Takaisin Ajatusvarikolle - Back to the Thought Deposit
HAASTE - CHALLENGE

Dinoglyyfit - Dinoglyphs - Esihistorialliset eläimet historiankirjoissa - Prehistoric Creatures Documented by the Ancient Man

Antediluviaaninen Kadonnut Maailma

& Evankeliumi Eläinradan mukaan -

PÄIVÄN HOROSKOOPPI

Varoitus: Tämä on vain ajatusleikki. Tämä on vain ajatusleikki. Tämä on vain ajatusleikki. Tätä kirjoitusta ei pidä ottaa liian vakavissaan eikä tämä kirjoitus anna aihetta vetää kumia päähänsä eikä paeta vuorille. Esittelen kuoliaaksi vaiettuja lähteitä, ja itselleni teema on ainoastaan intuitiivisesti merkittävä. "Taivaan tarinan" puimisessa minulla on myös selkeä ja tunnustuksellinen missio: Immunisoin lukijaa, jotta hän kehittäisi vasta-aineita.

Pääkuvio Nimi Messias-symboli
1. Neitsyt Virgo Ennustus neitsyen pojasta
2. Vaaka Libra Lunastaja
3. Skorpioni Scorpius Tuomari
4. Jousimies Sagittarius Vapahtaja
5. Kauris Capricornus Suuri uhri
6. Vesimies Aquarius Lainantaja
7. Kalat Pisces Ylipappi, Pyhä
8. Oinas Aries Ylösnousemus
9. Härkä Taurus Sotajokkojen Herra
10. Kaksoset Gemini Jumalan Poika
11. Rapu (aitaus) Cancer Seurakunnan paimen
12. Leijona Leo Kuningasten kuningas

The Incarnate Son (Virgo - Virgin)...Isaiah 7:14
The Redeemer (Libra - Scales)...1 Corinthians 6:20
The Sufferer (Scorpio - Scorpion)...1 Corinthians 15:55-56
The Conqueror (Sagittarius - Archer)...Revelations 6:2
The Sacrifice (Capricorn - Goat)...Romans 3:25
The Living Water (Aquarius - Water-Bearer)...John 7:38
The Liberator (Pisces - Fishes)...Genesis 48:19; Mark 1:17
The Crowned Lamb (Aries - Ram)...Revelations 5:6
The Judge (Taurus - Bull)...John 5:22
The King (Gemini - Twins)...Romans 1:3
The Protector (Cancer - Crab)...Isaiah 4:5-6
The Victor (Leo - Lion)...Revelations 5:5
 

 

Eläinradan tähdistö

Apukuviot, dekaanit

 

Neitsyt

Koma, Lapsi, Pyrstö, tai Berenicen hius

Kentauri, Hevos-Mies

Ajomies, Paimen, Boötes

Vaaka, mitta

Risti, Etelän Risti

Uhri, Lyöty Uhri, Lupus, Susi, Koira

Korona, Kruunu, Pohjoinen Kruunu

Skorpioni

Käärme, Käärmeet

Käärmeenkantaja, Käärme-Taistelija

Herkules, Käärmeen-Murskaaja

Kentauri, Puolijumala Jousimies

Lyyra, Harppu, Kotka

Alttari, Palava Alttari

Lohikäärme

Kauris, Merivuohi, Puolikala

Sagitta, Nuoli

Kotka, Lävistetty Kotka

Delfiini

Vesimies, Veden Kaataja

Piscis Australis, Eteläinen Kala

Pegasus, Lentävä Hevonen

Joutsen

Kalat

Vyö, Suitset

Andromeda, Kahlehdittu Kuningatar

Kuningas, Cefeus

Oinas, Pässi

Kassiopeia, Valtaistuimelle asettunut Kuningatar

Leviatan, Cetus, Valas, Merikäärme,

Persialainen, Hajottaja

Härkä

Orion, Metsästäjä

Eridanus, Tulinen Virta, Tuomion virta

Paimen, Auriga, Ajomies, Kilpa-ajaja

Kaksoset

Lepus, Jänis

Koira, Iso Koira, Sirius, Prinssi

Procyon, Pikku Koira, Lunastaja, Vapauttaja

Rapu

Pikku Karhu, Lauma

Iso Karhu, Otava, Lauma

Argo, Laiva

Leijona

Hydra, Vesikäärme, Pakeneva Käärme

Pikari, Vihan Malja

Korppi

 

ELÄINRADAN TÄHTIKUVIOT

Israelin lipussa Daavidin tähti on syvemmän sininen, kuin siniristi Suomen lipussa. Meillä taivas on vaaleampi. Etelän pilkkopimeällä taivaalla tähdetkin näyttävät olevan lähempänä. Tummaa yötä vasten tähdet loistavat entistäkin kirkkaammin. Pimeys tuo tähdet kuin syliin. Tähtien tarkkailun kehdossa, Kaksoisvirtainmaan muinaisessa Kaldeassa, aavikon hiljaisina öinä tähtitaivaan valtavuus oli ja on edelleen ilman keinovalaistusta erityisen vaikuttava.

Ihminen kokee tähdet ja kuun taivaankanteen kiinnittyneiksi objekteiksi, vaikka ilmakehän ja avaruuden raja ei suinkaan ole tarkkarajainen pinta. Ihmisaivot vaativat etäisyyden ja koon arviointiin mittasuhteen. Taivaankannella vain ei ole mitään tuttua, mihin taivaankappaleita vertaisi. Esimerkiksi kuu näyttää taivaanrannassa huomattavasti suuremmalta kuin keskitaivaalla. Tosiasiassa kuu on aina yhtä suuri. Kuu on joskus kaukana, joskus lähellä - mutta aina yhtä kaukana ja yhtä lähellä.

Katsoessamme kuuta suoraan ylös ei vihjeitä ole, joten aivomme kertovat ettei pieneltä näyttävä kuu sittenkään ole äärettömän kaukana - jolloin aliarvioimme kuun koon. Taivaanrannalla horisontissa perspektiivivihjeitä taas on runsain määrin. Niihin suhteutettuna kuu vaikuttaa olevan hyvin kaukana ja siksi aivomme ottavat oikeuden tulkita, että sen täytyy olla erittäin suuri.                     

Jo vakiintuneen terminologian mukaan taivaalla on 88 tähdistöä. Tähtikuvioiden lukumäärä riippuu katsojasta. Aurinko, Kuu ja planeetat liikkuvat taivaalla verrattain kapeassa vyöhykkeessä, josta käytetään nimitystä Eläinrata. Eläinradan tähdistöt ovat jokseenkin yllättävä genesiksen aihetodiste. Tämä aihe on erittäin altis kritiikille, enkä itse siihen usko. Jos niikseen tulee, ei sitä yleensä luomistieteilijöiden taholta pitävänä todisteena esitetäkään. Esitän teorian kuitenkin omana kuriositeettinani. Nykyään tunnemme kyseisen sarjan tietenkin horoskoopeista, eikä tämän aiheen tutkimus tietenkään ole siinä mielessä relevanttia.

Juutalaisten ja juutalaisuuden isä Aabraham oli kotoisin "Kaldean" Uurista. Antiikissa tähdistä ennustelijat, astrologit, tunnettiin nimellä "kaldealaiset" vielä ajanlaskun tällä puolellakin (jKr.). Tähdistä ennustaminen yksinkertaisesti oli kotoisin Kaldeasta. Rooman korkein oikeusviranomainen eli preetori karkotti esimerkiksi v. 139 "kaldealaiset" Roomasta ja käski heidän poistua 10 vuorokauden kuluessa Italiasta, jotteivät nämä voisi harjoittaa muukalaisperäistä taitoaan, peregrina scientia.

Tänään horoskoopeille nauravat naurismaan aidatkin. Raamattu kuitenkin tuomitsi astrologian jo silloin, kun se vielä otettiin vakavasti. (5 Moos. 4:19; Jes 47:11-14; 2 Kun 23:5; Apt 7:42, 43 jne.) Aabraham toi Jumalan taivaasta maan päälle ihmisien keskelle, jotka palvoivat taivaankappaleita jumalinaan, puhuen "taivaan ja maan Jumalasta". (1 Moos 24:3. Astrologia on kuitenkin jättämässä toisen yhtä säädyttömän opin, kreationismin, ypöyksin tullessaan yhä suositummaksi nykyisessä "Vesimiehen ajassa".)

Seuraava esitys perustuu pitkälti E.W. Bullingerin vuonna 1893 julkaisemaan kirjaan The Witness of the Stars.

Monien pakanallisten mytologioiden jumalahahmot ovat peräisin eläinradan tähdistöistä. On mielenkiintoista, miten tähdistöistä on tullut niin maailmanlaajuisesti hyväksytty. Eläinradan kuviot tunnetaan jo historian aamuhämärästä. Yleensä muinaiset zodiacit niin Intiassa, kuin Kiinassakin eivät käytä ainoastaan samoja kahtatoista pääkuviota, vaan myös samoja 36 lisäkuviota eli dekaania. (Kolme joka kuukauden tähdistöä kohden.) Kiinassa on myös rinnakkainen järjestelmänsä, jonka kalenterikuukaudet on nimetty kahdentoista eläimen mukaan. (Koira, sika, rotta, härkä, tiikeri, jänis, lohikäärme, käärme, hevonen, vuohi, apina ja kukko. Näihin päädyttiin tarinan mukaan siitä syystä, että vain nämä 12 luomakunnan osaa noudattivat kutsua Buddhan kuolinvuoteelle.) Tietääkseni silti myös kiinalaiset tunsivat tässä luvussa esitetyn tähtien tarinan.

Tähdistöt eivät kata koko tähtikarttaa. Kuvioiden ensisijainen tarkoitus ei välttämättä ollut varsinaisesti kartoittaa tähtitaivasta, vaan itse sopimuksenvaraiset symbolit ovat saattaneet olla pääasia. Aurinko viipyy vuotuisen kierroksensa aikana esimerkiksi Skorpionin kuviossa vain viikon, kun pelkkiin apukuvioihin kuuluvassa Käärmeenkantajassa viivytään kokonaista kolme viikkoa. Valistuksen ajalla taivaan tyhjiä osia paikkailtiin sellaisilla uudenaikaisilla kuvioilla kuin pallo, kuvanveistäjän taltta, mikroskooppi, teleskooppi, Euclidin neliö jne.

Eläinradan tähdistöt ja kunkin 12:n apukuviot dekaanit näyttävät olevan peräisin kirjoitettua historiaa vanhemmalta ajalta. Niiden keskinäinen vuorojärjestys ei käytännössä vaihtele lainkaan läpi aikakausien tai kulttuurien. Esimerkiksi Etelän Risti liikkui siten, ettei sitä voitu nähdä Euroopassa 40:nnen asteen pohjoispuolella kahteentuhanteen vuoteen, kunnes Hyväntoivonniemi kierrettiin, mutta silti se säilytettiin "virallisessa" luettelossa. Kuviot ovat myös pääpiirteissään samat, olipa kyseessä sitten Etiopia tai Kiina, Babylonia, Kreikka, Israel, Arabia, Egypti tai muut Välimeren maat.

Yhdenmukaisuus on merkittävää ottaen huomioon sen, että hahmot ovat keinotekoiset. Tähtiä yhdistävät viivat voisi useimmissa tapauksissa vedellä miten tahansa. Vapaan taiteen aikana ymmärrämme, että suomalainen voisi nähdä härän kuviossa hirven ja australialainen kengurun. "Skorpioni" ei varsinaisesti ole mikään skorpioni. Perinteisten tähtikuvioiden taustalla lienee jonkinlainen sopimus tai yhteinen lähde.                 

Sellaiset antiikin luonnonfilosofit kuin Aratus, Hipparkus ja Ptolemaios kertovat Eläinradan tähtisymboleilla olleen heidän aikanaan kiistämätön auktoriteetti, tuntematon alkuperä ja tutkimattomissa oleva ikä. Standardiuden taas täytynee juontaa juurensa niille ajoille, kun alkukansat elivät vielä läheisissä yhteyksissä toisiinsa. Saattaa olla, että tähtihahmot korruptoituivat pakanuuden käsitteiksi jostakin toisesta, alkuperäisestä tarkoituksesta. Erityisen kiinnostavaksi Eläinradan tähdistöt tekee niiden keskeinen asema juutalaisessa perinteessä, sillä juutalaisen kalenterin kuukaudet on nimetty suoraan näiden kuvioiden mukaan. (Suomalaisessa kalenterissa kuukaudet nimettiin kullekin ominaisten sääolojen mukaan. Voi aina kysyä, millainen keskustelunavaus toteamus säiden pitämisestä on juutalaiseen symboliikkaan verrattuna. Omien säähän viittaavien kuukausienkin nimien merkitys alkaa sitä paitsi vähitellen unohtua. Tammi tarkoitti hämäläismurteissa napaa ja ydinpuuta. Tammi- eli sydänkuu jakoi talven kahtia. Helmikuu viitannee puissa tai hangella näkyviin jäähelmiin. Maaliskuu on kuukausi jolloin maa näkyy lumen alta. Huhtikuussa lähdettiin kaatamaan suuret havupuukasket eli huhdat. Toukokuussa tehtiin toukotyöt eli kynnettiin ja kylvettiin. Kesäkuu on kuukausi jolloin kesantopellot käännettiin. Heinäkuussa tarkkailtiin säätä, ja tarvittiin heinäntekojärkeä, jotta heinät saataisiin poudalla latoon talvea varten. Elokuussa korjattiin viljaa eli eloa. Syyskuu toi syksyn. Lokakuu kuvaa osuvasti loppusyksyn säätä. Marras on arjalainen lainasana ja tarkoittaa kuollutta luonnon valmistautuessa paljaana talveen. Joulukuun nimi on peräisin muinaisruotsin keskitalven juhlaan viittaavasta sanasta. Sunnuntain ja lauantain nimet tulivat germaanisista kielistä ja viittasivat auringon ja kuun päivään.

Linnunradan galaksikiekkoa osoittavaa Maitotietä oli kuitenkin vanhassa Euroopassa tapana kutsua Jaakobin tikapuiksi ja meilläpäin Kalevanmiekkana tunnettua Orionin kolmen tähden suoraa Jaakobin sauvaksi.

Miten ihmiset saattoivat tietää Jumalasta ja hänen pelastussuunnitelmastaan ennen kirjoitettua ilmoitusta? Niin väitettyä Vedenpaisumusta edeltäneessä (Aabel, Eenok, Lemek jne.), kuin sitä seuranneessa maailmassakin (Melkisedek, Aabraham, Joosef jne.) oli Raamatun väittämien mukaan profeettoja. Näiltä ajoilta on peräisin esimerkiksi niin sanottu protoevankeliumi: "Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Se on polkeva rikki sinun pääsi ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." (Gen 3:15.)

Ammoisilta ajoilta väitetään olevan peräisin myös Eenokin ennustus nk. paruusiasta eli Messias-kuninkaan takaisintulosta. Genesis 26:5 ja Job 23:12 viittaavat Aabrahamilla ja Jobilla olleen jotakin lisäinformaatiota Jumalasta ennen kirjoituksia. Tulevan tuhon kynnyksellä profeetat ovat saattaneet kirjoittaa pääkohdat vanhasta evankeliumista ainoaan tuntemaansa tuhoamattomaan paikkaan, paikkaan johon vedet eivät koskaan yltäisi - tähtiin.

Ennen kellon keksimistä vain tähtien liikkeet näyttivät luotettavilta ja jumalallisen muuttumattomilta. Mainitsemallani kirjoittamisella en tarkoita, ettäkö konkarit olisivat omistaneet pitkiä tikapuita, vaan että heidän pedagogiikkansa saattoi pohjautua ilta illalta toistuviin ja tutuksi käyneisiin tähtirykelmiin. (Entäpä jos iltayöt olisi olleet ennen vuodenaikoja kovin kylmiä? Kasvissyönnin, sisarusten välisten avioliittojen ja muiden omituisuuksien rinnalla Genesis väittää, että alussa – genesis - ei ollut vuodenaikoja.)

Tilanne olisi muistuttanut suomalaista metsäläistä joitakin vuosisatoja sitten katolisessa tai ortodoksisessa kirkossa. Kirkkoslaavin tai latinan jättäessä hartaammankin mielen kylmäksi, oli opetuksen parasta antia kuulemma kattomaalaukset. Raamattu ei kerro, ketkä patriarkoista olisivat tehtävän suorittaneet, mutta vanha farisealaisen kurinalainen tutkija, juutalais-roomalainen historioitsija ja täydellinen takinkääntäjä Flavius Josefus kertoo muinaisesta traditiosta, jonka mukaan työ olisi pääosin tehty Seetin ja Eenokin toimesta.

