Takaisin Ajatusvarikolle
-
Back to the Thought Deposit
Dinoglyyfit
-
Dinoglyphs
Skepsis ry:n ja katolisen kirkon inkvisition välisiä, ilmeisiä,
yhtäläisyyksiä:
- Jäseninä hallitsevaa eliittiä
- Varjelee yleistä (katolista) maailmankäsitystä
- Useimmat jäsenet niin oikeassa etteivät edes harkitse toisinajattelijoiden
argumentteja
- Naturalismin suhteen toisinajattelijoita julistetaan kirkon- tai
tieteenkiroukseen vähin perusteluin
- Vaihtoehtolääketieteen, homeopatian, huijarien ja koijarien kriitikoitaan ei
arvosteta hengenheimolaisina, jos nämä tämän ohella kritisoivat myös poikkitieteellistä evoluutioparadigmaa
Huu-Haa!
Vai Hii-Hoo!?!
"LEHDISTÖTIEDOTE
Skepsis ry palkitsee
vuosittain pseudotieteen aseman vakiinnuttamisessa kunnostautuneita
Huuhaa-palkinnolla.
Skepsis ry on myöntänyt
vuoden 2004 Huuhaa-palkinnon Teknillisen korkeakoulun bioprosessitekniikan
laboratoriolle kreationistisen opin
esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina.
Vuoden 2004 Sokrates-palkinto myönnetään Helsingin Sanomain Tiede- ja
luonto-sivujen toimitukselle tasapainoisesta ja asiallisesta
tiedeuutisoinnista.
Huuhaa-palkinnon perustelut
Palkinnon myöntämisen perusteena on perjantaina 22.10.2004 Teknillisen
korkeakoulun Mellin-salissa järjestetty seminaari "Biology - Tackling
Ultimate Complexity". Seminaari toteutettiin bioprosessitekniikan professori
Matti Leisolan toimesta ja tilaisuudesta ilmoitettiin laboratorion
verkkosivuilla.
"Älykkään suunnittelun" teoria eli "Intelligent Design" on oppi, joka kritisoi
evoluutioteoriaa ja sitä tukevia luonnontieteitä. Näiden tilalle ID tarjoaa
käsitystä yliluonnollisesta suunnittelusta väittäen sitä luonnontieteellisistä
havainnoista seuraavaksi, väistämättömäksi päätelmäksi. Toisin kuin
luonnontieteessä, ID:ssä käytetään yleensä perusteluina sitä mitä ei tiedetä ja
tarpeen tullen unohdetaan hyvin tunnetut asiat. Maailman johtava tiedejärjestö,
The American
Association for the Advancement of Science, on hallituksensa virallisessa
julkilausumassa todennut, että ID-kreationismin väitteille ei ole tieteellistä
tukea eikä sitä tulisi liittää osaksi tiedekasvatusta tai -opetusta.
Tämänvuotisen Huuhaa-palkinnon kautta
Skepsis ry haluaa
kiinnittää huomion tieteen ja pseudotieteen väliseen eroon sekä muistuttaa,
ettei jälkimmäiselle ole sijaa yliopistojen eikä muidenkaan oppilaitosten
opetuksessa. ID-kreationismi on monissa maissa systemaattisesti pyrkinyt - siinä
kuitenkaan onnistumatta - saamaan itselleen jalansijaa akateemisessa maailmassa
ja jopa tuomaan "älykkään suunnittelun" osaksi biologian kouluopetusta.
Skepsis ry ei
luonnollisestikaan halua rajoittaa tieteellistä keskustelua tai siihen kuuluvaa
kritiikkiä. ID-opin esittäminen vakavasti otettavana teoriana
luonnontieteellisessä tai teknistieteellisessä viitekehityksessä on kuitenkin
verrattavissa siihen, että astrologia tuotaisiin osaksi akateemista tähtitieteen
opetusta tai alkemia osaksi kemian opetusta.
Samassa yhteydessä Skepsis
ry haluaa kiittää Helsingin yliopistoa ryhdikkyydestä. Luentosarjaa oltiin
ensiksi järjestämässä yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Palmenian, tiloissa
luonnontieteellisenä täydennyskoulutuksena, mutta biologian laitoksen
tutkijoiden ja yliopiston johdon aktiivisuuden ansiosta se kuitenkin peruttiin.
