksessani juutalaisia, vaan varoitin meitä ei-juutalaisia, ettemme apostoli Paavalin varoituksesta välittämättä, kiroaisi juutalaisia. Meidän tehtävämmehän on siunata juutalaisia - ei kirota. Kirjoitin joulukuun 2007 pääkirjoituksesta meistä itseni mukaan lukien: "Apostoli Paavalin mukaan kiroamme juutalaiset, jos yritämme tukea juutalaisia pysymään Vanhassa Liitossa. Jos taas johdatamme juutalaisia Uuteen Liittoon Jeesus Messiaassa, juutalaisten Kuninkaassa, yksin uskon kautta ja sen varassa, siunaamme juutalaista kansaa."
Jos emme julista juutalaisille armon ja anteeksiannon sanomaa Messiaassa niin silloinhan me kiroamme heitä eli emme toivota heille hyvää, vaan pahaa. Näin mm. juutalainen apostoli paavali opetti. Filippuskin kun hän tapasi Natanaelin sanoi hänelle: "Me olemme löytäneet sen, josta Mooses laissa ja profeetat ovat kirjoittaneet, Jeesuksen, Joosefin pojan, Nasaretista." (Joh 1:45). Jeesus puolestaan sanoi juutalaiseta Natanaelista: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole!" (Joh 1:47). Natanael vastasi ja sanoi hänelle: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas." (Joh 1:49). Toisin sanoen Jeesuksen tämän opetuksen mukaan oikea israelilainen (juutalainen) on se, joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi ja Israelin kuninkaaksi, ja samalla tunnustaa Jeesuksen ylivertaisuuden muihin aikansa ihmisiin (Joh 1:48). Vastaavasti apostoli Paavali kirjoittaa: "Sillä ei se ole juutalainen, joka vain ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti on juutalainen, eikä ympärileikkaus se, joka ulkonaisesti lihassa tapahtuu; vaan se on juutalainen, joka sisällisesti on juutalainen, ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta" (Room. 2:28-29).
Pääsääntöisesti juutalaiset ovat aikanaan hyljänneet Jeesuksen eli kristillisessä mielessä Jumalan, mutta Jumala ei ole hyljännyt kansaansa eikä siksi halua meidänkään niin tekevän. Materiaalistakaan auttamista ja evankeliumityötä ei saa asettaa vastakkain. Toinen on välttämätön tässä maailmassa selviytymiseen ja toinen on välttämätön iankaikkisuuteen pelastuakseen.
Suotakoon Suomessa toimintarauha uskonnollisille toimijoille, kristillisille lähetysjärjestöille ja maallisille Israelia tukeville muille avustusjärjestöille. Kääntyköön tämäkin keskustelu siunaukseksi ja kaikkien puolesta rukoilemiseksi, anteeksiannoksi. Älkäämme asettako evankeliumia ja auttamistyötä vastakkaisiksi asioiksi.
Israelin Ystävät ry:n 100-vuotisen järjestön työ on mennyt voimakkaasti eteenpäin. Kierroksilla Israelin Ystävät ry:n tilaisuudet ovat olleet täynnä ja kolehdit runsaita. Rukoustyö israelin puolesta on ollut voimallista. Juhlamatka Israeliin Israelin valtion itsenäisyysjuhlille on nyt takana. Matkalla mukanamme oli mm. ammattivalokuvaaja ja videokuvaaja, joten voimme tuoda sieltä monin tavoin terveiset. 100-vuotisjuhlahistoriikki julkistettiin 23.4. Turun yliopistossa ja voit tilata sitä lehdessämme olevilla ohjeilla. Nyt on julkaistu uudistetut internet-sivustommekin. 100-vuotiskirjoituskilpailu on tuottanut satoa nuorten keskuudessa. Kiitokset kaikille vapaaehtoisillemme ja juhliin osallistuville, että jaksatte tehdä siunauksellista Israel-työtä!"