Gen 1:14: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia". Jae saattaa jopa pitää sisällään ajatuksen, että symbolit olivat alunperin Jumalan itsensä suunnittelemia. Raamattu kertoo Jumalan esimerkiksi antaneen nimiä tähdille: "Hän loi Seulaset ja Kalevanmiekan, Otavan ja eteläiset tähtitarhat" (Job 9:9). "Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä." (Ps 147:4). "Nostakaa silmänne korkeuteen ja katsokaa: kuka on nämä luonut? Hän, joka johdattaa esiin niitten joukot täysilukuisina, joka nimeltä kutsuu ne kaikki; suuri on hänen voimansa ja valtainen hänen väkensä: ei yksikään jää häneltä pois." (Jes 40:26.) Tähtien muinaiset nimet sopivat hämmästyttävän hyvin Raamatun käsitteistöön. Monien tähtien muinaiset nimet ovat paikoitellen yksitoikkoisen yhtäläisiä Raamatun käsitteistön kanssa.

Raamatussa mainitaan myös yksittäisiä tähdistöjä nimeltä. Näin varsinkin Jobin kirjassa, joka on ehkä vanhimpia säilyneitä kirjoja koko maailmassa. Job 38:31-33: "Taidatko solmita Otavan siteet tai irrottaa kahleista Kalevanmiekan? Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa? Tunnetko taivaan lait, tai sinäkö säädät, miten ne maata vallitsevat?" Job 26:13:n lävistettäväksi tuleva "kiitävä lohikäärme" on myös tähdistö, ja nimi käännetään myös "kiemurtelevana käärmenä". ”Seulasiksi” käännetyn heprean sanan merkitys on hyvin epävarma. Mm. uuden Raamatunkäännöksen mukaan kyseessä on Leijona sen perusteella, että alkutekstissä esiintyy se päätteellinen ilmaus, joka tarkoittaa naarasta jolla on poikasia. Risto Heikkilän mukaan eri käännöksissä ajish on käännetty mm. Isoksi Karhuksi, Pieneksi Karhuksi, Seulasiksi, Härän tähdistön kirkkaimmaksi tähdeksi Aldebaraniksi ja Karhunvartijaksi.

 

Mazzaroth, Zodiacs, Eläinrata

Mielestäni mielenkiintoisin on Jumalan lausuma Job 38:32:ssa: "Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet (mazzaroth) aikanansa?" Jumala näyttää siis säätäneen eläinradan tähdistöille aivan erityisen aikataulun. Kommentaareissa ollaan yksimielisiä siitä, että sana mazzaroth tarkoittaa nimenomaan horoskoopeista tuttuja eläinradan tähdistöjä. Raamatussa ei käsitellä eläinradan tähdistöjä systemaattisesti, mutta kaikki edellämainitut raamatunjakeiden tähdistöt ovat eläinradan peruskuvioiden oheiskuvioita. Joosefin unessa kumartava aurinko ja kuu kuvasivat hänen vanhempiansa, yksitoista tähteä hänen veljiänsä ja kahdestoista tähti Joosefia itseänsä (Gen 37). Ehkä merkittävin yksittäinen syy VT:n saamaan kritiikkiin epähistoriallisena teoksena on kuitenkin juuri vaikutusvaltaisen juutalaisen suurvisiirin tapaus, jonka sanotaan olevan vaikeasti sovitettavissa Egyptin kronikoihin. Kuitenkin tutkijat ovat yhä useammin sitä mieltä, että virallinen Egyptin aikajana on luottanut täysin yksisilmäisesti vain yhden antiikin historioitsijan varaan, joka on satoja vuosisatoja myöhemmin kirjoittaessaan asettanut monissa kohden rinnakkaisia maakuntahallitsijoita peräkkäisiksi, siinä missä Raamatun kuvaus juutalaisten dynastioista on aikalaiskuvausta. Maailman historian pikkujättiläinen (WSOY 1998) aloittaa Egypti-lukunsa: "Egyptin historia on tapana jakaa 31 dynastiaan eli hallitsijasukuu. Dynastiat muodostavat kolme kukoistuskautta: vanhan, keski- ja uuden valtakunnan, joile on tyypillistä voimakas keskushallinto ja sen tuoma vauraus - sekä kolme välikautta, jolloin maa oli hajaannuksen ja sekasorron tilassa. Jako on peräisin egyptiläiseltä papilta Manetholta joka kirjoitti Egyptin historian noin vuonna 275 eKr." Joosef on saattanut olla Egyptin historian mainitsema salaperäinen Imhoteb, joka monesti valitaan henkilöhahmoksi myös Hollywood-elokuviin muinaisesta Egyptistä. Yksi relevantteja mainintoja on Sir Flinders Petrien tekemä löytö, jossa ylistetään kuningas Merenthapin voittoja ja mainitaan Israel Palestiinassa asuvaksi. Merenthap ja Ramses II kuuluivat 19. dynastiaan, mutta tarkistetussa kronologiassa Egyptin vitsaukset ja Joosef voisivatkin ajoittua jo 12-13. dynastian aikaan. Toisaalta Egyptin faarao Ekhnaton kuuluisine ristinkaltaisine symboleineen näiltä ajoilta (virallisessa ajanlaskussa 1300-luvulla eKr.) edustaa varhaishistoriallista monoteistista uskontoa.

Saksalainen egyptologi Eduard Meyer esitti v. 1904 kirjassaan Ägyptische Chronologie Manethon dynastiat nykyiseen ajanlaskuun, käyttäen kiinnekohtana vanhojen egyptiläisdokumenttien kuvausta Siriuksesta, joka näkyy aamuhämärissä itäisellä taivaalla vain tiettyyn vuodenaikaan. Egyptiläiset käyttivät nimitystä peret Sopdet päivästä jolloin Sirius ilmestyi. Todellisen vuosikierron ja egyptiläiset 360-päiväisen kalenterin kohtaaminen tapahtui kerran 1460 vuodessa, jota jaksoa kutsuttiin "Suureksi Vuodeksi", ja peret Sopdet sattui egyptiläisten uudenvuoden päivälle 1460 vuoden välein. Tätä ajoitusta kutsutaan Siriuksen kreikankielisestä vastineesta Sothis peräisin olevalla termillä Sotis-ajanlaskuksi.

Jaakobin siunaus kahdelletoista sittemmin Israelin sukukunnat muodostaneelle pojalleen Genesiksen kirjan 49:ssä luvussa mukailee symboliikaltaan Eläinradan pää- ja apukuvioita leijonineen, laivoineen, jousimiehineen, käärmeineen, kuninkaineen, susineen, aseineen ja valtikkaineen. Eläinradan symboliikka edustaa korkeampaa teologiaa muutoin käytännöllisen Genesiksen lopussa. Samoja aineksia on myös kuolemaa tekevän Mooseksen siunauksessa Israelin sukukunnille 5 Moos 33:ssa. Kaikki ei tokikaan istu yksi yhteen, mutta tunnistettavia kuvioita ovat ainakin Kaksoset (Simeon ja Leevi), Leijona (Juuda), Rapu (Sebulon meren rannalla), Härkä (Isaskar, juhta), Vaaka (kansojen asian ajaminen, Dan), Skorpioni (Gad kintereillä), Neitsyt (Asser, leipä), Kauris (Naftali), sekä Jousimies (kuvaus Joosefista).

On esitetty, että 4 Moos 2:ssa mainitut perhekuntien sotamerkit ja sukukuntien marssijärjestys olisi vastannut käsittelemäämme aihetta juutalaisten kuukausien nimien ohella. Jotkut erikoisuutta tavoittelevat tutkijat käsittelevät itse asiassa koko Genesistä astrologisena teoksena, muun muassa siitä syystä, että sen henkilön- tai paikannimet vaikuttavat niin vertauskuvallisilta. Esimerkiksi varhaisimmassa Raamatun kuvaamassa, kahden konfederaatin taistelussa Genesis 14:ssä kuningasten kuningasta Kedorlaomeria (eli "taivaan kääntäjää") vastaan kapinoinut Adman kuningas merkitsee "Maan kuningasta". Kyseiseen kuningasten ryppääseen mahtuu myös "Kansojen kuningas" (Goojimin kuningas) Tidal, kun Kedorlaomerin valtapiiriin kuului "Aika", Eelam.

Eläinradan tähdistöt vastaavat siis tähtirykelmiä, jotka sijaitsevat auringon "polun" eli eklipsin kohdalla kunakin vuoden kuukautena. Aurinko näyttää tekevän tähtitaivaan kera taivaalla yhden kierroksen vuorokaudessa, mutta tähtitaivas jätättää auringosta noin 1/12 osan joka kuukausi. Ryhmät vaihtuvat jatkuvasti, kun maa vaihtaa asentoaan aurinkoon nähden vuotuisessa kierrossaan. Maan akselin pienen hoippumisen vuoksi merkkejä vastaavat kuukaudet tosin muuttuvat asteittaisesti, mikä tekee tähdistä ennustamisen valitettavasti mahdottomaksi. Vaihtoehtoisesti, mikäli ennusteet pitävät paikkaansa, ne kerrotaan oikeana ajankohtana vain silloin tällöin. - Onhan pysähtynyt seinäkellokin absoluuttisesti oikeassa kaksi kertaa päivässä, siis useammin kuin käynnissä olevat...

Taivaankappaleiden kirkkauden määreenä käytetään magnitudia eli suuruusluokkaa. Alun perin kirkkaimmat tähdet olivat ensimmäistä suuruusluokkaa ja himmeimmät paljain silmin näkyvät tähdet kuudetta suuruusluokkaa Hipparkoksen mukaan. Sittemmin jaottelua on täsmennetty niin, että ensimmäistä suuruusluokkaa oleva tähti on täsmälleen 100 kertaa kirkkaampi viidettä magnitudia. Kirkkaimpien tähtien tai muiden taivaankappaleiden magnitudit ovat negatiivisia. Esimerkiksi Kuun kirkkaus on sopimuksen mukaisesti -12,7 ja Auringon -26. Venus on kirkkain planeetoista, parhaimmillaan suuruusluokkaa -4,3, kun seuraavaksi kirkkain Jupiter on -2,5.

Kun yritämme löytää kuviosarjasta pelastushistoriallisen järjestyksen, pitää meidän ensiksi selvittää, mistä tähdistöstä tai 12:sta kuusta vuosi alkaa. Edellä mainitusta jätättämisestä johtuen tarina voi periaatteesta alkaa mistä merkistä tahansa, ja voimme kokeilla vapaasti meille parhaiten sopivaa aloituskohtaa. Kukaan ei voi varmuudella sanoa, miksi oinaan tai nykyistä tammikuuta vastaavan merkin tulisi olla ensimmäinen.

Ensimmäiseksi kuukaudeksi on ehdotettu Neitsyen tähdistöä. (Kun tähtimerkkejä 2000 vuotta sitten "virallisesti" määriteltiin, oli Aurinko vuoden alussa syyskuussa edelleen juuri Neitsyen tähdistössä. Merkit määriteltiin tuohon aikaan sen kuvion mukaan, jossa Aurinko oli päivällä. Nykyään Aurinko on syyskuussa leijonan tähdistössä, joten horoskoopit heittävät siis ainakin yhden merkin.) Tällä ehdolla taivaallista tarinaa viitoittaisivat seuraavat virstanpylväät:

Eläinradan tähdistö

Apukuviot, dekaanit

 

Neitsyt

Koma, Lapsi, Pyrstö, tai Berenicen hius

Kentauri, Hevos-Mies

Ajomies, Paimen, Boötes

Vaaka, mitta

Risti, Etelän Risti

Uhri, Lyöty Uhri, Lupus, Susi, Koira

Korona, Kruunu, Pohjoinen Kruunu

Skorpioni

Käärme, Käärmeet

Käärmeenkantaja, Käärme-Taistelija

Herkules, Käärmeen-Murskaaja

Kentauri, Puolijumala Jousimies

Lyyra, Harppu, Kotka

Alttari, Palava Alttari

Lohikäärme

Kauris, Merivuohi, Puolikala

Sagitta, Nuoli

Kotka, Lävistetty Kotka

Delfiini

Vesimies, Veden Kaataja

Piscis Australis, Eteläinen Kala

Pegasus, Lentävä Hevonen

Joutsen

Kalat

Vyö, Suitset

Andromeda, Kahlehdittu Kuningatar

Kuningas, Cefeus

Oinas, Pässi

Kassiopeia, Valtaistuimelle asettunut Kuningatar

Leviatan, Cetus, Valas, Merikäärme,

Persialainen, Hajottaja

Härkä

Orion, Metsästäjä

Eridanus, Tulinen Virta, Tuomion virta

Paimen, Auriga, Ajomies, Kilpa-ajaja

Kaksoset

Lepus, Jänis

Koira, Iso Koira, Sirius, Prinssi

Procyon, Pikku Koira, Lunastaja, Vapauttaja

Rapu

Pikku Karhu, Lauma

Iso Karhu, Otava, Lauma

Argo, Laiva

Leijona

Hydra, Vesikäärme, Pakeneva Käärme

Pikari, Vihan Malja

Korppi

On monia syitä, miksi tarinan voisi olettaa alkavan juuri Neitsyeestä. Näitä ovat ensiksi Gen 3:15:n varhainen ennustus vaimon siemenestä, joka murskaa käärmeen. Sittemmin löydämme Vanhasta Testamentista tietenkin suorat ennustukset neitsyen raskaaksitulemisesta. (Esimerkiksi Jes 7:14.) Tämä ennustus täyttyi Uuden Testamentin todistusten mukaan Jumalan tullessa ihmiseksi yliluonnollisella tavalla, riitaantuneiden osapuolten eli Jumalan ja ihmisen, yhdistyessä samassa henkilöitymässä esi-isänsä Daavidin sukuluettelot säilyttäneille kasvatusvanhemmille.

Vanhoissa kulttuureissa törmäämme usein Sfinksin symboliin. Tämäkin hahmo liittyy joissakin kiviveistoksissa Eläinrataan (esim. Esneen temppeli Egyptissä). Kreikan kielessä nimi juontanee juurensa sanasta "sitoa tiukasti yhteen". Sfinksi näyttää usein kuvaavan oliota, jolla on leijonan ruumis ja naisen pää. Egyptin ollessa kyseessä pää on kuninkaan tai kuningattaren. Sfinksi on asetettuna Eläinradan piirin keskelle siten, että naisen pää osoittaa Neitsyeen päin ja leijonan häntä Leijonan tähdistöön päin.

Mikäli tarina alkaa Neitsyeellä, täytynee sen ainakin päättyä Leijonaan, koska kuvioiden keskinäinen järjestys eri kalentereissa ei vaihtele. Tämä olisikin Raamatullisesti sopivaa, sillä Leijona kuvaa kuningasta. Kristus on "Juudan jalopeura" l. leijona l. jellona. Leijonan tähdistö alkaa Hydran pään seudulta, Leijonan ikään kuin tallatessa murskaksi pakenevan käärmeen.

Vähintäänkin tähtien tarina näyttää sisältävän samoja symboleja kuin Raamatussa. Tarinan selkeä tulkinta ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Mikäli teoriassa on mitään perää, on kuvioihin täytynyt liittyä muita ohjeita, tai sitten tarinaniskijän on täytynyt olla tutustunut profeettojen sanomaan seikkaperäisemmin. Kuviot ovat saattaneet olla muistisääntö ja Isä Meidän -rukouksen kaltainen luuranko, johon on ollut tarkoitus liittää lihat ja nivelet. Kuvioiden muuntelu eri tähtikartoissa vaikeuttaa sekin osaltaan tulkintaa. Muuntelu pysyy kuitenkin sellaisissa rajoissa, että on helppo ajatella kuviosarjoja olleen alkujaan vain yksi. Vanhoissa kulttuureissa on vallinnut oikea villitys korkeisiin rakennuksiin. On huomattu että Babylonian zigguratit, Egyptin pyramidit, porrastornit yms. muinaiset pilvenpiirtäjät on usein omistettu taivaiden joukolle - ts. tähdille. Oli tavallista, että näiden rakennusten sisätiloihin kaiverrettiin tähtikuvioita.

Parhain esimerkki tästä lienee itse Baabelin torni. Genesis 11:4 kertoo: "Tulkaa, rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen." Käännös ei tee oikeutta alkuperäiselle ajatukselle, joka saattaa pitää sisällään ajatuksen, että tornin huipulle olisi maalattu tähtitaivas tai että huipulta tarkkailtiin tähtiä. Tällaiset kyseenalaiset esiintymisyhteydet ovat saaneet kristityt perinteisesti ottamaan etäisyyttä tähtikuvioihin ja Bullingerin esittelemään teoriaan. Raamatussakin langenneet enkelit, idolit ja henkivallat yhdistetään usein tähtiin ja avaruuteen. Pakanallisissa uskonnoissa tähdillä onkin kieltämättä ollut merkittävä osa. Sielunvihollisen rooli on kuitenkin aina ollut aidon hengellisyyden turmelijan, eikä niinkään innovaattorin. (UT:n diabolos, "sikin sokin heittelijä", on osuva ilmaus. Vesi on hyvä ja hiekka on hyvä, mutta yhteen sotkettuna tuloksena on kuumien leveyspiirien pahin rikos.) Voimme siis otaksua tähtien tarinalla olleen alunperin hyvän tarkoituksen. Nyt koetamme selvittää Taivaan tarinan juonen.