Lisätietoja:
http://archives.aaas.org/docs/resolutions.php?doc_id=432
http://www.natcenscied.org/
http://www.skepsis.fi/
http://www.hut.fi/Units/BioprocessEngineering/LSB.html
Sokrates-palkinnon perustelut
Skepsis ry haluaa kiittää
Helsingin Sanomain Tiede ja luonto -sivujen toimitusta tasapainoisesta ja
asiallisesta tiedeuutisoinnista. Sivuilla kerrotaan niin suurista kuin
pienistäkin tapahtumista tiedemaailmassa ja meitä ympäröivässä luonnossa.
Artikkelien laaja kirjo on omiaan herättämään kiinnostuksen ja lähdeviitteet
mahdollistavat tarkemman perehtymisen juttujen aiheisiin. Toimituksen yhteydet
eri alojen asiantuntijoihin takaavat artikkelien luotettavuuden ja
ajankohtaisuuden. Koska suomalaiset lukevat paljon sanomalehtiä, ovat
sanomalehden tiedesivut oiva väline rationaalisuuden ja kriittisen ajattelun
edistämiseen. Tiede ja luonto -sivut toimivat tässä tehtävässä erinomaisesti."
€€€€€€€
Matti Leisolan vastaus:
"Hyvä Matias Aunola
Viestisi tuli todella myöhään ja olen itse vuoteen pohjalla flunssassa. En siis
pääse jakotilaisuuteen. Olisin iloinen, jos jakotilaisuudessa voitaisiin lukea
alla oleva viestini:
Skepsis ry on tehnyt arvokasta työtä vastustaessaan erilaisia länsimaiselle
tiedekäsitykselle vieraita mystisluonteisia virtauksia. Länsimaisen tieteen
ihanteeseen on aina kuulunut neutraali totuuden etsintä. Thomas Kuhnin ja Karl
Popperin ajoista lähtien tieteenfilosofia ei kuitenkaan ole enää pitänyt
tiedettä neutraalina
totuuden etsintänä, joka ei olisi sidoksissa laajempiin olettamuksiin
todellisuuden luonteesta.
Otaniemessä järjestettyä luentosarjaa ovat erityisesti kritisoineet henkilöt,
jotka eivät olleet paikalla. Kritiikki ei myöskään ole kohdistunut luennoilla
esitettyyn materiaaliin. Suorastaan hysteerisiä piirteitä saanut vastustus
selittyy ainoastaan sillä, että luennot herättivät kuulijoiden mielessä
kysymyksen tieteen naturalistisen
paradigman luotettavuudesta. Yliopistomaailman tulee olla avoin erilaisten uusien
asioiden käsittelyyn. Havaintojen ja niistä tehtyjen johtopäätösten tulisi
ohjata ymmärrystämme maailmasta - ei ennakkoasenteiden.
Otaniemn seminaarissa puhui evoluutio- ja systeemibiologi Sternberg, joka ei ole
ID-liikkeen kannattaja. Hän kuvasi luennoissaan biologisessa tutkimuksessa
tapahtuvaa muutosta reduktionismista systeemiajatteluun ja esitti kysymyksen
miten tämä uusi käsitys vaikuttaa perinteiseen darvinistiseen
historiantulkintaan.
Toinen puhuja oli tieteenfilosofi Paul Nelson, joka on ID-liikkeen aktiivinen
vaikuttaja. Nelson debatoi ensi viikolla aiheesta Hollannin tiedeakatemian
sponsoroimassa tilaisuudessa tieteen- ja erityisesti biologian filosofi Michael
Rusen kanssa. Michael Ruse pitää Design-teoriaa ensimmäisen merkittävänä
nykyisen biologian paradigman haastajana vaikka pitääkin sitä virheellisenä.
Michael Ruse on yhdessä William Dembskin kanssa toimittanut kirja "Debating
Design", joka juuri ilmestyi Cambridge University Pressin kustantamana. William
Dembski on ehkä merkittävin design-teoreetikko. Hänen - myös Cambridge
University Pressin kustaman - kirjansa "Design Inference" arviointipaneelissa
oli mukana muun muassa nobel-palkittu John Harsaney. Maailmankuulu fyysikko Paul
Davies pitää Dembskin analyysiä erittäin arvokkaana.
Tätä taustaa vasten on harhaanjohtavaa verrata Design-teoriaa astrologiaan.
Design-teoriaa ovat esitelleet laajat artikkelit monissa johtavissa
sanomalehdissä. New York Times kirjoitti siitä muutama vuosi sitten
sunnuntainumeronsa etusivulla. Jos Helsingin Sanomat pystyisi samanlaiseen
objektiiviseen uutisointiin tästä teemasta olisi se paremmin ansainnut sille
myönnetyn tunnustuksen.