Päätoimittajan kynästä 5/2008
"Vanha Testamentti on juutalaisille, arvostettujen juutalaisten oppineiden mukaan, Tooran osalta pyhä kirja. He eivät arvostele tai aseta sen sanomaa tai tekstiä kyseenalaiseksi. Juutalaisille on tärkeää, että jo 12-vuotias poika pyrkii opettelemaan Tooran ulkoa. Raamatussa, samoin kuin juutalaisuudessa, pääpaino on Sanan kuulemisessa, Sanan syvällisessä ymmärtämisessä ja sen noudattamisessa.
Esimerkkinä voimme ottaa virallisen vuoden 1938 suomenkielisen Raamatun käyttämän käsitteen liitto. Raamattu tuo esille Vanhassa testamentissa lukuisia liittoja, mutta pohjimmiltaan kysymys on saman liiton eli Israelin ja Jumalan kansan välisen liiton vahvistamisesta, ei erillisistä liitoista. Näin juutalaiset ovat asian ymmärtäneet ja näin myös juutalainen apostoli Paavali opettaa. Raamattua ei voi tasapainoisesti ymmärtää, jos haemme Raamatusta vain oman kielemme hakusanoja ja yritämme sitten täsmäsanoilla selvittää opetuksien kokonaisia sisältöjä. Raamatussa käytetään monia käsitteitä ja rinnakkaisia sanoja selvittämään ajatuskokonaisuuksia tai kirkastamaan sanomaa. Raamatussa käytettyyn menetelmään kuuluu mm. asioiden tarkastelu eri näkökulmista.
Raamatusta näkee selvästi, että raamatunajan juutalaisilla ja Jeesukseen Messiaanaan uskovilla juutalaisilla oli selvästi erilainen näkökulma asioihin. näkökulma huipentuu ajatukseen, kuka Messias on ja mitä messiaaninen aika merkitsee? Raamatun ajan juutalaisille ja monille nykyajan juutalaisille Messias ei ole vielä tullut. Hän on enemminkin maallinen kuin hengellinen pelastaja. Yleisesti juutalaiset ymmärsivät Raamatun aikaan ja yhä edelleen vanhan liiton seuraavaan tapaan:
1. Pysyvänä juridisena liittona. Tässä merkityksessä, Jumalan yksipuolisesti tekemänä ja ilmoittamana juridisena liittona, vanha liitto on edelleen voimassa. Laki on Jumalan oikeuden edessä voimassa Jumalan määrittämillä ehdoilla ja rajoituksilla. Tässä mrkityksessä lakiliitto on nyt ja aina täällä ajassa voimassa Jumalan osalta myös kristilliseltä näkökannalta ja tässä merkityksessä Jeesus puhuu, kun Hän sanoi: "Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään" (Mt. 5:17). "Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennen kuin kaikki on tapahtunut" (Mt 5:18 vrt. Lk 16:17).
2. Teologisessa merkityksessä vanha liitto vahvistaa täällä ajassa juutalaisten erityisaseman muiden kansojen keskellä. Tämä tarkoittaa, että heidän erityisasemansa on siinä, että he ovat Jahven kansaa, jonka mm. lain liitto vahvistaa. Juutalaisen kansan valintana ja kutsuna on olla erityinen kansa täällä maan päällä ja sellaisena kansana heidän tulee pysyä. Tähän vaatimukseen kuuluu myös mm. kansallinen puhtaus. Tässä merkityksessä tämä onkin pitänyt paikkansa, mutta Vanhassa Testamentissa kuitenkin ennustetaan, ett äJumala on tekevä Israelin kanssa Uuden liiton, ei samanlaita, jonka hän teki isien kanssa (Jer. 31: 31-34; hes 36: 24-28). Tästä seuraa, että juutalaisten tulisi olla kerran tämän Uuden liiton kansalaisia eikä enää sen vanhan liiton, jonka Jumala teki heidän isiensä kanssa. Vanhaa liittoa ei siis häpäistä Raamatussa, vaan se korvataan kokonaan uudella teologisella liitolla, jossa juutalaisella kansalla on erityinen tehtävä ja rooli, olla Messiaan opetuslapsia ja sanansaattajia. Tämä Uusi liitto koskee siis ensisijaisesti nimenomaan juutalaisia, vasta toiseksi muita kansoja. Samoin jo Vanhassa Testamentissa on ymmärretty olevan useita viittauksia tällaiseen Messiaaseen, jolla on oleva merkittävä asema juutalaisen kansan historiassa (Jer 23:5; Jes 10:11 ja luku 53; Miika 5:1).