Sanomattakin on selvää, että avainasemassa tähtien tarinassa on Käärmeen ja kosmisen Sankarin kosminen konflikti. Esityksen painopiste on syntyvässä pojassa, ei niinkään neitsyessä. Muuttuneissa nimissä vanhimpien kuvioiden nimien luulisi olevan lähempänä alkuperäistä. Tällaisia ovat mm. Kaksoset, Rapu ja Kauris. Kaksoset ovat saattaneet alun perin kuvata vaihtoehtoisesti joko Messiaan jumalista ja inhimillistä luontoa tai sitten yhdeksi lihaksi tullutta miestä ja naista ja tämän hengellistä täyttymistä seurakunnan ja Kristuksen välillä. Nykyäänhän kuvio assosioidaan kahta samaa sukupuolta olevaan poikaan tai kaksosveljeksiin. Rapu näyttää alunperin kuvanneen aitausta, johon saapui ihmisiä kaikkialta ympäriltä. Kauriin merkki taas lienee ollut alunperin merivuohi tai meripeto, joka sylkee ulos vieraat esineet sisältään. Maailmakaan ei suvaitse henkilökohtaista kristittyä, hän kun kyykkii "ulkopuolella leirin", kuin kulkutautinen, runsaan lounaan jälkeen tarpeilleen poikennut mies tai nainen vaikeilla viikoillaan. Vaikeuksia aiheuttaa lähinnä nimien käännökset latinan kautta eri kielille, suomi mukaanlukien. Ongelma on vastaava Raamatun kirjojen alkuperäisten nimien kanssa ja epäselvissä tapauksissa lienee paras katsoa hepreankielisiin nimiin.

Eräs vaikeimmin tulkittavista merkeistä on Vesimies. Vesimies viittaa toisten mukaan vedenpaisumukseen, toisten mukaan ensimmäisenä Helluntaina vuodatettuun elävään veteen, Pyhään Henkeen. Jälkimmäistä näkemystä perustellaan viittauksella syntymiseen "vedestä ja hengestä". Kuvion hajallaan olevat tähdet tulkitaan kaloiksi kuivalla maalla, jotka potkivat ja odottavat vettä päästäkseen omaan elementtiinsä. Ottakoon lukija seuraavan tarinan siis vastaan varauksella:

                     

Ensimmäinen kirja

Lunastaja

(Hänen ensimmäinen tulonsa)

Messiaan kärsimys

Luku I

Profetia naisen siemenestä

Neitsyt: Nainen kantaa oikeassa kädessään oksaa ja vasemmassa tähkää. - Vapahtaja tulee syntymään ihmisperheeseen. Hän syntyy ihmiseksi, mutta on toisesta ulottuvuudesta ja yliluonnollisesta siemenestä. Hepreaksi kuvio on bethulah eli neitsyt, arabiaksi oksa tai vesa. Latinassa nämä sanat on yhdistetty, sillä virgo merkitsee neitsyttä ja virga oksaa tai versoa. Toinen kuvion nimi arabiassa on sunbul eli viljantähkä. Genesis 3:15 lienee jo tuttu lukijalle ja jaetta täydentää Jes 7:14: "Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel." (Mikä merkitsee: Jumala meidän kanssamme.) Esnehin eläinradassa Egyptissä Neitsyttä esittää sfinksi, Isis-jumalan vertauskuva. Kuvion kirkkaimman tähden ikivanha nimi on on hepreassa Tsemech ja arabiassa Al Zinach, mikä merkitsee versoa. Heprean kielessä on kaikkiaan 20 eri sanaa jotka voi kääntää näin, mutta tämä on sanoista ainoa, jota käytetään vain Messiaasta. Sana on mainittu neljä kertaa ja käyttökerrat vastaavat kauniisti neliosaista evankeliumia tyyliltään. Messias on kuningas (Jer 23:5-6), palvelija (Sak 3:8), mies (Sak 6:12) ja Jumalan Verso (Jes 4:2). (Kts. myös Sak 9:9 & Mt 21:9; Jes 40:9; 42:1 ja Sak 6:12.) Latinaksi kirkkain tähti on tietääkseni Spicu, yleisesti Spica, mikä merkitsee Neitsyen vasemmassa kädessään kantamaan vehnän tähkää. Muita tähtien nimiä ovat mm. Zavijaveh, "loisteliaan kaunis" (vrt. Jes 4:2) ja Al Mureddin, "alas tuleva" tai "valta-aseman saava" (vrt. Ps 72:8), mikä kaldeaksi taipuu nimeksi Vindemiatrix, "poika", tai "jälkeläinen". Joissakin egyptiläisissä kaiverruksissa oksaa ja viljantähkää kantava kuvio yhdistetään Isikseen eri tarkoituksissa. Osassa vanhoja (oriental) tähtikalentereita neitsyttä kutsuttiin äidiksi. Neitsyen on arveltu olleen Naftalin heimon symboli ja Daavidin aikoina tähdistössä nähtiin Ruut poimimassa tähkiä Boasin pellolta. Ilm 12:1-5: ”Ja näkyi suuri tunnusmerkki taivaassa: Vaimo, aurinko verhonaan ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä. Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, kun oli tuskallista synnyttää...” On esitetty, että kuvaus sopisi suoraan Jeesuksen syntymän aikaiseen taivaankappaleiden asentoon. (Tämä rajaisi syntymän 20 päivän ajalle. Mikäli vuosi olisi ollut 3 eKr., olisi aurinko verhonnut Neitsyen elokuun 27. ja syyskuun 15. päivän aikana. Vuonna 3 eKr. syyskuun 10. päivänä Kuu oli vielä Neitsyen jalkojen yläpuolella ja 12. päivänä jo kaukana niistä. 11. päivän illalla klo 18.15 - 19.30 se oli täsmälleen jalkojen alla.) Ainakin Neitsyen tähtikuviolla on päänsä yläpuolella todellakin 12 tähteä.

1. Koma: Kaivattu, haluttu. Nainen lapsi käsivarsillaan. - Kaikkien kansojen kaipaama Vapahtaja. Sana esiintyy Raamatussa vain Ps 63:1:ssä ja juontaa tosiaankin juurensa sanasta kaivata. (Vrt. esim. Ps 19:10, Jes 53:2 tai Hag 2:7.) Tämä tähdistö on hyvä esimerkki siitä, miten olettamamme tähtien tarinan alkuperäinen merkitys voi muuntua aikain saatossa. Hepreankielinen nimi Coma merkitsi haluttua, mutta kreikassa sattui olemaan sana Co-me, joka tarkoitti hiuksia. Tästä juontaa antiikin mytologiassa taru Bereniken hiuksesta ja samalla tähdistön nykyinen nimi. Muinaisessa eläinradassa tähtisikermä oli kuvattu naisena lapsi sylissään, mutta tätä kuvaa ei enää löydy mistään nykyaikaisesta tähtikartasta. Sen sijaan niissä on kuvattuna naisen hiuskuontalo. Tässä tapauksessa kilpaileva kertomus kyetään siis kuitenkin osoittamaana nuoremmaksi. Yhden version mukaan Berenike oli Juudean kuninkaan sisar, jota Jerusalemin valloittaja Titus Flavius halusi vaimokseen. Selvitäkseen pälkähästä Berenike leikkasi kauniit hiuksensa ja lupasi antautua kosijalleen vasta kun hiukset olisivat kasvaneet entiselleen. Tämän teorian mukaan Titus olisi nimittänyt sopivaksi katsomansa tähtikuvion kiihkeästi ihailemansa naisen mukaan. Toisen ehdotuksen mukaan Berenike oli Egyptin kuninkaan Euergeteksen (Ptolemaios 3.) puoliso noin 300 eKr., joka lupasi antaa hiuksensa Venukselle, jos puoliso palaisi turvallisesti sotaretkeltä. Hänen hiuksensa ripustettiin Venuksen temppeliin, josta ne varastettiin tähtitieteilijä Conon julistaessa Jupiterin ottaneen kuontalon tähtitaivaalle.  Tähdistön muinainen egyptinkielinen nimi on esimerkiksi Shes-nu, "haluttu poika". (Tämä tähdistö on erityisen kiinnostava niille, jotka uskovat Betlehemin tähden olleen luonteeltaan fyysinen.) Idän eriskummallinen Mooseksen aikainen profeetta Bileam lienee ensimmäinen, joka viittaa ainakin vertauskuvallisessa mielessä uuden tähden syttymiseen tässä merkityksessä: "Minä näen hänet, en kuitenkaan nyt. Minä katselen häntä, en kuitenkaan läheltä. Tähti nousee Jaakobista, ja valtikka kohoaa Israelista..." (4 Moos 24:17.) Omilla vuosisadoillammekin saamme todistaa vähemmän kirkkaiden tähtien kirkkauden vaihteluja. Paljaalle silmälle jotkut tähdistä näyttävät sammuvan ja syttyvän valokatkaisimen tavoin, jos osaa vain tarkkailla oikeita paikkoja. Tähtitieteilijät kykenevät nykyään jopa laskemaan kirkauttaan vaihtelevien tähtien jaksojen pituuksia.

2. Kentauri: Kaksiluonteinen kentauri, joka lävistää uhrin kädessään pitämällään keihäällä. - Halveksittu syntiuhri. Uhraaminen esiteltiin jo Aabelin ja Kainin yhteydessä Raamatun ensilehdillä. Joko juutalaisuudessa on lainattu periaate muilta maailmanuskonnoilta - tai sitten tieto sovitusuhrista oli kaikkien kansojen alkuperäistä pääomaa. Kuvion hepreankielinen nimi Bezeh ja arabialainen nimi Al Beze tarkoittavat halveksittua. (Vrt. Jes 53:3.) Kentaurin toinen hepreankielinen nimi oli Asmeath, "syntiuhri" (vrt. Jes 53:10). Kreikkalainen nimi oli Cheiron, "lävistetty" tai "lävistäjä". Kreikan mytologiassa atleetti-kentauri Cheiron oli kuulu metsästykseen, lääkitsemiseen ja musiikkiin liittyvistä taidoistaan sekä profetioistaan. Tärkeimpien sankarien katsottiin olleen hänen oppilaitaan. Cheironia pidettiin kuolemattomana, kunnes hän itse päätti kuolla tuskissaan tultuaan Herakleen myrkkynuolella haavoittamaksi. Jonkun version mukaan Cheiron välitti kuolemattomuutensa titaani Prometeukselle. (Tämän poika taas oli Nooan vastine Deukalion). Kentaurin tähdistö sijaitsee välittömästi Etelän ristin yläpuolella. Kuvion kirkkain tähti Toliman merkitsee "tähän asti ja tästä lähtien" Ilm. 1:8:n hengessä. Kyseessä on eräs tähdistä, joiden kirkkaus näyttää vaihtelevan.

3. Ajomies: Nopeasti jalkaisin etenevä, sirppiä ja keihästä kantava mies. - Hän tulee. Kreikkalaiset kutsuivat kuviota nimellä Bo-ö-tes heprealaisesta kantamuodosta Bo, "saapua, tulla". (Vrt. Ps 96:13.) On mahdollista, että kuvion vanhempi nimi on siirtynyt sen kirkkaimmalle tähdelle Arcturus, mikä merkitsee samaa odotusta. Egyptiläiset kutsuivat miestä nimellä Smat, "hallitsija" tai "alistaja", sekä heprean sanaa muistuttavalla nimellä Bau. Kuvion muita tähtiä ovat mm. Al Katurops eli "verso" tai "jalan alle polkeminen"; Mirac "nuolen lailla saapuva" ja sen vastineet Mizar tai Izar "säilyttäjä" tai "vartija"; Muphride "erottaja"; Nekkar "lävistetty" tai sen toinen hepreankielinen nimi Merga, "rusentaja". Ilm 14:14-16: "Ja minä näin, ja katso: valkoinen pilvi, ja pilvellä istui Ihmisen Pojan muotoinen, päässänsä kultainen kruunu ja kädessänsä terävä sirppi. Ja temppelistä tuli eräs toinen enkeli huutaen suurella äänellä pilvellä istuvalle: ‘Lähetä sirppisi ja leikkaa, sillä leikkuuaika on tullut, ja maan elo on kypsynyt.’"

 

Luku II

Lunastajan sovitustyö

Vaaka: Yksinkertainen vaaka. - Ihmisen teot ovat pahat ja puhuvat häntä vastaan. Ihminen on syntinen ja kirouksen alainen, hänen sovituksestaan on maksettava tinkimätön hinta. Oikeuden vaaka täytyy tasapainottaa. Kuvion hepreankielinen nimi on Mozanaim, punnitseminen. Arabialainen nimi kuviolle on Al Zubena, ostos tai lunastus. Koptinkielinen nimi Lambadia taas merkitsee lepyttämistä. Latinan Libra tarkoittaa vaakaa. Kuvion kirkkain tähti Zuben al Genubi tarkoittaa ostosta tai vajaata maksua. (Vrt. Ps 49:7 tai Ps 62:9.) Toisen kirkkaan tähden nimi on Zuben al Chemali, riittävä maksu (Ilm 5:9), tai al Gubi, kasaan koottu tai korkea. Kolmannen tähden nimi Zuben Akrabi merkitsee kiistan hintaa ja sijaitsee Kentaurin ja Suden tähdistöjen välissä. Heprealaisten tapaan myös muinaiset akkadilaiset liittivät kuukautensa nimet Eläinradan tähdistöihin ja heillä ko. seitsemännen kuukauden nimi oli Tulku. Tul merkitsee kumpua ja ku uhrattua tai pyhää ja koko sana siten pyhitettyä kumpua tai pyhää alttaria. Tämän Eläinradan tähdistön alkuperäinen merkitys saattaakin olla lähellä alttaria apukuvioista päätellen. Akkadissa itse tähdistön nimenä oli Bir, valo. Kuvion vanhimman muodon on arveltu olevan kaksi pyöreätä alttaria. Vaaka lienee ollut Asserin heimon symboli.

1. Etelän Risti: Vain viidestä tähdestä koostuva ristikuvio. - Vanha voittajan merkki, joka on vasta myöhempinä vuosisatoina saanut ristin nykyisen merkityksen. Heprealainen nimi Adom tarkoittaa leikkaamista. (Vrt. Dan 9:26.) Toinen heprealainen nimi oli Tau. Kuviota ei voi havaita enää pohjoisella pallonpuoliskolla ja Jerusalemin leveyspiireillä viimeiset silmäykset siihen luotiin sattuvasti suurin piirtein kaksituhatta vuotta sitten. Merkkiä on palvottu mm. roomalaisten, egyptiläisten ja persialaisten toimesta eri yhteyksissä mm. taivaan kuningattaren kunniaksi. (Riitillä ei kuitenkaan ole kytkentöjä juutalais-kristilliseen traditioon, vaan siitä päinvastoin varoitettiin mm. Jeremiaan kirjassa.) Varhaisina aikoina egyptiläiset pitivät ristiä elämän symbolina. Egyptiläisessä Denderan temppelin Eläinradassa kuvio liitetään leijonaan nimeltä Sera, voitto.

2. Uhri, Susi: Kuviossa lojuu koiran kaltainen surmattu eläin. - Kuoliaaksi lyöty uhri. Kuvion kreikkalainen nimi on Thera eli peto, ja Lycos eli susi. Latinalaiset vastineet olivat Victima, Bestia tai Lupus. Vanhassa hepreassa ja arabiassa nimi on Asedah ja Asedaton, jotka merkitsevät tapettua tai lyötyä. Pelastushistoriallisen tulkinnan mukaan Uhri näyttää tulleen Kentaurin eli itsensä toimesta lyödyksi. Denderan Eläinradassa kuvio on piirretty pienenä lapsena sormi huulillaan ja kuvion nimi on Sura, lammas. (Vrt. Fil 2:5-8.)

3. Pohjan kruunu, Corona borealis: Kruunukuvio. - Tapahtumat kulkevat tappion kautta voittoon. Lopulta Voittaja kruunataan valta-asemansa merkiksi. (Vrt. Hp 2:9.) Kuvion heprealainen nimi on Atarah, kuninkaallinen kruunu. Arabiaksi merkki kääntyy Al Iclil, koriste tai jalokivi. Tähtikuvion kirkkain tähti on arabialaiselta nimeltään Al Phecca, loisto.