Design-teoria on hyvin helposti osoitettavissa vääräksi ja koko kohu asian
ympärillä voidaan haudata kuriositeettina. Ei tarvita muuta kuin selitys
mekanismista ja informaatiopolusta, joka johti elämän syntyyn tai kolibakteerin
nanoteknologin unelmaksi kutsutun sähkömoottorin syntyyn.
Skepsis yhdistyksen tulisi vaihteeksi suunnata kriittinen huijausilmaisimensa
esimerkiksi lukion biologian kirjoihin, joissa vuodesta toiseen kierrätetään
tietoiseksi huijaukseksi tiedettyjä Ernst Haeckelin sikiöpiirroksia tai
virheellisen tutkimusmetodologian tuottamaa tarinaa teollisuusmelanismista,
puhumattakaan Stanley
Millerin koelaitteistosta, jolla ei ole mitään tekemistä elämän synnyn
salaisuuden kanssa. Mielelläni olen apuna näiden huuhaiden paljastamisessa.
Ystävällisin terveisin
Matti Leisola"
PO:n sanakirjasta: Termillä "paradigma" sen esittelijä Thomas Kuhn tarkoitti sillä tiedeyhteisössä vallitsevien periaatteiden, arvostusten ja uskomusten kokonaisuutta, jotka ohjaavat tieteellistä tutkimustyötä. Paradigma on kulloinkin vallitseva ajatussuunta, jota ohjaa maailmankatsomus ja joka ohjaa rahoitusta - vaikka se voi olla tiedostamatonkin. Kuhnin mukaan väärä paradigma voi viedä koko tiedeyhteisön pois totuudesta. (Kuhn 1962, Structure of Scientific Revolutions.)
€€€€€€€
Vastine Skepsis ry:n julkaisuun:
Miksi skeptisyys darvinismia kohtaan olisi huuhaata?
Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnon sai TKK:n Bioprosessitekniikan laboratorio luentosarjasta ”Biology – Tackling Ultimate Complexity”. Tieteenfilosofi Nelsonin ja evoluutiobiologi Sternbergin luennot aiheuttivat ennen kokematonta levottomuutta yliopistomaailmassa, koska niissä suhtauduttiin skeptisesti biologiaa hallitsevaan darvinistiseen paradigmaan. Onko skeptisyys darvinismia kohtaan vailla perusteita?
Darvinismille perustuneet ennusteet ovat vuosien aikana yksi toisensa jälkeen romahtaneet, mutta itse darvinismin totuus ei ole siitä kärsinyt. Fossiiliaineisto ei täyttänyt Darwinin odotuksia, sikiön kehitys ei toista lajinkehitystä, keinotekoinen valinta ei ole luonnonvalintaa, homologia-argumentti ei ole vankalla pohjalla, DNA:n koodi ei ole universaali, ja teollisuusmelanismi on esimerkki huonosta tutkimuksesta.
Evoluution mekanismista ei ole yksimielisyyttä. Makroevoluutio on joidenkin mielestä mikroevoluution jatkumoa; toisten mielestä ei. Elämän sukupuu on juuriltaan muuttunut pensaaksi. Molekyylikellot tikittävät eri aikaa kuin fossiilikellot. Joidenkin mielestä elämällä oli yksi alkupiste, toisten mielestä monia. Viimeisin darvinistinen kupla oli ns. roska-DNA, jonka piti olla kertomus tuhlailevasta ja sokeasta evoluutioprosessista. Biologian kompleksisuutta on systemaattisesti aliarvioitu. Cambridgen paleontologi Conway Morris kuvaa evoluution hämmentynyttä nykytilaa hyvin: ”When discussing organic evolution the only point of agreement seems to be: It happened. Thereafter, there is little consensus”. [Cell 100 (2000) 1-11]
Kaikkein selvimmin ongelmat tulevat esiin elämän syntyyn liittyvässä keskustelussa. Millerin koelaitteisto komeilee edelleen biologian oppikirjoissa merkkinä siitä, että sattumanvaraiset kemialliset reaktiot selittävät elämän alkuperän. Elämä toki ratsastaa kemialla, mutta pelkkä kemia ei selitä elämää tai sen syntyä. Elämän oleellinen tuntomerkki on informaatio. Tietokone ohjelmistoineen on hyvä analoginen malli solulle. Jokainen luonnon tutkija tietää vallan hyvin, ettei luonnontieteellä ole mitään selitystä DNA:n, sen koodikielen tai elävän solun synnylle. Fyysikko Davies sanoo, että olemme ”a very long way from comprehending” kuinka elämä syntyi. “This gulf in understanding is not merely ignorance about certain technical details, it is a major conceptual lacuna… My personal belief, for what it is worth, is that a fully satisfactory theory of the origin of life demands some radically new ideas”. [The Fifth Miracle, New York, Simon & Schuster, 1999, 17]
Tällä kohtaa naturalistin täytyy perustaa näkemyksensä uskoon, että naturalistinen selitys jonakin päivänä löydetään. Ideologisista, ei tieteellisistä, syistä naturalistilla ei ole muuta vaihtoehtoa. Miten perusteltua tämä usko ja luottamus on? Täyttääkö naturalistinen selitys koskaan informaation synnyn aukkoa? Tämä herättää väistämättä kysymyksen onko virallinen skeptisyys aina suunnattu oikeisiin kohteisiin. Eikö evoluutiossa todellakaan ole mitään kritisoitavaa? Mielelläni kutsun Skepsis ry:n julkiseen keskusteluun esimerkiksi elämän syntyyn liittyvistä teemoista.