Uuden testamentin kirjoittajat ovat ymmärtäneet, että Jeesus on luvattu Messias ja Hänen kauttaan Jumala tekee maailman ja juutalaisen kansan kanssa kokonaan Uuden liiton, joka ei perustu pohjimmiltaan ihmisten omaan lain täyttämiseen, vaan Jumalan armoon. uuden testamentin kirjoittajat, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta juutalaisia, tarkastelevat kysymystä liitosta uudesta pelastuksen näkökulmasta. Tässä merkityksesssä suomenkielisen liitto sana käännöksen alkukielinen sana, joka merkitsee itse asiassa pääsääntöisesti Jumalan yksipuolista pelastukseen tähtäävää säädöstä tai määräystä tai testamenttia, joka tulee ilmi Jeesus Messiaassa, esiintyy alkukielellä 33 kertaa Uudessa Testamentissa. Tällöin kuoleman jälkeinen elämä ja iankaikkinen pelastuksen näkökulma Messiaassa tulee tärkeimmäksi, ellei ainoaksi tarkastelukulmaksi. Tästä näkökulmasta apostoli Paavali kirjoittaa Galatian hairahtuneille messiaanisille ja kristityille seurakuntalaisille, että vanha liitto pelastuksen antavana liittona ei ole todellisuudessa koskaan ollutkaan olemassa, eli Kristus on kertakaikkisen pelastavan lakiliittoajatuksen loppu. Tällä Galatian messiaanisista juutalaisista ja kristityistä koostuvan seurakunnan harhalla tai kiistakysymyksellä ei ole merkitystä sellaisille juutalaisille, jotka eivät usko pelastavaan ja armahtavaan Jeesus Messiaaseen. Heidän kannaltaan Jumalan antama laki on heidän erityisasemansa pysyvä osoitus täällä ajassa. Eiväthän juutalaiset yleisesti usko laintäyttämisen johtajvan automaattisesti iankaikkiseen elämään, tai että he lakia täyttämällä saisivat periä taivasten valtakunnan.
Tämä oli Galatian seurakunnan harha, ei juutalaisten yleinen harha. Joulunumerossa Shalom-lehden pääkirjoituksessa käsittelin siis kristityistä ja messiaanista juutalaisista koostuneen Galatian seurakunnan lain ymmärryksen harhautumista pääasiassa apostoli Paavalin opetusten pohjalta. En silloin vielä osannut kuvitella, että tuo apostoli Paavalin mainitsema kristittyjen harha yhä elää voimakkaanakin pienessä osaa kristillistä yhteisöä. Onneksi tämä vanha kristillinen harha on tullut jälleen esille ja se voidaan oikaista Jumalan sanan pohjalta, kuten olen jo tehnytkin alustavasti joulukuun 2007 Shalom-lehden pääkirjoituksessa. Ongelmathan eivät maailmasta poistu vaikenemalla, vaan ne kohtaamalla Jumalan Sanan pohjalta totuudellisesti, koska Jumalassa ei vilppiä ole, vain Hän yksin on tie, totuus ja elämä.
Juutalaisten yleisemmin ymmärtämässä juridisessa merkityksessä vanha liitto on siis täällä ajassa edelleen voimassa Jumalan yksipuolisesti antaman lain muodossa. Apostoli Paavali kirjoittaa juutalaisten erityisasemasta Room 9: 3-5, mutta lisää heti perään, että "mutta ei niin, että Jumalan sana olisi harhaan mennyt. sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel, eivät kaikki ole lapsia sen tähden, että ovat Aabrahamin siementä" (Rm 9:6-7) ja hän kehottaa meitä kaikkia olemaankin laupeuden astioita (Rm 9:20-28).
Olkaamme Kristuksen ja Hänen Sanansa orjia, kuten juutalainen apostoli Paavalikin oli. Älkäämme olko ihmisten tai ihmisajatusten orjia. Vapauteen Kristus vapautti meidät! Sallikoon pyhä Israelin Jumala meille kaikille tämän asennemuutoksen jo tänä päivänä Pyhän Henkensä kautta! Ettemme toisiamme kiroaisi ja perinjuurin repisi, vaan siunaisimme ja rakastaisimme toisiamme ja jopa vihollisiamme - todellisen Messiaan vapaudessa!"