 

Luku III

Lunastajan konflikti

Skorpioni: - Skorpioni pyrkii vahingoittamaan, mutta tuleekin itse murskatuksi. Lunastuksen hinnan täytyy olla Vapahtajan oma kuolema, koska ihminen on kuolemantuomion alainen. Silti Vapahtajan pitää kuollessaankin kyetä tuhoamaan vihollinen, joka johdatti ihmisen syntiin. Murskaantumisestaan huolimatta skorpionin isku on salakavala. Kuvion heprealainen nimi on skorpionia merkitsevä Akrab, mutta sana voidaan kääntää myös kiistaksi tai sodaksi. (Vrt. Ps 144:1.) Koptilainen nimi Isidis merkitsee vihollisen hyökkäystä tai alistamista. Arabialainen nimi oli Al Akrab. Kuvion kirkkain tähti tunnetaan arabialaiselta nimeltään Antares, haavoittaminen. Latinassa sitä kutsuttiin - monen muun tähdistön keskellä sijaitsevan tähden tapaan - nimellä Cor Scorpii, koska se sijaitsi skorpionin sydämessä ja on punertava väriltään. Hepreassa tällä tähdellä on yhdessä pistävää häntää osoittavan tähden kanssa nimenään kaldealainen sana Lesath, Leshaa tai Leshat eli kiero. (Tähden on arveltu viitanneen myös Daanin heimon valtaamaan Laisin kaupunkiin Joosuan 19. ja Tuomarien kirja 18. luvuissa.) Antares nimen katsotaan yleensä viittaavan Marsin vastustajaan: Anti-Ares/Mars. Vanhassa akkadissa skorpioni oli Gir-tab, piirittäjä ja pistäjä, ja se kuvattiin siellä toisinaan erilaisissa kaiverruksissa ja sineteissä Vaa’an tähdistön lamppua tai alttaria piirittäväksi skorpioniksi. Kreikkalainen nimi Chelai merkitsi kynsiparia. Skorpionin on arveltu olleen Daanin heimon symboli.

1. ja 2. Käärmeet ja Käärmeenkantaja: Yhteensulautuneessa kuviossa on kuvattuna käärme, joka kamppailee turhaan ihmisen otetta vastaan. Käärmettä kuristavan miehen nimi on O-phi-u-cus tai latinaksi Serpentarius, käärmenkantaja. Mies näyttää pitävän käärmeestä kiinni kummallakin kädellään polkien tai vaihtoehtoisesti satuttaen samanaikaisesti toisen jalkansa skorpionin sydämeen. Käärme sen sijaan näyttää pyrkivän Pohjan kruunun tähdistöä kohti, joka sijaitsee heti käärmeen pään yläpuolella. Käärmeen kirkkain tähti on nimeltään Unuk, ympäröivä. Toinen heprealainen nimi on Alyah, kirottu. Kantasanasta juontaa juurensa myös Al Hay, arabiankielinen sana matelijalle. Seuraavaksi kirkkain tähti on arabiaksi Cheleb tai Chelbalrai, peittävä tai kuristava käärme. Kreikan Ophiucus lienee muodostunut heprean ja arabian nimen Afeichus pohjalta, mikä merkitsee pideltyä käärmettä. Käärmeenkantajan kirkkain tähti on Ras al Hagus arabiaksi ja merkitsee pitelijän päätä. Muita yhteenkytkettyjen kuvioiden tähtien hepreankielisiä nimiä ovat mm. Triophas, maahan tallaaminen; Saiph, runneltu; Carnebus, haavoittaminen; Megeros, taisteleva. Antiikin mytologiassa Käärmeenkantajaa kutsutaan toisinaan Aeskulapiukseksi, Apollon pojaksi. Parannettuaan Hippolytuksen henkiin häntä palvottiin kaikkialla terveyden jumalana - josta edelleen muistuttaa lääketieteen tai farmasian symboli, eli eri esineiden ympärille kietoutunut käärme. "Daan on käärmeenä tiellä, on polulla kyynä, joka puree hevosta vuohiseen niin että ratsastaja syöksyy selin maahan..." (Gen 49:17.) Kentaurin on joskus arveltu hahmottuneen tästä ratsastajansa alla takajaloilleen kavahtaneesta hevosesta.

3. Herkules: Mahtava mies. Tappelun nöyryyttämä toiselle polvelleen painunut mies, joka kuitenkin pitää kädessään voiton merkkejä ja toista jalkaansa lohikäärmeen niskalla. Polvesta maahan lasketun oikean jalan kantapää on nostettu ylös kuin loukkaantuneena ja kuvio peittää suuren osan tähtitaivaasta. Oikeassa kädessään Herkules pitää suurta nuijaa ja vasemmallaan puristaa kolmipäistä hirviötä Kerberosta. (Joka tunnettiin Hesperideen kultaomenien vartija-hydrana antiikin mytologiassa. Kultaomenia kasvavan puun raamatullinen vastine lienee Eedenin Elämän puu.) Miehellä on surmaamansa leijonan nahka ylleen heitettynä. Denderan Eläinradassa miehen nimi on Bau, hän tulee, ja arabiaksi Al Giscale, voimakas. Yli sadan tähden kuviosta kirkkain tunnettiin nimellä Ras al Gethi, runtelijan pää. Toiseksi kirkkain tähti on Kornephorus, versova tai polvistuva. Muita tähtiä ovat mm. Marsic, haavoittaminen; Ma’asyn, syntiuhri; Caiam tai Guiam, rangaistus tai polkeminen (arabiaksi). Herkuleeseen liittyy erilaisia tarinoita, joista kaikille on ominaista jonkin epämiellyttävän vihollisen rusikoiminen. Antiikin mytologia liittää Herkuleen tarinaan myös kolmipäiväisen vierailun meripedon vatsassa, mikä saattaa olla lainaa Joonan tapauksesta.

Luku IV

Lunastajan triumfi

Jousimies: - Kaksiluonteinen Valloittaja on liikkeellä voittaakseen. Kuvio käyttää jälleen kentaurin hahmoa. Vaihtoehtoinen tulkinta on negatiivinen: estääkseen Vapahtajan tulon ihmissukuun, suuri lohikäärme pyrkii turmelemaan ihmiskunnan murhaajien ja pahojen henkien hallitsemaksi roduksi. (Vrt. Ps 45:1-5 kaikkien luvun neljän kuvion suhteen; Ilm 6:2.) Kreikan mytologian mukaan tämä kentauri on kentaurien johtaja ja jalo luonteeltaan. Heprean Jousimiestä tarkoittava sana Kesith on löydettävissä mm. Gen 21:20:sta arabien kantaisänään pitämästä Ismaelista käytettynä. Arabialainen nimi on Al Kaus, nuoli. Koptin kielellä kuvion nimi on Pimacre, armollisuus tai saapuvan kauneus. Kreikan Toxotes ja latinan Sagittarius ovat yhtäläisiä hepreankielisen merkityksen kanssa. Kirkkaimpien tähtien nimiä on Naim, armollinen ja Nehushta, meno tai lähetys. Arabiassa löytyy Al Naim, Al Shaula, nuoli; Al Warida, esiin tuleva ja Ruchba er rami, jousimiehen ratsastus. Akkadiksi eräs tähti on Nun-ki, maailman prinssi. Takajalan alapuoliset kuviot tunnetaan nimellä Knem, mikä tarkoittaa valloittavaa. (Vrt. Ps 44:7-10.) Tähtitieteilijät ovat osoittaneet linnunratamme suurimman tiheyden sijaitsevan Jousimiehen suunnassa, mikä viittaisi galaksin keskustaan. Jousimiehen on arveltu olleen Manassen heimon toisen puoliskon symboli.

1. Lyyra: Kuviossa kielisoitin. - Valloittajalle valmistettu ylistyslaulu. Kuvion kirkkain tähti Vega on eräs tähtitaivaan häikäisevimmistä tähdistä ja merkitsee korotetuksi tulevaa. Muita tähtiä ovat mm. Shelyuk, kotka (samaa tarkoittaa myös arabian Al Nesr) ja Sulaphat, ylistyksen tapaan ylös nouseva tai kupliva. Joissakin tähtikartoissa kuvio piirretään voittoisana haukkana tai kotkana, joka on käärmeen vihollinen. Esimerkiksi Denderassa sen nimi oli Fent-kar, alistettu käärme. Hepreassa on saattanut tapahtua aikain saatossa sekaannus sanojen Nesher (kotka) ja Gnasor (harppu) välillä, mutta kuvion tarkoitus lienee melko selvä.

2. Alttari: Kallellaan oleva alttari, jossa palava tuli osoittaa alas päin. - Tuli on valmistettu Valloittajan vihollisille. Tuli osoittaa Tartarukseen, syvyyteen. Tälläkin kohdalla Denderan kuvio on erilainen, mutta kuvaa suurin piirtein samaa tuomioon liittyvää asiaa. Siinä esiintyy Herkuleksen kanssa samanniminen mies Bau, tuleva. Vastaava heprean sana booh merkitsee tulemista. Arabian Al Mugamra merkitsee lopettamista tai valmiiksi saattamista. Kreikkalaiset käyttivät sanaa Ara joskus rukouksesta, mutta yleensä kiroamisesta. (Vrt. Ps 21:9.)

3. Lohikäärme: - Taivaan tarinan ensimmäinen kirja päättyy suuriin mittoihin kasvaneen vanhan paratiisin käärmeen heittämiseen alas taivaasta. (Legendojen lohikäärmeeseen liittyvää aineistoa ja raamatunjakeita käydään läpi toisaalla. Hengellisessä mielessä tällaisia ovat mm. Ps 74:12-14, Jes 26:1 ja Jes 27:1.) Käärme kuvaa Saatanaa eksyttäjänä, lohikäärme tuhoajana. Toinen kirja päättyy Leviatanin tai Cetuksen, eli merihirviön sitomiseen. Kolmas kirja päättyy Hydran, vesikäärmeen, tuhoamiseen. Nimi Dragon tulee kreikan dracosta, mikä merkitsee tarkkailua tai päällepoljettua. Lohikäärmeen tunnetuin indoeurooppalainen yleisnimi käy hyvin yhteen taivaan tarinan kanssa. Ps 91:13: "Sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä." Septuagintassa tässä jakeessa on siis kaksi samankaltaista sanaa, kun myös heprean sana dahrach, tallata, käännetään kreikaksi. Denderassa kuvio on Jousimiehen etujalan alapuolella sijaitseva käärme Her-fent, eli kirottu käärme. Kuvion kirkkain tähti on hepreaksi Thuban, terävä tai ovela. Yli 4500 vuotta sitten tämä tähti oli ns. pohjantähti, jonka suhteen koko muu taivaankansi näytti liikkuvan, ja sitä käytetään edelleen hyväksi navigoinnissa, tähdistä suunnistettaessa, tykistöjen tuliasemissa jne. Seuraavaksi kirkkain tähti Rastaban merkitsee ovelan päätä. Arabiaksi se on Al Waid, tuhottava. Kolmanneksi kirkkain tähti Ethanin merkitsee pitkää käärmettä tai lohikäärmettä. Vähemmän kirkkaiden tähtien hepreankielisiä nimiä ovat mm. Grumian, ovela ja Giansar, rangaistu vihollinen. Arabiankielisiä nimiä ovat vielä Al Dib, lisko; El Athik, petollinen ja El Asieh, kumarrettu.

Toinen kirja

Lunastetut

Lunastajan kärsimysten tulokset

Luku I

Siunauksen valmistus

 

Taivaan tarinan ensimmäisessä kirjassa kuvataan Lunastajan henkilöä. Toisessa kirjassa kuvataan hänen tekojensa tuloksia: nöyryytystä, konfliktia sekä voittoa. Luku 1 kertoo tuotetusta siunauksesta, luku 2 siunauksen varmistuksesta, luku 3 siunauksen ylenpalttisuudesta, ja luku 4 siunauksen nauttimisesta.

Kauris: Kuvio joka on puoliksi kala, puoliksi vuohi. - Sovituksen vuohi teloitetaan lunastettujen vuoksi. VT:stä tuttu syntipukki pelastaa ihmiset tuhon edessä. Vaihtoehtoinen tulkinta: Ihminen on lopulta tuleva niin turmeltuneeksi, ettei ole muuta keinoa, kuin koko maailman totaalinen hävitys. Toinen kirja alkaa vuohella ja päättyy toiseen tätäkin selvempään uhrieläimeen eli oinaaseen. Toinen luku käsittelee siis Sovituksen merkitystä. Kaksi väliin jäävää lukua liittyvät kumpikin kaloihin. Egyptiläisissä Denderan ja Esnehin kuvioissa Kauris on puoli-vuohi tai puoli-kala ja sitä kutsutaan nimellä Hu-penius, uhrauksen paikka. Intialaisessa Eläinradassa erillinen kala kulkee vuohen poikki. (Intialaisilla oli kiinalaisten tapaan kaksi erilaista eläinradan jakoa. Toisessa oli 28, toisessa 12 tähtikuviota, ja toinen liikkui, kun taas toinen oli liikkumaton. Vanhassa Intialaisessa eläinradassa Vesimiestä esittää pelkkä kannu, kaloissa on vain yksi kala, kaksosia esittää kilvellä varustettu mies, jousimies muodostuu jousesta ja nuolesta ja kauriissa vuohi ja kala ovat erillään. Toisin kuin konservatiiviset intialaiset, kreikkalaiset harrastivat muutoksia ja olivat todennäköisiä syyllisiä moniin muutoksiin. Joko egyptiläiset tai kreikkalaiset asettivat esimerkiksi Oinaan ensimmäiseksi tähtikuvioksi. William Drummond, Oedipus Judaicus, Allegory in the old testament s. 32-37. 1986 Guernsey Press Co. Ltd. Teos on julkaistu alunperin vuonna 1811.)

 Kauris taivuttaa kuviossa päätään kuin kuollaksensa, sen oikea jalka on taivutettu eikä se näytä kykenevän nostamaan itseänsä toisella sorkallaan. Kuvion kalasta muodostunut häntä sen sijaan on elinvoimainen. Kuolleesta vuohesta versoo elävä kala. (Vrt. vastaava kielikuva Joh 12:24.) Heprean nimi Gedi merkitsee poikaa tai poisleikkausta ja kuvio on edelleen arabiaksi Al Gedi, kaldeaksi Gadia ja syyriaksi Gadi. Kirkkain tähti on samanniminen ja esimerkiksi neljänneksi kirkkain tähti on Deneb Al Gedi, uhrauksen aika tulee. Muita tähtien nimiä ovat mm. syyrian Dabih, teloitettu uhri. Samaa merkitsevät myös arabian Al Dabik ja Al Dehabeh. Ma’asad on teloitus, Sa’ad al Naschira, poisleikkaamisen muisto. Mooseksen laissa oli samaan tapaan kaksi erillistä vuohta: toinen kuoliaaksi lyötävä ja toinen ns. "syntipukki", joka ajettiin erämaahan kuolemaan itsekseen. (3 Moos 10:16-17 ja 3 Moos 16:22.) Kauriin on toisaalta arveltu olleen Sebulonin heimon symboli, mutta toisaalta kuvion nimi muistuttaa monissa kielissä Gaadin heimoa.

1. Nuoli: Kuviossa nuoli. - Jumalan lähettämä rankaiseva nuoli taittaa matkaansa kohti päämääräänsä sivuille poikkeamatta. Kerran nuolen liikkeeseen päästettyään nuolta ei voi vetää takaisin, olkoon sen kohteena vaikka "ainokainen poika" johon Isä "on mielistynyt". Tämä nuoli ei kuulu jousimiehelle, sillä hänen jousessaan nuoli on vielä tallella. Jousimiehen nuoli on varattu Jumalan vihollisille ja se seuraa vielä kohteidensa liikkeitä ja odottaa. Tämä nuoli on tarkoitettu Jumalan Pojalle. (Vrt. Ps 38:2; Jes 6:4.) Kahdeksastatoista tähdestä vain jokunen on likipitäen linjassa. Kuvion hepreankielinen nimi on Sham, tuhoava tai autio.

2. Kotka: Kuviossa ammuttu kotka. - Lyöty kaatuu iskun voimasta ja tippuu maahan asti. Kotka näkyy olevan kuolinkoristuksissaan ja lienee em. nuolen uhri. Kirkkain tähti on arabiaksi Al Tair, haavoittaminen, ja seuraava Al Shain, kirkas. Sana tulee heprean sanasta purppuranvärinen (mm. Joos 2:18). Kolmanneksi kirkkain tähti Tarared merkitsee haavoitettua tai revittyä. Neljänneksi kirkkain tähti on Alcair eli puhkaiseminen, ja viides Al Okal eli kantapäähän haavoitettu.