Juuri tässä kohtaa astuu kuvaan teoria älykkäästä suunnittelusta (Intelligent Design, ID). Tiedämme kokemuksesta, että informaatio ja ohjelmistot syntyvät älykkään suunnittelun tuloksena. Älykkäästi suunniteltujen asioiden havaitseminen on tässä mielessä empiiristä tiedettä kuten rikostutkinta, arkeologia, salakirjoitustiede tai SETI-ohjelma. Mahdolliseen (joskin epätodennäköiseen) naturalistisen selityksen löytymiseen saakka suunnittelu on paras selitys informaatiolle. Nelsonin ja Sternbergin esitelmät eivät esitelleet kreationismia (kuten Skepsis ry palkinnon perustelussa virheellisesti väitti) vaan keskittyivät evoluutioparadigmaan. En ymmärrä miksi Skepsis ry ei ole valmis kannustamaan (estämisen sijasta) skeptisyyttä evoluutiota kohtaan. Juuri skeptikkojen odottaisi tervehtivän skeptisyyttä innokkaasti ja ottavan Sternbergin ja Nelsonin kaltaiset tutkijat avosylin veljinä vastaan.
Naturalisti ei koskaan luovu materialistisesta todellisuus- ja tiedekäsityksestään, koska koko hänen maailmankatsomuksensa lepää sen varassa. Monella on henkilökohtaisia uskonnollis-elämäntavallisia syitä ja tarpeita sille, että materialismin täytyy olla totta. Siksi tiedekin halutaan valjastaa tähän uskonnollis-ideologiseen taisteluun rajaamalla tieteen pelikenttä. Tieteen- ja erityisesti biologian filosofi Ruse on itse vakaumuksellinen evolutionisti. Hän kuitenkin myöntää evoluution uskonnollisen ulottuvuuden harvinaisen rehellisesti. Evoluutio on Rusen mukaan “more than mere science. Evolution came into being as a kind of secular ideology, an explicit substitute for Christianity…It is promulgated as an ideology, a secular religion – a full-fledged alternative to Christianity, with meaning and morality… Evolution is a religion. This was true of evolution in the beginning, and it is true of evolution still today.” [National Post, 13.5.2000, B-3]
Ruse kertoi tästä näkemyksestään AAAS:n kokouksessa vuonna 1993. Hänen esitystään seurattiin ällistyneen hiljaisuuden vallassa. Joulukuussa 2004 Ruse debatoi ID-ajattelusta Otaniemen luentosarjassa puhuneen Nelsonin kanssa Hollannin tiedeakatemian sponsoroimana. Juuri Nelsonin Otaniemessä pitämä esitelmä sai Skepsis ry:n reagoimaan. Päinvastoin kuin suomalainen tiedeyhteisö, katsoo Hollannin tiedeakatemia tämän tärkeän aiheen julkisen keskustelun arvoiseksi.
Älykkään suunnittelun (ID) vertaaminen alkemiaan tai astrologiaan on harhaanjohtavaa. Alkemia yritti muuttaa lyijyn kullaksi tuntematta mekanismia. Siksi juuri naturalistista yritystä selittää elämän syntyä voisi verrata alkemiaan. Naturalistinen alkemia yrittää tehdä elämää sattumanvaraisten kemiallisten reaktioiden avulla jättäen kaikkein tärkeimmän aineksen – informaation – pois keitoksesta.
Skepsis ry:n Huuhaa-palkinnon tarkoituksena on torjua huonosti perusteltuja väitteitä epätieteellisinä ja ilmeisesti myös varjella naturalistista maailmankuvaa. Harvardin evoluutiobiologi Lewontinin mukaan ”we (naturalists) have a prior commitment,… to materialism” ja tämän sitoutumisen on oltava ”absolute, for we cannot allow a divine foot in the door” [The New York Review of Books, 9.1.1997, 28]. Tieteen ihanne on totuuden etsintä, mutta miten materialistiseen filosofiaan ennakolta sitoutunut tiede voi olla arvovapaata ja neutraalia?