- - -
Kritiikkini ei johtunut raamatunjakeista, vaan nimenomaan Raamatun Sananlaskuissa ja epistoloissa ilmaisemien psykologisten viisauksien rikkomisesta. Ymmärsin lisäksi, että päätoimittaja-toiminnanjohtaja kiisti Vanhan Liiton olevan voimassa ja julisti siten paitsi epäraamatullisesti, myös ystävyysyhdistyksen johtajalle täysin sopimattomasti. Kritiikkiä ei sovi kilpistää Raamattuun, sen opettaa jo kymmenen Käskyä: "Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nimeä." Omat riidat pitää käydä rehellisesti omina riitoinaan, eikä vetää silloin Jeesusta niistä tuomiolle, kun syynä ei ole tämä loukkauskivi ja kompastuskallio. Toki taustalla on tämä kipupiste, mutta juuri siksi on tunnustettava omat hairahduksensa ja tarpeettomat piikittelynsä. Juutalaisille kuin juutalainen, roomalaisille kuin roomalainen, voittaakseni niin monta kuin mahdollista. Juutalaiselle ei saa käyttäytyä roomalaisen miehittäjän ylimielisin elkein. Paavali kehotti pitämään tarjolla evankeliumia. Hän ei sanonut, että pitää tuputtaa tai edellyttää sitä ystävyyden tai yhteistoiminnan ehtona. Päinvastoin, juutalaiselle piti olla kuin juutalainen. Puhuessaan Ilmestyskirjan seurakunnille, aloitti juutalainen Vapahtaja aina sanansa: "Minä tiedän sinun tekosi". Hän ei aloittanut: "Minä tiedän sinun sanasi". Johanneksen kirjeet päinvastoin varoittavat harhaopettajista, että "heidän teoistaan te heidät tunnette". Johannes ei siis sanonut: "Heidän sanoistaan te heidät tunnette". Johannes jatkoi: "Älkää rakastako kielellä ja puheella, vaan teossa ja totuudessa".
Nyt tilanne on se, että välirikko on voimassa niin Suomessa kuin Israelissakin ja mm. lähettiläitä ei juhlissa ilmeisesti jatkossa nähdä. Kyllä suurlähettiläät ulkomailla evankelioiviin ystävyysseuroihin tulevat. Tässä on kyse tarpeettomasta piikittelystä ja loukkaamisesta. Sitä ei ratkaista lakaisemalla asia maton alle ja "lyömällä kättä olalle". Kättä olisi pitänyt lyödä olalle niille ruohonjuuritasolla lähimmäisenrakkautta harjoittanutta juutalaisten(kin) evankeliointia tehneille henkilöille, jotka on erotettu liittohallituksesta, liittokokouksesta tai yhdistyksen palkkalistoilta.
Shalom-lehdessä vuosina 2002-2008 julkaistuja esseitäni Antti Ojalan kanssa (pidemmät webbiversiot)
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Daniel_eunukki_astrologi_vai_profeetta.htm (katkaistu ennen kuin varsinaiseen Eläinradan tähtikuvioiden aiheeseen juutalaisen kalenterin kuukausina ja pelastushistorian profetiana päästiin:Evankeliumi Eläinradan mukaan)
Kattavammin juutalaisuudesta, juutalaislähetyksestä ja tooran sekä profeettojen Messias-profetioista apologetiikka-esseessä: Valitsen siis olen.