3. Delfiini: Kuviossa delfiini. - Kuollut nousee uudelleen eloon kuin veden yläpuolelle ponnistava delfiini. Kuten kotka on aina piirretty syöksymässä kuolemaansa pää alaspäin, piirretään delfiini aina voimakkaana pää ylöspäin. (Vrt. Ps 42:7.) Persialaiset ja egyptiläiset liittivät delfiiniin vesivirran Joh 7:38 tyyliin. Kuvion muinaisia nimiä ovat mm. heprean Dalaph eli vedenkaato, ja arabian sama nimi joka merkitsee nopeasti etenevää. Arabian Scalooin merkitsee samoin nopeaa ja syyrian sekä kaldean Rotaneb tai Rotaneu nopeasti juoksevaa.

 

Luku II

Siunauksen varmistus

Vesimies: Kuviossa vettä kaatava mies. - Siunauksen elävät vedet kaadetaan lunastettujen päälle. Vaihtoehtoinen näkemys: Taivaan padot aukaistaan ja vesi puhdistaa pahan maailman, vaikka lajien edustajat tullaankin säilyttämään. Vettä kumpuaa ylimäärin ja Vesimiehen kannulla lienee yhteyksiä ainakin kreikan mytologian Runsaudensarveen, jollei peräti Kalevalan Sampoon. Denderassa miehen nimi on Hupei Tirion, alastulevan paikka tai uloskaato. Joissakin itäisemmissä kuvioissa ei nähdä kuin uurna tai vesiastia. Heprean nimi onkin juuri Deli eli vesiastia, ja arabiassa vastaava Delu. (Kaikenlaista vedellä läträämistä käytetäänkin hengellisen siunauksen vertauskuvana. Vrt. 4 Moos 24:7; Jes 32:1,2; 35:1,6; 41:18; 44:2,3,6; 51:3.) Kirkkaimman tähden nimi on Sa’ad al Melik eli uloskaadon muisto, ja seuraavan Saad al Sund eli joka menee ja palaa (hepreaksi neljänneksi kirkkain tähti Scheat on merkitykseltään vastaava) tai uloskaataja. Kreikan mytologiassa Vesimies mielletään toisinaan Nooan vastineeksi Prometeuksen pojaksi Deucalioniksi ja joskus Ganymedeeksi, Jaafetin vastineen Joven maljankantajaksi. Vesimiehen on arveltu olleen veden tavoin ailahtelevan Ruubenin heimon symboli.

1. Eteläinen kala: - Siunaus vastaanotetaan. Kyseessä on hyvin vanha tähtikuvio, jonka kirkkain tähti oli suuren tutkimuksen kohteena egyptiläisillä ja etiopialaisilla. Tähden nimi on arabiaksi Fom al Haut, kalan suu.

2. Pegasus: Lentävä hevonen. - Laukkaava hevonen oli maailman nopein ajopeli vuosituhansien ajan, mutta siunaus saapuu sitäkin nopeammin. Denderan radassa hevosen alapuolella on välittömästi kaksi kuviota, Pe ja Ka. Peka tai Pega tarkoittaa hepreassa johtajaa ja Sus hevosta. Tällä tapaa sana on välittynyt hepreasta sellaisenaan muille kielille. Kuvion selvästi kirkkain tähti tulee heprean sanasta Markab, joka merkitsee palaamista kaukaisuudesta. Toiseksi kirkkain tähti on jälleen Scheat, "joka menee ja palaa". Kolmas tähti kantaa arabian nimeä Al Genib, joka merkitsee kantajaa. Viidenneksi kirkkain tähti on arabiaksi Enif eli vesi, ja eräs muu Matar eli "joka aiheuttaa valumaan yli".

3. Joutsen: - Siunaaja saapuu itsekin takaisin. Joutsen on suurikokoinen muuttolintu, joka palaa aina ajallaan. Denderassa kuvio on nimeltään Tes-ark, "tämä kaukaa." Joutsen ei tipu Aquila-kotkan tapaan kuolleena alaspäin, vaan lentää sulavasti keskitaivaalla. Raskasrakenteiselle linnulle ilma ei ole ensisijainen elementti, vaan joutsenen määränpää on maan pinta vesineen. Selvästi kirkkaimpaa tähteä kutsutaan nimellä Deneb (kuten Kauriissakin), ja se merkitsee tuomaria. Toinen nimi tähdelle on Adige eli sulavasti lentävä. Toiseksi kirkkain tähti on Al Bireo (arab.), nopeasti lentävä. Kolmas tähti Sadr merkitsee hepreassa ympyrän tavoin palaavaa. Azel ja Fafage ovat kaksi pyrstön tähteä ja tarkoittavat nopeasti lähtevää ja palaavaa sekä kirkkaasti loistavaa.

 

Luku III

Siunauksen viipyminen

Kalat: Merkissä on kuvattuna kaksi pyrstöstä toisiinsa sidottua kalaa, joista toinen on pysty- ja toinen vaakasuorassa. - Lunastetut ovat siunattuja, mutta tiukasti sidottuja. Vesistä tulee nousemaan uusi Jumalan kansa, kun Jumala säilyttää kuninkaallisen valtaistuimensa vihollisen hyökkäyksistä huolimatta. Joissakin vanhoissa tähtikuvioissa oli esitettynä vain yksi kala. Kuvion muinainen egyptiläinen nimi, kuten se Denderan Eläinradassa kuuluu, on Pi-cot Orion tai Pisces Hori, mikä tarkoittaa tulevan kaloja. Heprealainen nimi on Dagim eli kalat, mikä liittyy läheisesti monilukuisuuteen. (Esim. Gen 49:26 Jaakobin siunauksessa suurvisiiri Joosefin pojille. Myös Hes 47:9:ssä kalaparvi kuvaa nopeaa lisääntymistä.) Syyrialainen nimi on Nuno, kasvanut kala. Kaikkia Kirjoitusten alkujaan Israelille osoitettuja ennustuksia ei voi soveltaa symbolisesti kristilliseen seurakuntaan. (Seurakunnan perustamista juutalainen Paavali kuvaa yllättäväksi "salaisuudeksi", jota aiemmin ei oltu koskaan ilmoitettu suorasti. Rm 16:25; Ef 3:9; Kol 1:26 ) Kuvio saattaakin tarkoittaa ensisijaisesti fyysistä Israelia. (Vrt. Ps 33:12; Ps 37:22; Ps 115:14,15; Jes 61:9; 65:23 jne.) Toinen, ylöspäin kohti Pohjantähteä suuntaava kala voitaisiin tulkita "taivaallisesta kutsusta" kiinnostuneiksi, ja vaakasuora kala maalliseen osaansa tyytyviksi juutalaisiksi. Tähtien nimiä ovat mm. Okda eli yhdistetty, ja arabian Al Samaca eli ylläpidetty. Vastoin juutalaisten henkilökohtaisia saavutuksia mikään kuvion yli sadasta tähdestä ei ole kovin kirkas tai merkittävä. Vain yksi tähdistä on kolmatta magnitudia ja viisi neljättä suuruusluokkaa. Kalojen on arveltu olleen Simeonin heimon symboli.

1. Vyö: - Kalat ovat sidotut paitsi toisiinsa, myös suureen viholliseensa Leviataniin tai Cetukseen eli merihirviöön. Kaloja yhdistävää sidettä on pidetty omana kuvionaan vanhastaan. Muinainen egyptiläinen nimi oli U-or, "hän tulee". Sen arabiankielinen nimi oli Al Risha, vyö tai suitset. Hoosea 11:3,4: "Minä opetin Efraimin kävelemään - Hän otti heidät käsivarsillensa. - Mutta he eivät ymmärtäneet, että minä heidät paransin. Ihmissiteillä minä heitä vedin, rakkauden köysillä; minä ikään kuin nostin ikeen heidän leukapieliltänsä, kumarruin heidän puoleensa ja syötin." Vyö on siis yhteydessä myös mahtavan ja nopealiikkeisen Leviatanin niskaan. Tälla saattaa olla yhteyttä Jobin kirjassa mainittuun Leviatanin vaikeaan pyydystettävyyteen. Eläimen kuvaus alkaa: "Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen? Voitko kiinnittää kaislaköyden sen kuonoon ja väkäraudalla lävistää sen posken?" (Job 40:20-21.)

2. Andromeda: Kahlehdittu nainen - Lunastetut ovat vankeudessa ja ahdistuksessa. Paitsi että kalat ovat sidotut toisiinsa ja Leviataniin, myös Andromedan nainen on kahleissa. On hyvä muistaa, että Taivaan Tarinaan sisältyy myös kuvio nimeltä Rikkoja tai Murtaja. Sekä Israel että kristillinen seurakunta ovat feminiinejä Jumalan aviopuolisona ja Kristuksen morsiamena. Denderassa tähdistön nimi on Set eli asettaa (kuningattareksi?). Hepreaksi kuvio on Sirra eli kahlehdittu tai Persea eli venytetty. Kirkkain tähti on Al Phiratz (arab.), rikottu. Hepreaksi toiseksi kirkkain tähti on Mirach eli heikko, ja arabiaksi kolmas Al Maach tai Al Amak tarkoittaa maahan lyötyä. Muita tähtiä ovat Adhil eli vaivattu tai kiusattu; Mizar eli heikko, ja arabian Al Mara eli koeteltu. VT:ssa puhutaan tytär Siionista vastaavassa tilassaan. (Mm. Jes 54:11-14; 51:21-53:3 ja Jer 14:17.)

3. Kuningas: Kefeus on loistava, kruunattu kuningas joka istuu valtaistuimellaan keskitaivaalla valtikka oikeassa kädessään, Pohjantähteä jalkansa astinlautana käyttäen. Denderassa kuvion nimi on Pe-ku-hor, hallitsemaantuleva. Kreikkalainen Kefeus tulee hepreasta ja merkitsee - jälleen kerran - versoa. Vanha etiopialainen nimi oli Hyk, kuningas. Mikään tähdistä ei ole erityisen kirkas (kolme tähteä kolmatta suuruusluokkaa, seitsemän neljättä). Kirkkain tähti Al Deramin merkitsee nopeasti tulevaa ja seuraava Al Phirk lunastajaa. Kolmanneksi kirkkain tähti, edelleen arabiaksi, on Al Rai, joka runtelee tai rikkoo. Kreikan mytologiassa Kefeus oli Andromedan isä ja Perseus tämän puoliso. Vaikka vasta Jeesus herätteli eloon kielikuvan Jumalasta taivaallisena Isänä (hän esim. rukoili Jumalaa aina "abbaksi" - eli isiksi - puhutellen ristin hylkäämishuutoa lukuunottamatta), jo VT oli esitellyt idean. (Mm. Jer 31:1,9 ja 2 Moos 4:22.)

 

Luku IV

Siunauksen saavutus ja kokeminen

Oinas: Kuviossa pässi tai lammas - Lyöty lammas on valmistettu voittoa varten. (Kauriin merkkiä ei tarvita uhrin symboliksi.)* Jokainen kolmen kirjan viimeisistä luvuista päättyy voiton tunnelmiin, niin tämäkin. Viime kädessä voitto perustuu Taivaan Tarinassa sovitukseen, jota lampaan vuodatettu veri kuvastaa. Tätä lammasta ei kuvata kuolevana kuten Kaurista kirjan alussa, vaan elämää ja voimaa täynnä olevana. Denderassa kuvion nimi on Tametouris Ammon, Ammonin hallitus. Egyptiläiset yhdistivät kuvion siis Ammon-jumalaansa. Joskus lampaalla ei näytä olevan sarvia, joskus se on kruunattu sädekehällä. Heprealainen nimi tähdistölle on Taleh, lammas. Arabiankielinen nimi on Al Hamal eli lammas, lempeä tai armollinen, ja se on annettu toisinaan myös kirkkaimmalle tähdelle. Syyriankielinen nimi on Amroo - sana jota tietenkin käytetään Joh 1:29 syyrialaisessa raamatunkäännöksessä: "Katso Jumalan karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!" Vanha akkadilainen nimi oli Baraziggar. Bar tarkoittaa alttaria tai uhria, ziggar oikein tekemistä. Koko merkitys lienee siis suurin piirtein vanhurskauden uhri. Latinaksi kuvio on Aries. Kirkkain tähti on El Nath tai El Natik eli lävistetty, haavoitettu tai lyöty. Seuraava on Al Sheratan, runneltu tai haavoitettu. Kolmas tähti on hepreaksi Mesartin, sidottu. (Vrt. Ilm 5:12.) Jotkut otaksuvat, että 14. Nisankuuta ristiinnaulitsemisen vuonna, -kuuna ja -päivänä auringon jostakin syystä pimentyessä se oli näiden kahden kirkkaimman alfa- ja beeta-tähtien seurassa. Ainakin konkreettisten uhrien piti tulla lahdattaviksi juuri säädetyillä hetkillään. Raamatullisessa maailmankuvassa brutaali toimenpide on tarkassa aikataulussa, kehitysopillisessa maailmankuvassa itse maailma on brutaali ilman aikatauluja. Gal 4:4: "Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset..." Rm 5:6: " Sillä meidän vielä ollessamme heikot kuoli Kristus oikeaan aikaan jumalattomien edestä." Oinaan on arveltu olleen Gaadin heimon symboli. Toisaalta Joosef ja Benjamin olivat ainoat Raakelin pojat ja Raakel merkitsi lammasta.

1. Kassiopeia: Kruunattu nainen - Vangitut on vapautettu ja he valmistautuvat Lunastajalle, sulhaselleen. Ihmisen Poikana toinen Aadam ottaa omakseen morsiamensa kuten ensimmäinen Aadamkin, ollakseen puolisonsa kanssa ikuisesti. Kahlehdittu Andromeda vaihtuu vapautettuun Kassiopeiaan. Kuvion arabialainen nimi oli Ulygh Beyn mukaan El Seder eli vapautettu. Denderassa nimi on Set eli asettaa tai asettaa kuningattareksi. Albumazerin mukaan tähdistöä kutsuttiin ennen Loiston tyttäreksi. Valtaistuimelle istunut tai kaunis näyttääkin olevan sanan Kassiopeia merkitys. Yleensä kuvio tunnettiin arabiankielisessä maailmassa nimellä Ruchba eli valtaistuimelle istunut, ja tämä on myös kaldealaisen Dat al cursan merkitys. Tähtien harrastaja voi kuulemma tunnistaa kuvion helposti viiden kirkkaimman tähden muodostaman W-kuvion perusteella. Tähtikuviossa on runsaasti tähtijoukkoja, joista useimpien löytäjä oli juutalaissyntyinen Frederick William Herschel puolisoineen. Kirkkain tähti on hepreassa Schedir eli vapautettu. Beeta-tähti (siis 2. kirkkain tähti) on Caph eli verso, joka epäilemättä saa nimensä istuimella istuvan naisen kädessä olevasta oksantapaisesta. Vasemmalla kädellä nainen myös laittaa hiuksiaan, kun taas oikealla Kassiopeia näyttää järjestelevän vaatekankaitaan. (Vrt. Jes 54:5-8; 62:3-5 ja Jer 31:3-12; Ps 45:9-17; Jes 41:10,11. Mikäs siinä, naistenhan pitikin osata tehdä useampia asioita samanaikaisesti.)

2. Leviatan: Kuviossa merikäärme - Suuri vihollinen sidotaan. Ilm 22:1-3: "Ja minä näin tulevan taivaasta alas enkelin, jolla oli syvyyden avain ja suuret kahleet kädessään. Ja hän otti kiinni lohikäärmeen, joka on perkele ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi ja heitti hänet syvyyteen ja lukitsi sen sinetillä hänen jälkeensä, ettei hän enää kansoja villitsisi, siihen asti kuin ne tuhat vuotta ovat loppuun kuluneet; sen jälkeen hänet piti päästää irti vähäksi aikaa." Leviatanin, Cetuksen tai Valaan tähdistö on sijoitettuna hyvin matalalle, kauas etelään taivaan zeniitistä. Denderan radassa tämän biologisesti niin kiehtovan eläimen nimi on Knem eli valjastettu. Siinä se on kuvattu suurena päänä, jota käärmeen luontainen vihollinen sika polkee jalkoihinsa. Myös survimella varustettu haukka on siinä sijoitettu tämän kuvion päälle. Kirkkain tähti Menkar merkitsee sidottua tai kahlehdittua vihollista. Seuraava on Diphda tai Deneb Kaitos eli kukistettu tai poisajettu. Muita tähtiä ovat mm. Mira, joka tarkoittaa kapinallista määräisessä muodossa. (Siis jotakin tiettyä kapinallista.) Tähti on sikäli erikoinen, että tiettävästi vasta vuonna 1596 sen havaittiin vaihtelevan kirkkaudeltaan. Toiselta nimeltään Omikron Vetin vaihtelujakson pituus on 332 vuorokautta +2,0 ja +10,1 magnitudin välillä. (Vrt. Jes 26:21-27:1; 51:22, 23; Ps 74:12-14.)