Skepsis ry:lle suosittelen seuraavaksi Huuhaa-paljastimen suuntaamista koulujen oppikirjoihin, jotta niistä saataisiin poistettua runsas virheellinen ja arvoton evoluution todistusaineisto. Olisi myös rehellistä myöntää, että moniin arvoituksiin ei ole tiedossa edes kaukaisessa tulevaisuudessa ratkaisua. Luonnon käsittämättömän monimutkaisuuden äärellä annos nöyryyttä - ottaen huomioon mitä todella tiedämme - ei ole pahaksi viralliselle skeptikollekaan.
Matti Leisola, Professori
€€€€€€€
Hyvä Skepsis-yhdistyksen tieteellinen neuvottelukunta,
Kari.Enqvist@helsinki.fi
Nils.Edelman@helsinki.fi
Pertti.Hemanus@helsinki.fi
Virpi.Kalakoski@helsinki.fi
Raimo.Keskinen@helsinki.fi
Albert.Kivinen@helsinki.fi
Raimo.Lehti@helsinki.fi
Anto.Leikola@helsinki.fi
Marjaana.Lindeman@helsinki.fi
Ilkka.Niiniluoto@helsinki.fi
Heikki.Oja@helsinki.fi
Pekka.Roos@helsinki.fi
Jan.Rydman@helsinki.fi
Heikki.Raisanen@helsinki.fi
Veijo.Saano@helsinki.fi
Lauri.Saxen@helsinki.fi
Anssi.Saura@helsinki.fi
Raija.Sollamo@helsinki.fi
Lauri.Tarkkonen@helsinki.fi
Raimo.Tuomela@helsinki.fi
Tytti.Varmavuo@helsinki.fi
Johan.Wright@helsinki.fi
Risto.Vuorinen@helsinki.fi
Tässä on terveiset saunojen takaa: Kiitos saamastamme Huu-Haa -palkinnosta.
Tämä on hyvä maa. Suomalaisen tiedekulttuurin edestä ja Suomen tutkimuksen
vapauden puolesta voi levollisin mielin tulla akateemisesti lahdatuksi, myös
väitöskirjani linjauksen kanssa.
http://www.helsinki.fi/
http://www.helsinki.fi/
En usko että uhri on turha. Olemme olleet joka vuosi uudella vuosituhannella
transparency indexin vähiten korruptoitunut maa. Jätkä on saanut maksaa
Helsingin yliopiston rakenteisiin käyvästä fasismista (SSS, SVL jne.) ja
taistolaismaterialismista pitkällä perinteellä. Olette tehokkaita lisäämään
pelkokerrointa yliopistojemme hallinnon keskeisistä asemistanne käsin.
Alas sorrettu joukko on minua kunniakkaampi ja siihen on hyvä käydä pitkäksensä.
Väinö Linnan juhlavuoden kunniaksi pyytäisin saada lupaa lainata Anttoon
sanoja saunan takaa: Hautaa pystyyn niin menee vähemmän maata!
Tämän aihetodisteen:
http://www.helsinki.fi/
oikeutuksella minä kiitän tässä ja nyt El Elyonia - mikä se onkaan - siitä että
professori Matti Leisolan sekä äitini pojan artikkeli printataan pian Jahrbuch
fur Europäische Wissenschaftsculturen inauguraationumeroon. Kyse on mm. Ernst
Haeckelin suomalaisista kirjeenvaihtokumppaneista ja vulgaarista
evolutionismistamme.
Yrittäkää toki sensuroida vielä sekin. On vielä 2 viikkoa aikaa ulkomaisten
kannusten painatukseen. Challenges for Bioethics from Asia -kirjan
painatuksesta myöhästyitte - mutta sen todellisuudenpuremanhan voi aina torjua
sillä etteivät kirjan artikkelit läpikäyneet virallista vertaisarviointia.
Ei Huu-Haa, vaan...
...Hii-Hoo! Ja vespa käyntiin. Siis jos Helsingin yliopiston
biotieteen peer pressure uskaltaa antaa painatusluvan toisella rundilla.
Laillista esivaltaa ja korruptoitumattoman tieteen eetosta palvellen,
Pauli.Ojala@Helsinki.fi
Itsenäisyyspäivänä 6.12.2004
Haihattelija? Minäkö haihattelija!
- Herge, Tuhatkaunon tapaus ja matka Kuuhun -