Martin Lutherin antisemitismi ja juutalaisvastaisuus
Kiistely on myös koskenut Martti Lutherin antisemitismiä. Se olikin eräs suurimmista syistä, miksi itse tusinan rippileirin isos-tehtävän ja vuosikymmenen seurakuntanuoritaustan jälkeen erosin kirkosta 30-vuotiaana. Paavali kirjoitti nuorelle opetuslapselleen, ettei tämän kannata olla liian kerkeä panemaan kättänsä kenenkään päälle, ettei tulisi osalliseksi muiden ihmisten synneistä. Tunnustuskirjoja kumartavassa kirkossa on nähdäkseni vaara vaara tulla osalliseksi samasta tuomiosta kökkötraktorin kanssa ja sitä en tahtonut. Lutherin pahin teksti juutalaisia vastaan sivuillani osoitteessa http://www.helsinki.fi/~pjojala/Luther_OntheJewsandTheirLies1543.htm
Ennen kuin mennään Lutherin On the Jews and Their Lies (1543) -teokseen, pitää tunnustaa ne hyvät asiat joita Luther juutalaisista sanoi. Nuoruudessaan hän kirjoitti kirjat Das Magnificat (1521) ja Että Jeesus Kristus oli syntyperäinen juutalainen (That Jesus Christ was a Jew by birth) (1523). Nämä teokset käsittelivät juutalaisia hyvin lämpimästi ja itse asiassa jopa leimasivat Lutherin juutalaismielisenä. (Those dealt with the Jews in a very positive way, which was actually extraordinary in the whole German culture and labelled Luther.) Lainaus edellisestä: "Ei tee eroa, vaikka kuinka kerskailisimme itsestämme; me olemme kuitenkin pakanoita ja juutalaiset Kristuksen veriveljiä; me olemme muukalaisia ja vieraita, he ovat Herramme läheisiä sukulaisia, hänen serkkujaan ja veljiää. Typerät paavimme, piispamme, sofistit ja munkit, nuo paksukalloiset aasit ovat kohdelleet juutalaisia sellaisella tavalla, että kuka tahansa, joka haluaa olla hyvä kristitty, voisi aivan hyvin tulla juutalaiseksi. Ja jos olisin ollut juutalainen ja nähnyt sellaisten pölkkypäitten ja kovakallojen hallitsevan ja opettavan kristinuskoa, olisin mieluummin ollut sika kuin kristitty. Sillä he ovat kohdelleet juutalaista niin kuin koiraa, eivätkä niin kuin kristityn tulisi." Jälkimmäinen oli oikeastaan lähetyskirje ja toteaa mm.: "evankeliumin kultaisen valon alettua loistaa, on toivoa, että monet juutalaiset tulevat vakavaan ja totiseen kääntymykseen, tullen täten temmatuiksi lähelle Kristusta".
1530-luvun keskivaiheilla Lutherin kanta alkoi Risto Santalan mukaan muuttua kielteisemmäksi (Risto Santala, "Kenen te sanotte minun olevan?", Perussanoma 2008). Kirjassaan Wider die Sabbather hän hyökkäsi juutalaisuuteen kääntyneitä "sapattilaisia" vastaan, jotka olivat itsensä ympärileikanneita kristittyjä. Weimarin laitoksena varsinainen Juutalaisista ja heidän valheistaan -opus sisältää 136 sivua. Yhdysvalloissa kirjasta on tehty 24 sivun lyhennelmä, jota on levitetty juutalaisvainon välineenä ja jota myös Natsi-Saksassa luettiin. Eli siihen valittiin pahimmat kohdat tekstistä, irti asiayhteydestään. Tämä 24 sivun laitos Christian Nationalist Crusaden vuodelta 1948 jopa otsikoi sanottavansa tyhjentävästi: Paholaisen lapset; Valehtelijat ja verikoirat; Pahemmat kuin pakanat; Talmud pahempi kuin pakanallinen filosofia jne. Kirjassa Luther tosiaan ehdotti Herran ja kristikunnan kunniaksi, että juutalaisten rukouskirjat ja Talmud piti polttaa synagoogien kera. Juutalaisiin oli sovitettava "rukouksessa ja Jumalan pelossa ankaraa laupeutta", erikoinen käsite.Luther kirjoitti myös kirjan Vom Schem Hamphoras, jossa hän käsitteli juutalaisten taikausko. Lutherin viimeinen teos juutalaisista oli selitysopillinen tutkielma kolminaisuusopista Von den letzten Worten Davids, joka noudatti vähemmän ankaraa sävyä. Lutherin viimeinen saarna Eislebenissä oli kohdistettu paikkakunnan juutalaisille ja jopa kuolinvuoteellaankin Luther vielä rukoili juutalaisten puolesta. Koko vuoden 1543 teksti on siis skännättynä osoitteessa http://www.helsinki.fi/~pjojala/Luther_OntheJewsandTheirLies1543.htm