3. Perseus: - Rikkoja, runtelija, irtirepijä. Hyvyydelläkin on voimaa. Ennen voimansiirtokoneita ja hydrauliikkaa oli biosfäärin suurin voimatekijä legendojen lohikäärme tai dinosaurus. Perseus kykenee kuitenkin vapauttamaan lunastettunsa ja "murskamaan lohikäärmeen päät". Heprean sanasta Peretz on muovautunut kreikan Perses tai Perseus. (Vrt. Rm 16:13? tai Miika 2:12, 13.) Denderassa nimi on Kar Knem eli "hän joka taistelee vastaan ja alistaa". Kirkkainta tähteä kutsutaan nimellä Mirfak eli "joka auttaa". Kolmanneksi kirkkain on Al Genib eli poiskuljettava. Muita tähtiä on mm. Athik eli murskaava. Vasemmassa kädessään Perseus kantaa irtonaista päätä, jota kreikkalaiset kutsuivat sooloilevissa taruissaan Meduusan pääksi. He olivat ilmeisen tietämättömiä sivujuonteen hepreankielisestä nimestä, joka merkitsee jalkojen alle tallattua. Päätä kutsuttiin juutalaisten taholla myös nimellä Rosh Satan eli vastustajan pää tai arabiaksi Al Oneh elikukistettu tai Al Ghoul, paha henki. Toiseksi kirkkain tähti sijaitsee kyseisessä päässä ja on arabiaksi Al Gol, ympyränä pyörivä. Tähti vaihtelee kirkkaudeltaan 69 tunnin välein.

 

Kolmas kirja

Lunastaja

(Hänen toinen tulonsa)

Peritty kirkkaus

 

Luku I

Messias, koko maailman tuleva tuomari

Härkä: Kuvattuna on eteenpäin rynnivä härkä, joka syöksyy sarvet ojossa voimaa ja vihaa täynnä ärsyttäjiään kohti. - Maksettuaan hinnan teurastettu Oinas nousee vahvana ja suurena Härkänä, hallitsijana ja tuomio-oikeutta kantaen. Viimeistään tästä eteenpäin Taivaan Tarina alkaa kuvata aikakautta, jota emme vielä kunnolla tunne. Jo 4000 vuotta vanha Denderan Eläinrata oli (tähdistöjen pelastushistoriaallisen tulkinnan mukaan) ehtinyt kadottaa tämän kuvion merkityksen. Siinä härkäkuvio esitti Isistä, eli auttajaa/vapauttajaa, tai Apista eli päätä tai päällikköä. Egyptiläiset juhlivat Aurinkoa tai Apis-jumalaa kuviollansa. He suhtautuivat lehmään vastaavalla palvonnalla kuin hindut nykyään, ja israelilaisetkin saivat heiltä vaikutteita kultaiseen vasikkaansa. (Joskin Aaron väitti patsaan syntyneen itsestään uudenvuoden tinan tapaan.) Kaldeaksi kuvio oli Tor ja sitä perua arabiaksi Al Thaur, kreikaksi Tauros, latinaksi Taurus jne. Tavallinen heprealainen nimi oli Shur, jonka juurisana merkitsee sekä tulemista, että hallitsemista. Hepreassa on useita sanoja härille, mutta yleensä kaunokirjallisuudessa käytetään meille jo tuttua Reem-sanaa, jonka kuvaaman biologisen eläimen identiteetti ja todellisuus jäi selvittämättä. (Kääntäjät ottavat usein oikeuden tulkita eläimen yksisarviseksi.) Tämän kantasanan löydämme monista heprean sukulaiskielistä, kuten sanskritista, arvoituksellisesta etruskista jne. Hepreassa muun muassa Abramin, sittemmin Aabrahamin, nimi ja raama, korkea paikka, kätkevät sen sisäänsä. Kuvion kirkkain tähti tunnetaan tikanheitosta häränsilmänä. Tähti sijaitsee todellakin härän oikeassa silmässä. Sen kaldeankielinen nimi Al Debaran tarkoittaa johtajaa tai hallitsijaa. Toiseksi kirkkain tähti El Nath tarkoittaa haavoitettua tai lahdattua. Kuvioon sisältyy myös Plejadeina tunnettu pienempi tähdistö.* Sana merkitsee tuomarin tai hallitsijan kokoonkutsumaa joukkoa tai seuraa. (Mm. Job 9:9; 38:31, 32 tai Aamos 5:8.) Pleijadit olivat eräs muinaisaikojen suosituimmista tähdistöistä kautta Maapallon. Sen liikkeitä on seurattu niin tarkkaan, että se on vaikuttanut kokonaisen maanosan rakennelmiin. Käytännöllisesti katsoen kaikkien amerikkalaisten rauniokaupunkien pääsuuntaa on käännetty 15 astetta itään. Siten suunta on suoraan kohti sitä pistettä taivaanrannassa, jossa Seulaset näkyvät. Monet tarinat kertovat kahdeksan tähden kuvaavan merkittävien pariskuntien lapsikatrasta. Kreikkalaisilla tähdet nimettiin Atlaan ja Pleiooneen seitsemän tyttären mukaan. Seulasten kirkkaimman tähden nimi on arabiaksi Al Cyone eli keskus, mikä johti jotkut muinaiset tähtitieteilijät erheellisesti intuitioon tähdestä universumin keskipisteenä. Syyrialainen nimi Seulasille on Succoth, joka merkitsee saappaita. Toinen Härän tähdistöön kätkeytyvä pienempi tähtisikerämä on Hyades, jolla on em. vastaava merkitys yhteen kokoontuneet tai seurakunta. Muita tarkemmin määrittelemättömiä tähtiä olivat mm. heprean Palilicium, tuomarille kuuluva; arabian Wasat, keskus tai perustus sekä Al Thuraiya, yltäkylläisyys; latinan Vergilie, käännetty tai ympäri pyöritetty keskus (arabiaksi vertex). Pleiadeen tytärsikermä on pelastushistoriallisessa tähtikuvioiden alkuperän teoriassa uskova seurakunta, jonka kerrotaan kerran matkustelevan pilvissä. Jeesuksen velipuolen Juudaan kirje viittaa yllättäen muinaisen Eenokin puheisiin tässä yhteydessä. (Juud 14, 15. Eenokhan oli siis eräs parhaista ehdokkaista itse Taivaan Tarinan sommittelijoiksi.) Jaakobin ja Mooseksen siunauksessa Härkä yhdistettiin Joosefiin tai Joosefin poikiin Manasseen ja Efraimiin (Gen 49; 5 Moos 33). Veljeksiä oli tapana verrata Härän sarviin, enkä tiedä kertooko tämä enemmän poikien luonteesta vaiko yksisarvisen olemassaolosta. (Vrt. 5 Moos 33:17; Ps 44:5; Jes 13:11-15; Jes 34:2-8.) Härän on arveltu olleen joko Efraimin tai Ruubenin heimon symboli.

1. Orion: Tuleva prinssi. - Valo tunkeutuu esiin Lunastajan hahmossa. Kuvio ei kerro enää ainoastaan eläimen tulosta, vaan ihmisestä. Antiikissa on paljon Orion-legendoja, jotka ovat keskenään täysin ristiriitaisia. Edes antiikin runoilijat eivät olleet yksimielisiä siitä, miten Orionin kaikkien seikkailujensa jälkeen viimein kävi. Denderassa nähdään mies kolmea kirkasta tähteä (Rigel, Bellatrix ja Betelgeuz) omanaan osoittaen. Hieroglyfit kertovat merkin nimeksi Oar. Muinoin Orion tavattiin Oarion valoa merkitsevän heprealaisen kantasanan mukaan. Orion merkitsee siis valona tulevaa. Muinainen akkadilainen nimi oli Ur-ana, taivaan valo. Orion on tähdistöistä kirkkain ja meridiaanille eli keskipäiväpiirille, korkeimmalle kohdalleen, edettyään se liittyy läheisesti muiden tähdistöjen yhteyteen. Näkymä on lisäksi yhteinen koko asutulle maankamaralle koska se sijaitsee päiväntasaajan seutuvilla. Raamatussa tähdistöön viitataan useammassakin paikassa. (Job 9:9; 38:31 ja Aam 5:8. Heprean Chesil merkitsee voimakasta, sankaria tai jättiläistä.) Orionin tähdistä kaksi kirkkainta on ensimmäistä astetta. Kuva kertoo "maailman valkeudesta" (Joh 8:12.) Miehen vasen jalka on asetettu vihollisen päälle. Hänet on vyötetty kirkkaalla vyöllä, jonka kolmesta lähes linjassa sijaitsevasta tähdestään monet osaavat paikantaa kuvion. Tässä vyössä riippuu terävä miekka, jonka kädensija kertoo hahmon uudesta roolista lampaan lauhkeuden jälkeen. Oikeassa kädessään mies pitää suurta ryhmysauvaa ja vasemmalla leijonaa (1 Piet 5) niskavilloista. "Ylistetyn" kehossa (olkapäässä) kirkkaimman tähden nimi on Betelgeuz ja se tarkoittaa vesan tulemista. (Mal 3:2.) Oman Aurinkomme läpimitta on 1,4 miljoonaa km, mutta Betelgeuzen 420 miljoonaa km. Toiseksi kirkkain tähti (vasemmassa jalassa omituisen jäniksen näköisen eläimen päällä) Rigel tai Rigol tarkoittaa murskaavaa jalkaa. Kolmas tähti (vasemmassa olkapäässä) on Bellatrix, nopeasti tuleva tai nopeasti tuhoava. Neljänneksi kirkkain tähti kuuluu edellä mainittuun Orionin vyöhön tai suomalaisittain Kalevanmiekkaan. (On vaikea ottaa selkoa, onko miekka länsimaisen suora, vaiko käyrä itämaiseen sapeliin päin.) Tähden nimi viittaa kunniakkaan hahmon kunniattomaan menneisyyteen ja on Al Nitak eli haavoitettu. Toinen vyön tähti on Mintaka, (uhriksi) jaettu (vrt. 3 Moos 8:2), ja kolmas Alnilam. Muita tähtiä ovat mm. Saiph eli runneltu, ja samaa sanaa käytetään Gen 3:15 protoevankeliumissa. Käärmeenkantajan tavoin tämänkin hahmon toinen jalka näyttää runnellulta, vaikka Orion tekee itsekin pahaa jälkeä. Al Rai merkitsee joko katkojaa tai runtelijaa (tai sitten paimenta) ja Thabit (hepr.) päällä polkevaa. Jotkin arabiankieliset nimet liittyvät suoraan Orionin persoonaan. Näitä ovat esimerkiksi Al Giauza, vesa; Al Gebor, mahtava; Al Mirzam, hallitsija; Al Nagjed, prinssi; kaldean Niphla eli mahtava, sekä heprean Nux, vahva. Orionin paluuseen liittyvät Betelgeusen ja Bellatrixin ohella myös kaldean Heka ja heprean Meissa. Jes 42:13, 14: "Herra lähtee sotaan niin kuin sankari, niin kuin soturi hän kiihoittaa kiivautensa; hän nostaa sotahuudon ja karjuu, uhittelee vihollisiansa. Minä olen ollut vaiti ikiajoista asti, olen ollut hiljaa ja pidättänyt itseni. Mutta nyt minä huudan kuin lapsensynnyttäjä, puhallan ja puuskun..." (Kts. myös "peilijae" Jes 60:1-3 ja 60:5.)

2. Eridanus: Taivaan poikki kulkeva tuomion virta - Lunastajan oikeudellinen viha toteutuu lain mukaisesti. Tuomion virta alkaa Orionin alemmasta jalkaterästä ja jatkuu pitkän matkaa monen tähdistön sivuitse yhä alaspäin kohti taivaanrantaa. Yhdestä paikkaa Leviatan yrittää ikään kuin estää virran kulun siinä kuitenkaan onnistumatta. Alunperin virtaa ei yhdistetty niinkään veteen, kuin tuleen. (Tämän ohella kreikkalaiset myytit sotkevat virran lisäksi Eufratiin tai Po-jokeen.) Denderassa sen nimi on Peh-ta-t eli virran suu. Kirkkain tähti Achernar merkitsee virran jälkiosaa. Kirkkaudessaan toinen tähti on Cursa eli alas kumartunut, ja seuraavasta mutkasta löytyvä kuvion kolmanneksi kirkkain tähti Zourac (arab.) eli virtaava. Muita tähtiä ovat mm. Pheat eli suu, sekä Ozha eli eteenpäin kulkeva. Dan 7:9-11: "Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta. Tulivirta vuoti, se kävi ulos hänestä; tuhannen tuhatta palveli häntä, ja kymmenen tuhatta kertaa kymmenen tuhatta seisoi hänen edessänsä. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin." (Asiasta kiinnostunut voi löytää ko. ajatuksen seuraavista jakeista: Ps 97:3-5; 50:3; Hab 3:5; Jes 30:27-33; Naah 1:5,6; Jes 66:15, 16; 2 Tess 1:7,8.) Jordan oli pitkä, Niili pidempi, mutta tuomion virta sitäkin pidempi. "Kuka seisoo hänen tuimuutensa edessä, ja kuka kestää hänen vihansa hehkua?" Näin kysytään em. Naahumin paikassa. Paimenen tähdistö antaa tähän vastauksen.

3. Paimen, Ajomies, Auriga: Lunastetuilla on pakopaikka vihan päivänä. Suuri paimen on istuutunut "Maitotielle" ohjaamaan Linnunradan harhailevia peukalokyytiläisiä. Paimenen vasemmalla olalla on naarasvuohi, joka nojaa paimenen kaulaan ja katsoo peloissaan ryntäävää härkää. Paimenella on sylissään lisäksi kaksi pientä karitsaa. (Kts. Jes 40:10, 11; Hes 34:22, 24; Jer 23:4.) Auriga on heprealaista juurta ja merkitsee paimenta. Kirkkain tähti sijaitsee vuohen rinnassa ja on nimeltään Alioth eli naarasvuohi. Modernilla latinalaisella nimellä Capella on sama merkitys. Seuraavaksi kirkkain tähti on Menkilinon ja tarkoittaa vuohen kahleita tai vyötä. Vyö kuvaa ilmeisesti vuohen suojelua. Maaz-niminen tähti tarkoittaa vuohien laumaa. Oinaan tavoin tästäkin kuviosta löytyy El Nath, haavoitettu tai lyöty. (Paimenesta tosin ei sinänsä tee "hyvää" se, että antaa henkensä, koska siinä tilassaan hänen on lammasta vaikea suojella.) Myös jalassa sijaitseva Aiyuk merkitsee haavoittunutta. Hepreassa karitsoita osoittava tähti on nimeltään Gedi eli poikaset. Latinan Auriga tarkoittaa vaunumiestä, muttei roomalaisia ilmeisesti häirinnyt se, ettei vaunumiehellä ollut vaunuja sen paremmin kuin hevostakaan. Denderassa paimen ei kanna karitsoita vaan valtikkaa, josta juontaa juurensa myös sikäläinen tähtikuvion nimi Trun eli valtikka tai voima. Valtikan pää esittää vuohea ja sen kädensija muodostaa ristin (vrt. Mal 4:1-3).

 

Luku II

Messias hallitsee Rauhanruhtinaana

Kaksoset: - Kuninkaan kaksinaisen luonnon vuoksi hän tuntee ihmisen perinpohjin vaikka onkin jumalallinen. Vaihtoehtoisesti kuvio saattaa viitata Jumalan kosmiseen maskuliiniin ja seurakunnan kosmiseen feminiiniin. Ihmiskunnan luominen mieheksi ja naiseksi kuvasti jo olemassa ollutta periaatetta, joskin on muistettava, että vallankumouksellista juutalaisuudessa oli se, että myös nainen oli Jumalan kuva. Kaksosten tähdistöstä on liikkeellä montaa käsitystä. Kreikkalaiset väittivät keksineensä sen ja kutsuivat sankarihahmoja Jupiterin pojiksi Apolloksi ja Herkuleeksi, jotka puhdistivat meret rosvoista. Latinankielisille ne olivat Castor ja Pollux, merenkävijän suojelivat. Tämän nimiset alukset kuljettivat Paavalia ja Luukastakin Paavalin viimeisellä merimatkalla Israelista Roomaan edellisen laivan haaksirikkouduttua ja äärimmäisten olosuhteiden seulottua vankien joukosta todellisen johtajaluonteen. Denderassa kuvion nimi on Clusus tai Claustrum Hor, mikä merkitsee tulevan (henkilön) paikkaa. Vanha koptilainen nimi oli Pi-Mahi, yhdistetty. Yhdistäminen ei viitannut välttämättä yhteisiin asioihin syntymässä, vaan väljemmin ystävyyden kaltaisessa veljeydessä. Heprealainen nimi oli Thaumim, joka merkitsee niin ikään yhdistettyä (näin esimerkiksi 2 Moos 26:24). Samaa tarkoittaa vielä arabian Al Taumam. Kirkkaimman tähden nimi toisen hahmon silmäkulmassa on Apollo, eli hallitsija tai tuomari. Lähes yhtä kirkas beeta-tähti sijaitsee toisen hahmon poskella ja on Herkules eli hän joka tulee raatamaan tai kärsimään. Kolmas tähti on Al Henah, ahdistettu tai satutettu. Kaksosten kuviot saattavat esittää suurin piirtein samaa, mitä Käärmeenkantaja kätkee yhteen hahmoon. Viides tähti Waset merkitsee asetettua. Oikeassa kädessä toisella kaksosista on levossa lojuva palmun lehvä tai nuija. Muita tähtiä ovat mm. heprean Mebsuta eli jalkoihin tallaaminen ja Propus eli lehvä tai levittäytyminen ja arabian Al Giauza tai Al Dira eli palmunoksa tai siemen. Olemme törmänneet jo yksitoikkoisen moneen kertaan oksaan, lehvään, versoon tai vesaan tähtien nimissä. Termiä käytetään Raamatussa Messiaasta ainakin neljässä merkityksessä, kuten on edellä jo mainittu. (Mm. Jes 4:2; 32: 1,2; Jer 23:5,6; 33:14, 15.) Kaksosten on arveltu olleen Benjaminin heimon symboli. On hassua että, kerrottuaan ensin joulutähdestä, Matteus näki "nasaretilaisuudessa" VT:n profetioiden täyttymyksen (Mt 2:23), vaikka tutkijat eivät näe suoranaista yhteyttä mihinkään tekstiin kuollakseenkaan. Nasaretin nimi muistuttaa vesaa tai versoa tarkoittavaa termiä.

1. Jänis, vihollinen: - Vihollinen on poljettu jalkojen alle. Tämän kuvion nykyiset nimet poikkeavat vanhemmista. Persialaisille kyseessä oli käärme ja Denderassa kuvio esitti epäpyhää lintua, joka puristi kynsillään käärmettä. Egyptissä nimi oli Bashti-beki, hämmentynyt ja sortuva. Kirkkain tähti on heprealaisittain Arnebo eli tulevan vihollinen, ja arabiaksi vastaavaa tarkoittava Arnebeth. Muita tähtiä ovat mm. Nibal eli hullu, arabian Rakis eli kahleella sidottu, sekä Sugia eli eksyttäjä.

2. Iso Koira, Sirius: - Prinssien prinssi on oleva kunniakkain kaikista, kuten Sirius on kirkkain tähdistä. (Jos tarkastellaan tähden todellista kirkkautta, jäävät Sirius ja oma Aurinkomme kauas kärjestä. Esimerkiksi Deneb on 71 000 kertaa, Rigel 54 000 kertaa ja Betelgeuze 21 000 kertaa aurinkoa kirkkaampia. Vastaava luku Siriukselle on 23. Koska etäisyydet ovat kuitenkin valtavat, eivät nämä yllä paljaan silmän havaitsemassa näennäisessä kirkkaudessa Siriuksen tasolle.) Denderassa tähdistö on Apes eli pää. Hänet kuvataan haukkana, joka on käärmeen luontainen vihollinen, mitä entuudestaan korostaa pään virkaa toimittava survin tai huhmare. Persialaiset pitivät kuviota sutena, Zeeb, jolla on hepreassa sama merkitys. Plutarkos kääntää sanan tarkoittamaan johtajaa, ja arabiassa sen merkitys on nopeasti tuleva. Ison Koiran tähdistön kirkkain tähti on koko tähtitaivaan kirkkain kiintotähti Sirius. Ajankohdasta riippuen näillä kulmilla koko taivaan kirkkainta objektia kutsutaan näppärästi sekä Iltatähdeksi että Aamutähdeksi, koska se kirkkautensa tähden näkyy ensiksi illalla ja katoaa viimeiseksi aamulla.  Kyseessä on kuitenkin planeettana meistä edellisenä Aurinkoon päin vaelteleva Venus. Jupiterkin on Siriusta kirkkaampi. Heprean sana Sar tarkoittaa prinssiä (vrt. Jes 9:6.) Ennen muinoin Sirius yhdistettiin aina suureen kuumuuteen (mm. Vergilius ja Homeros) ja englantilainen arvokkaiden herrojen puhuttelunimi Sir juontaa juurensa siitä. Muinaisessa akkadinkielessä kuviota ei liitetty myöhempien aikojen tavoin huonoihin enteisiin, vaan sitä kutsuttiin nimellä Kasista, johtaja ja taivaan joukon prinssi. Monet Persian pyhät kirjoitukset ylistävät Tistryaa tai Tistaria, "Idän johtajaa". Kovassa seurassa kakkoseksi jäänyt tähti on Mirzam eli prinssi tai hallitsija. Neljäs tähti on Wesen eli loistava tai kirkas. Viides tähti Adhara tarkoittaa (hieman mielikuvituksettomasti) niin ikään loistavaa. Muita tähtiä ovat mm. heprean Aschere eli tuleva; arabian Al Shira Al Jemeniya eli oikean käden prinssi tai johtaja, ja Muliphen eli johtaja tai päällikkö; Egyptin Seir eli prinssi; heprean Abur eli arabian Al Haborin tapaan mahtava. Jes 9:1-7: "Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden; jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. Sinä lisäät kansan, annat sille suuren ilon; he iloitsevat sinun edessäsi, niin kuin elonaikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan.... Sillä lapsi on meille syntynyt, Poika on meille annettu, jonka harteilla on herraus, ja hänen nimensä on: Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhanruhtinas. Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa." Egyptin haukka ja kreikan koira ovat yksittäisten tähtien nimien perusteella selvästikin kaukaa haettuja. (Kts. myös Dan 8:23, 25, 2 Tess 2:8 tai Ilm 19:16.)

3. Pikku Koira: - Ylistetty Lunastaja. Denderan egyptiläinen nimi tälle tähdistölle on Sebak eli voittoisa tai valloittava. Se kuvataan ihmishahmona jolla on haukan pää ja häntä. Pienen konstellaation kirkkain tähti on Procyon eli lunastaja. Toinen tähti on arabiaksi Al Gomeisa, muita kantava tai raskautettu. Muita tähtiä ovat mm. Mirzam, prinssi tai hallitsija; arabian Al Gomeyra eli loppuun saattaja tai täydelliseksi tekevä, sekä Al Shira tai Al Shemeliya eli vasemman käden prinssi tai päällikkö. (Vrt. edellisen "koiran" tai Siriuksen vastaava tähti. Kaksosten apukuvioissakin on siis yhteisiä elementtejä.)

 

Luku III

Messiaan itsellensä ostama omaisuus

Rapu: - Lunastaja pitää omaisuudestaan tiukasti kiinni. Kaikki lunastetut tulevat kokoontumaan Lunastajan luokse kaikilta paikoilta ja kaikilta aikakausilta. Lunastetut ovat ikuisesti turvassa hänen luonaan ja nauttivat hänen seurastaan. Loppujen lopuksi kyse on vain siitä, haluaako ihminen hänen seuraansa vai ei, kun mahdollisuus yhteyteen on kerran järjestetty. Tässäkin tapauksessa tähtikuvion alkuperäinen tulkinta näyttää haalenneen jo kauan sitten. Dendera esittää Skarabeetä, ylösnousemusta symbolisoivaa pyhää koppakuoriaista jonka egyptiläiset sanoivat runoissaan vierittävän aurinkoa radallaan. Esnehissä ja eräässä n. 400 eKr. peräisin olevassa hindulaisessa Eläinradassa merkitys on likipitäen sama. Vanhemmat egyptiläiset asettivat ibis-päisen Hermanubiin tai Hermeen Ravun tilalle tähtisikermään. Denderassa nimi on Klaria eli karjalaumat, ja tästä pääsemmekin kiinni itse asiaan. Arabialainen nimi oli Al Sartan eli pitelijä tai sitoja, joka voi olla yhtäläinen Gen 49:11 esiintyvälle heprealaiselle termille. Ravulle ei tunneta vanhaa heprealaista nimeä lainkaan, mutta "syöpäläisten" yleisluokassa se luokiteltiin Mooseksen laissa epäpuhtaisiin eläimiin. Syyrian Sartano tarkoittaa myös pitelijää ja kreikan Karkinos sekä latinan Cancer modernin syöpä-sanan sijaan ympyröivää. Khan-etuliite kätkee matkalaisen levon tai sisätilan ja loppuosa Ker tai Cer tarkoittaa arabiaksi ympäröivää. Kuukauden vanha akkadilainen nimi Su-kul-na tarkoittaa valloittajaa tai siemenen omistajaa. Kuvion keskellä sijaitsee erehdyttävästi komeettaa muistuttava pieni tähtirykelmä, jonka vanha latinankielinen nimi Praesepe, joka tarkoittaa seimeä, tallia tai karsinaa tai hieman spekuloiden jälkeläistä ja monilukuisuutta. Toiset itsenäiset pienet tähdistöt Asellus ja Asellus Boreas tarkoittavat aasia ja pohjoista aasia, mikä tuntuisi Jaakobin siunauksessa liitetyn Isaskarin heimoon (Gen 49:11). Kirkkain tähti Tegmine tarkoittaa pitelevää. Muita kirkkaimpia tähtiä ovat Acubene, joka hepreassa ja arabiassa tarkoittaa suojapaikkaa; arabian Ma’alaph, yhdistyneet tuhannet ja Al Himarein, poikaset tai karitsat. Dekaanit kehittävät Ravun tähdistön sanomaa pidemmälle. Ravun on arveltu olleen siis Isaskarin heimon symboli.

1. Pikku Karhu: - Pienempi lammastarha. Sen paremmin kaldealaisessa, egyptiläisessä, persialaisessa, kuin intialaisessakaan Eläinradassa ei ole viittaustakaan Karhuun, eikä kukaan ole nähnyt karhulla tähdistön osoittamaa komeata häntää. Häntä on asetettu todellakin keskeiselle sijalle tähdistössä, koska siinä sijaitsee salaperäinen Pohjantähti, latinan Polaris. Pohjantähti on tähtitaivaan keskustähti, jonka suhteen muut tähdet näyttävät liikkuvan. Tieto Pohjantähdestä oli erityisen tärkeä niille kansoille, jotka liikkuivat paljon. Sen korkeus horisontista kertoo, kuinka pohjoisessa havainnoitsija on, sen lisäksi että tähti näyttää pohjoisen ilmansuunnan. Tähtikuvion jako kahteen osaan, suurempaan ja pienempään, näyttää sen sijaan olevan aidosti vanhaa perua. Suuremman "Karhu"-dekaanin kirkkaimman tähden nimi Dubheh tarkoittaa eläinten laumaa; arabian Dubah karjaa, heprean Dohver laumaa ja kaldeaksi karjasta seuraavaa vaurautta. Heprean Dohveh on samantapainen sana ja tarkoittaa lepoa tai turvaa. (Mm. 5 Moos 33:25 ja Tuom 5:16.) Selvitettäessä harhaanjohtavien nimien aiheuttamaa sekaannusta jäljet johtavat heprean sanaan dohv, karhu. Sana muistuttaa edellistä sanaparia äänteiltään, muttei kirjalliselta asultaan. Sama karhunkuoppa löytyy arabian dub- ja persian deep- tai dob-sanoista. Kirkkain tähti on siis Al Ruccaba eli käännetty tai ratsastettu - alias nykyajan Pohjantähti. Tähti ei liiku eikä pyöri taivaalla, vaan pysyy kuin naulattuna paikallaan. Liikkumattoman pisteen sijainti sen sijaan muuttuu aikaa myöden ja Eläinratoja muodostettaessa tuolla pisteellä on ollut kaikki mahdollisuudet sattua Lohikäärmeen kuvioon ja siellä sen kirkkaimpaan tähteen Dracoon aiemmin. Matkaa Dracosta Ruccabaan on alle 24 tähdestä koostuvan Pikku Karhun tähdistön mitan. Ruccaban nimi saattaa jopa viitata siihen, että muinaiset tähtitieteilijät aavistivat tähden myöhemmin muuttuvan kiintopisteeksi. Helleenit kutsuivat tähteä nimellä Cynosure (engl.?) tai An-nas-sur-ra, korkea (nousussa, esim. merkittävään asentoonsa). Toiseksi kirkkain tähti Kachab tarkoittaa tulevan odottamista. Muita tähtiä ovat mm. Al Pherkadain eli vasikat, nuori (kuten 5 Moos 22:6:ssa), tai lunastettu seurakunta; Al Gedi, pentu; Al Kaid, kokoontunut; Arcas tai Arctos (josta sana arktinen) tarkoittaa joidenkin tulkitsijoiden mukaan matkustavaa seuruetta tai pelastuneiden varustuksia. Tähtikuvio voisi tarkoittaa erityisasemassa olevia juutalaisia, mutta ainakin Jeesus saattaa olla sisäistänyt tähtikuvion merkityksen viitatessaan perustamaansa kristilliseen seurakuntaan "piskuisena laumana". (Kreikaksi mikros.) (Vrt. Hp 11:10-16.)

2. Iso Karhu: - Tarha ja lauma. Ison Karhun tähdistössä on pientä enemmän tähtiä, kaikkiaan 87 paljaalle silmälle näkyvää kappaletta. Job 9:9:ssä ja 38:31-32:ssa nimi on Ash, suomen kirkkoraamatun Seulaset. Arabit kutsuvat kuviota edelleen nimellä Al Naish tai Annaish, lammaslauman tavoin yhteen kokoontuneet. Vanhat juutalaiset kommentaattorit tulkitsivat nimen merkitsevän tähdistön seitsemää kirkasta tähteä, jotka meillä tunnetaan Otavana. Toiset kutsuivat seitsikkoa nimellä Septentriones, joka jäi merkitsemään pohjoista ilmansuuntaa latinassa. Neljä kirkkainta tähteä sijaitsevat Otavan pannussa ja Ison Karhun kirkkain tähti on siis Dubhe. Toinen tähti on Merach, hepreaksi lauma ja arabiaksi ostettu. Kolmanneksi kirkkain tähti Phaeda tai Phacda tarkoittaa vierailtua, suojattua tai numeroitua lampaiden laskun tapaan. Raamattu kertoo sekä Jumalan lampaiden, että hänen tähtiensä olevan sekä lasketut että nimetyt. Viides tähti on Mizar eli pieni tai eristynyt, ja sen lähellä sijaitsee Al Cor, lammas. Muita tähtiä ovat mm. arabian Benet Naish eli kokoontuneiden tyttäret, tai Al Kaid eli kokoontuneet; El Alcola, lammastarha; Cab’d al Asad, monilukuinen; Annaish, kokoontunut; Megrez, erotettu; El Kaphrah, suojeltu ja hepreassa lunnailla ostettu; arabian Dubheh Lachar, myöhäisempi lauma; Helike (Homeroksen Iliaassa), matkustajien seurue; kreikan Amaza, tuleva ja menevä, sekä Calisto eli asetettu lammastarha tai (tehtävään) määrätty. Monet raamatunjakeet kertovat tietenkin ympäriinsä hajaantuneiden Jumalan lampaiden keräämisestä. (Esimerkiksi Jer 31:10 ja Hes 34:12-16.) Otavan nimi siis tulee meille indoeurooppalaisista sanoista kahdeksan ja kaksi. Kahdeksan viittaa silmällä nähtäviin tähtiin, koska kauhanvarressa on itse asiassa kaksi rinnakkaistähteä Mizar ja Alcol.

3. Laiva, Argo: - Lunastetut pyhiinvaeltajat ovat matkanneet turvallisesti perille kotiin saakka. Homeros kunnioittaa tähtikuviota ristimällä argonauttiensa laivan sen mukaan. Laivan tähdistön symboliikka on varmasti saanut lisämerkitystä yleismaailmallisesta vedenpaisumuslegendasta. Odysseuksen harharetkissäkin voi olla ohut yhtymäkohta alkuaikojen katastrofiin. Argonauttien etsimä "kultainen talja" joka tapauksessa kertoo Sammon tavoin jostakin kadonneesta. Legendojen suuri kapteeni Jaason, heprean Joosuan ja Jeesuksen pelastajaa tarkoittavien nimien kreikankielinen vastine, kertoo käärmeen vahtineen salaperäistä taljaa raukeamattomalla silmällä. (Vrt. Jes 35:10; 51:9-11; Jer 31:11, 12.) Argo merkitsee matkalaisten joukkoa. Suurikokoinen Laiva näyttää edellisen aitauksen tuplakuvion tavoin olevan kaksiosainen. Kirkkain tähti Canobus tarkoittaa tulevan omaisuutta. Muita nimiä ovat mm. Sephina, riittävyys tai ylimäärä; Tureis, omaisuus; Asmidiska, matkustavat vapautetut; Soheil (arab.), haluttu ja Subilon, verso. Leviatanmuistiossa mainittuja salaperäisen Tarsiin kauppalaivojakin verrataan toisinaan tähdistöön. Vrt. Jer 30:10, 11; Jes 60:4-10 (ja koko 60. luku).