Muistettakoon lisäksi, että kökkötraktorina Luther teki pahimman virheensä antamalla luvan teloittaa niin kapinoivia talonpoikia kuin meitä villin kortin kirkkojen ulkopuolisia kristittyjäkin. Luther joutui ottamaan kantaa kirkonmiesten anabaptisteiksi nimittelemien uskovien tappamiseen 31.03.1527. Hän antoi suostumuksensa Jeesuksen seuraajien tappamiseen vaikka se hänen omien sanojen mukaan olikin "kauheaa katsella". Anabaptisteista julistettu kuolemantuomio koski kaikkia baptisteja. Kyse oli kansanmurhasta lain varjolla. Pyhän Roomalais-saksalaisen keisarikunnan valtiopäivät vahvistivat Wormsin kansanmurhalait Speyerin valtiopäivillä 1529. Juutalaisista Lutherin kerrotaan ennustaneen, että heitä vielä joskus surmattaisiin, ei kymmenintuhansin kuten siihen mennessä keskiajalla, vaan sadoin tuhansin. Mutta anababtistien kimppuun hän usutti esivallan ja eläessänsä.
Luther sanoi kuitenkin paljon hyvää myös. Hänen ongelmansa oli impulsiivisuus, kiroilu ja alkoholin käyttö. Monesti hän katui pikaistuksissaan sanomiaan sanoja ja on muistettava että hänen ruokapöydässä kertoilemansa vitsitkin kirjoitettiin kirjoiksi "Pöytäpuheina". Tässä hänen ehkä parhain julistuksensa:
"On mahdotonta, että ihminen ei hyvien tekojensa kautta paisuisi, jos häntä ei ennalta ole kärsimysten ja tuskan kautta nöyryytetty ja tehty nollaksi kunnes hän tietää, että hän ei ole mitään ja että teot eivät ole hänen omiaan, vaan Jumalan. Koska he eivät tunne ristiä ja sitä vihaavat täytyy heidän pakosta rakastaa sen vastakohtaa eli viisautta, mainetta, valtaa ja muuta sen kaltaista. Sellainen rakkaus tekee heistä entistä sokeampia ja paatuneempia. Sillä on mahdotonta, että heidän himonsa voisi tulla tyydytetyksi heidän toivomansa asian saamisen kautta. Sillä kuten rakkaus rahaan kasvaa siinä määrin kuin rahamäärä lisääntyy niin samoin käy myös sielun halun saada vettä: mitä enemmän juo sitä kovemmaksi tulee jano, kuten runoilijakin sanoo: Mitä enemmän he juovat, sitä enemmän he kaipaavat vettä, ja Saarnaaja (1,8): Ei saa silmä kylläänsä näkemisestä, eikä korva täyttänsä kuulemisesta. Näin on kaikkien halujen kanssa. Siksi ei viisauden halu tyynny viisauden saamisen kautta vaan päinvastoin kasvaa. Ei myöskään halu saada mainetta ja kunniaa katoa saadun kunnian myötä, eikä halu hallita katoa saadun vallan ja herruuden kautta, eikä halu saada kiitosta tule kylläiseksi kehujen kautta jne.; kuten Kristus (Joh. 4,13) sanoo: Joka juo tätä vettä janoaa jälleen. On jäljellä vain yksi parannuskeino, eli halua ei paranna tyydytys vaan sen tukahduttaminen. Toisin sanoen, jos haluaa tulla viisaaksi, niin ei pidä etsiä viisautta pyrkimällä eteenpäin vaan menemällä taaksepäin ja tulemalla narriksi etsien (ristin) hullutusta. Siis jos joku haluaa tulla mahtavaksi, rikkaaksi kunniasta, täyteen onnea ja tyydytetyksi kaikissa asioissa, sen täytyy mieluummin paeta kuin etsiä valtaa, kunniaa, hauskuutta, tyydytystä kaikissa asioissa. Tätä on viisaus, joka on maailmalle hulluutta."
http://www.kp-art.fi/default.htm
Pelasta elämä - lahjoita verta!
Safe a life - Donate blood!