 

Luku IV

Messiaan päätökseen saatettu triumfi

Leijona: -Ikuisena Kuninkaana ja Herrojen Herrana Juudan Leijona tulee lopullisesti nujertamaan ja tuhoamaan käärmeen sekä sen seuraajat, halliten ikuisuudesta ikuisuuteen. Leijona ei karju väijyessään, vaan vasta ollessaan nujerretun saaliin päällä. Leijonan tähdistön täytyy olla vanha, koska Herkuleen tarkennetaan surmanneen toisenlaisen, Nemean leijonan. Leijona esiintyy jo egyptiläisissä Denderan ja Esnehin sekä Moorin hindujen Eläinradoissa. Egyptiläinen nimi oli Pi Mentekon, uloskaato. Niilin lähteet ovat aina jaksaneet kiinnostaa, mutta tämä vesi saattaa olla sakeampaa ja tippua Jumalan vihan Maljasta (toinen dekaani), kosmisen Käärmeen päälle (ensimmäinen dekaani). Leijonan jalat ovat kyseisen Hydran yläpuolella juuri laskeutumassa murskaamaan sen pään. Dendera esittää Leijonan yhdessä kaikkien kolmen apukuvionsa kanssa, ja siinä vihan malja on osoitettu Her-ua eli suuri vihollinen -nimiselle naishahmolle. Hieroglyfeissä nimenä on Knem eli joka voittaa, tai joka voitetaan. Heprealainen nimi on Arieh, leijona. Heprean kuudesta leijonaa merkitsevästä sanasta tämä on saalistansa jahtaava leijona. Syyrialainen nimi Aryo tarkoittaa repivää leijonaa ja arabian Al Asad raivokkaasti etenevää tai loikkaavaa leijonaa. Kirkkaimman tähden (+1,4) moderni nimi on Cor Leonis, leijonan sydän. Sen muinainen nimi oli Regulus, joka on diminutiivimuoto latinan sanasta Rex ja merkitsee kuninkaanpoikaa, prinssiruhtinasta tai pikkukuningasta. Seuraava tähti Denebola sijaitsee hännän päässä ja tarkoittaa tuomaria tai herraa joka tulee. Kolmas tähti on arabiaksi Al Giebha ja merkitsee ylistystä. Neljäs taas on Zosma, loistava. Muita tähtiä ovat mm. heprean Sarcam eli yhdistäminen, mikä voi viitata Eläinradan 12 kuvion liittymiseen kehäksi tässä merkissä; arabian Minchir al Asad, leijonan rangaistus tai repiminen; Deneb Aleced, tavoittava tuomari saapuu; ja vielä arabian Al Dafern eli alas saatettu vihollinen. Juudan sukukunnan tunnus oli, kuten sanottua, leijona. (Gen 49:8,9; 4 Moos 2; 4 Moos 24:8,9; Aam 3:4,8; Jes 42:13; Ilm 5:5.) Leijonan on arveltu olleen Juudan heimon symboli. Raamatun symboliikassa Jeesus on tehtävänsä puolesta uhrilammas, mutta luonteensa puolesta Juudan leijona, niin kuin C.S. Lewis on oivaltanut Narnia-kirjoissaan.

                      Risto Heikkilä kuvaa Joulun tähti -kirjassaan, miten Jeesuksen syntymää mahdollisesti ennakoi Jupiterin ja Venuksen konjunktio ja yhteensulautuminen 3 eKr. Mikäli tämä oli oikea ajankohta ja tähtitaivaan ilmiö, tapahtui Reguluksen yllä planeettojen kruunua muistuttava kieppi. (Sana planeetta tulee kreikan sanasta planeetes, kulkija, harhailija. Planeettojen liikeisiin on kiinnitetty suurta huomiota jokaisessa astrologiaa tms. harrastaneessa muinaisessa kulttuurissa, koska ne eivät liiku tähtikuvioiden mukaan, vaan omia reittejään.)

1. Käärme: - Mitä nimeä tahansa vihollisesta käyttääkin, niin nyt se on tuhottu. Käärme kuvataan naispuolisena ja sanan Hydra merkitys liittyy inhoon tai iljettävyyteen. Kuvio on laajin kaikista tähdistöistä ja ulottuu leveysasteen suunnassa lähes seitsemän tunnin leveydelle. Sen kirkkain tähti oli ennen arabialaiselta nimeltään Al Phard eli erotettu tai pois laitettu. Eräs toinen tähti oli Al Drian eli inhottu, ja Minchar al Sugia eli eksyttäjän lävistys.

2. Malja: - Taivaallisen vihan malja kaadetaan vihollisen ylle. Kreikkalaisittain Bacchuksen maljana tunnettu konstellaatio on tosiasiassa vähemmän hilpeä. Se on syvä, leveä ja kiinnitetty yhteisillä tähdillä Käärmeen selkään. Kuvion kolmestatoista paljaalla silmillä nähtävistä tähdistä kaksi kirkkainta on yhteisiä Käärmeen tähdistön kanssa. Niistä kirkkaampi Al Ches tarkoittaa maljaa. (Vrt. Ps 75:8; 11:6; Ilm 14:10; 16:19.)

3. Korppi: - Saalislinnut nokkivat loppuun vihollisen jäänteetkin. Tähtien tarina päättyy näkymään tuomiosta. Aiemmin olemme nähneet Zeeb-suden, nyt esillä on Oreb eli korppi. Denderassa nimenä on Her-na, jossa Her tarkoittaa vihollista ja Na rikkoutumista tai häviötä. Tähtikuviossa on yhdeksän paljaalla silmällä näkyvää tähteä, mikä on heprealaisessa ajattelussa tuomion luku. Kirkkain tähti on arabiankieliseltä nimeltään Al Chibar eli yhteen liittävä, mikä saattaa juontaa juurensa hepreankielisestä tähdistön nimestä Chiba, kirottu (4 Moos 23:8). Seuraavaksi kirkkain tähti on arabiaksi Al Goreb ja viitannee sekin heprealaiseen nimeen Oreb, korppi. Eräs kolmas tähti on arabiaksi Minchar al Gorab, kappaleiksi repivä korppi. (Vrt. Ilm 19:17, Snl 30:17; 1 Sam 17:46; 18; Jer 25:30-33.)

Taivaan Tarinan hengellisen sanoman voi tiivistää Filippiläiskirjeen sanoihin: "Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli. Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti. Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niiden jotka taivaissa ovat, että niiden jotka maan päällä ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra." (Fil 2:5-11.)

Tähtien liikkeen jumalaiselta näyttävä tarkkuus vaikutti osaltaan siihen, että Aristoteles ei uskonut voivansa mitata maanpäällisiä, "pakotettuja" liikkeitä muuten kuin tähtien liikkeiden avulla. Kelloilla pyrittiin vain jäljittelemään taivaan koneistoa. Luonnon syklisyys heikensi myös helleenien historiallista tietoisuutta. Yksi asia on varmaa: ennen katulamppujen keksimistä tähtien ratojen muuttumattomuus - ja poikkeukset tästä - hiljensivät kaikkialla.

Suomalainen sana avaruus viittaa suureen tilaan. Mikään ei voisi olla paremmin sanottu tähtitaivaasta. Tähtien, aurinkojen ja galaksien suurta lukumäärää onkin tapana käyttää osoituksena Maa-planeetan asukkaiden vähäpätöisyydestä todellisuuden aistijoina. Sama asia voi kuitenkin toimia osoituksena täsmälleen päinvastaisesta, erityisestä luomisesta. Gen 1:14: "Tulkoot valot taivaanvahvuuteen erottamaan päivää yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa aikoja, päiviä ja vuosia ja olkoot valoina taivaanvahvuudessa paistamassa maan päälle." (Kts. Gen 17:21; 18:14 ja 21:2 oikean kuvaan saamiseksi ilmaisusta "merkkeinä", joka viittaa tarkasti säädettyyn ajankohtaan tai tapaamiseen.) Avaruuden on oltava avara, jotta samat pelastushistoriaa symboloivat tähtitaivaan Tähtikuviot toistuisivat samoina jokaisena ajan intervallina.

En tiedä, oliko antediluviaaninen taivas legendojen alkukatastrofeja ennen erityisen pimeä. Jesaja 30:26:n runoelma ns. tuhatvuotisesta rauhan valtakunnasta saattaa kuitenkin etsimään merkityksiä tällaiselle symboliikalle: "Kuun valo on oleva kuin auringon valo, ja auringon valo on oleva seitsenkertainen, oleva niin kuin seitsemän päivän valo." Jos päivä oli kirkas, oli yö ehkä vastavuoroisesti pimeä - ja tähdet teräviä kuin Narnian satumaan taivaalla.

Mielikuvituksellinen scifi-hypoteesi on kiehtova, koska kasvien ja muiden yhteyttävien eliöiden fotosynteesi jakautuu kahteen osaan: valo- ja pimeäreaktioihin. Edellisissä valjastetaan energiaa ja niiden pitää tapahtua päivällä. Pimeäreaktioissa päivällä puimuroitu energia sidotaan sekä ravintona että rakennusaineena toimiviin sokereihin käyttökelpoiseen muotoonsa ja nämä reaktiot voivat tapahtua milloin tahansa, mutta rytmittyvät käytännössä yön ajaksi.

pauli.ojala@gmail.com

JUUTALAISTEN 7 VUOSITTAISTA JUHLAA

Ajatus pelastushistorian virstanpylväistä ei esiinny ainoastaan juutalaisen kulttuurin kalenterissa. Toisen ja kolmannen Mooseksen kirjan voisi kansantajuisesti esitellä Mooseksen ja Aaronin, maallikon ja papin kirjoina. Leeviläiskirjan hepreankielinen nimi merkitsee "Hän kutsui". Aaronin leeviläiskirjan 23. luvussa Jumalan säätämä vuotuinen seitsemän juhlan järjestelmä on selkeä pelastushistorian tiivistelmä. Kolmatta Mooseksenkirjaa moititaan usein kuivaksi. Tosiasiassa kirja sisältää eniten Jumalan puheen suoria lainauksia Raamatun kirjojen joukossa (yli 80 %), ja on täynnä merkityksellä ladattua symboliikkaa. Kirja alkaa sanoin: "Ja Herra puhui", ja ilmaisua käytetään sen jälkeen kaikkiaan 36 kertaa. Lause "Minä olen Herra" (Jahve) esiintyy kirjassa 21 (7 + 7 + 7) kertaa, lause "Minä olen Herra sinun Jumalasi" samaten. "Minä Herra olen" esiintyy kolmesti ja "Minä, Herra teen" kahdesti.

Myös Uudessa Testamentissa viitataan epäsuorasti Vanhan Testamentin juhliin pelastushistorian esikuvana. Teemaa ei käsitellä systemaattisesti, mutta se on tapahtumien taustalla mm. Johanneksen evankeliumin juonenkulussa ja ensimmäisen korinttolaiskirjeen oppirakennelmissa. (* Johanneksen evankeliumin puitteina ovat Jeesuksen seitsemän matkaa Jerusalemin juhlille. Osa juhlista tosin on samoja ja 10:nnen luvun temppelin puhdistamisen muistojuhla makkabilaisaikoina on Testamenttien välinen, ei-raamatullinen. Kymmenennessä luvussa vastarintaliikkeen kannattajat pitivät puheita pätevästä paimenesta vasaramies Makkabeuksen rinnalla pelkkänä suunsoittona.) Korintti sijaitsi kahden pakanallisen satamakaupungin välissä ja lopun saattaa arvata. Antiikissa "korinttelu" oli aivan oma sanansa ja tarkoitti rellestystä, sikailua, irstailua ja rikollisuutta. Tällaisia näkyvä osa Korintton seurakuntalaisistakin oli taustaltaan ja niinpä Paavalin piti karistaa heidän uskoontulonsa jälkeenkin seurakuntalaisia entisistä tavoistaan. Tällaiselle roskajoukolle juutalainen ei ikinä olisi vienyt sovituksen ja pelastuksen sanomaa ilman Jumalan aikaansaamaa kriisiä. Kun Jumala sanoi itään, Joona lähti länteen. Joona tarkoittaa kyyhkystä ja yleensä juutalainen onkin ollut nopea lentämään kauas pakanoista. Me odotimme jo Vanhan Liiton aikana. Yhteinen Jumalamme kehotti jo kolmetuhatta vuotta sitten rakentamaan temppelipihoille tilaa myös meille pakanoille. Daavidilla oli muutamia luottosotureita, jotka pakanataustastaan huolimatta rakastivat, jolleivät Israelin maata, niin ainakin sen kuningasta.

Ilmestyskirjan tutkijat ovat yhä yleisemmin sitä mieltä, että Ilmestyskirjan näyt noudattavat Vanhan testamentin "kirkkovuoden" rytmiä. "Ilmestyskirjan yleisrakenne näyttää seuraavan sitä pelastushistoriallista linjaa, joka ilmenee Vanhan testamentin juhlien vertauskuvallisessa merkityksessä. Ilmestyskirjan sisällys näyttää etenevän vaiheittain Vanhan testamentin juhlien peräkkäisen sarjan mukaisesti." (Richard M. Davidson: "Sanctuary Typology", Symposium on Revelation, Book I, 1992, s. 121).

"Ilmestyskirjan rakenne näyttä ainakin osaksi muotoutuneen siten, että siinä viitataan heprealaisen jumalanpalvelusjärjestelmän päivittäisiin ja vuotuisiin uhreihin. - - Lukuista tutkijat (kuten Austin Farrer, D.T. Niles ja M.D. Goulder) ovat esittäneet, että Ilmestyskirja kokonaisuudessaan noudattaa myös heprealaisten uskonnollisiin menoihin liittyvän vuotuisen juhlakalenterin järjestystä" (Jon Paulien: "The Role of the Hebrew Cultus, Sanctuary, and Temple in the Plot and Structure of the Book of Revelation", 1995, s. 255,257).

Johanneksen näkyjen yhteydessä olevat viittaukset Israelin hengellisiin juhliin auttavat ymmärtämään, mihin pelastushistorialliseen vaiheeseen näky liittyy. Jo Sir Isaac Newton tiesi: "Temppeli on näiden näkyjen näyttämönä, ja näyt temppelissä liittyvät seitsemännen kuukauden juhliin; juutalaisten juhlat olivat nimittäin esikuvia tulevista tapahtumista. Pääsiäinen viittasi Kristuksen ensimmäiseen tuloon, ja seitsemännen kuukauden juhlat hänen toiseen tulemukseensa" (Observations upon the Prophecies of Daniel and the Apocalypse of St. John, 1733, s. 255).

Suomen kielellä aiheesta voi lukea mm. tunnustuksellisesta Reino Savolan kirjasta Juutalaiset juhla-ajat (1999) (http://members.surfeu.fi/reinosav/Jew-juhla.htm)
tai Olavi Rouheen kirjasta "Ilmestyskirja – kaikkien aikojen suurin draama".

1. Pääsiäisjuhla (pesah 3 Moos 23:5) ennustaa lopullisen Jumalan karitsan vielä kerran vuotavan verta. Mikäli haluaa olla Vapahtajan sovituksen alainen, pitää häneen tunnustautua julkisesti, kuten pihtipieletkin piti sivellä kynnystä lukuunottamatta sekä näkymättömien enkelien että ihmisten nähtäväksi. Pääsiäislammas oli myös syötävä luita lukuunottamatta sisälmyksineen kaikkineen mitään tähteiksi jättämättä. Ei voi valita Lunastajasta ainoastaan parhaita paloja. Aabrahamkin luotti Jumalan katsovan hänelle sopivan uhrin itse. Siitä huolimatta hän olisi vienyt veitsen rintakehään saakka. Iisak ei ollut pikkupoika. Hän olisi voinut tahtoessaan selättää vanhan isänsä, mutta suostui vapaaehtoisesti sidottavaksi.

2. Happamattoman leivän juhla (3 Moos 23: 6-8) kertoo viimeisestä ehtoollisesta ja seurakunnan ajasta. Hapate, (kreikk. zyme, josta juontuu moderni "entsyymi"-sana) kuvaa ympäröimän maailman vaikutusta uskovaan. Mikäli Israel oli ympäristöönsä nähden erilainen, ovat sitä myös uudestisyntyneet kristityt. He eivät saa ottaa vaikutteita maailmasta. (1 Kor 5:8.)

3. Ensihedelmien juhla (3 Moos 23:9-14) kertoi Messiaan tulevasta ylösnousemuksesta. Jeesus meni edeltä, me perässä. Noihin aikoihin pellot eivät olleet tasaisia, vaan tähkät nousivat eri aikoihin. Koska Herra voitti kuoleman, on meilläkin toivoa. Paavali kertoi Euroopan ensimmäisten, täysien pakanakristittyjen Akaiassa olevan hyvä ensihedelmä ja tiesi tästä jatkonkin osoittautuvan hyväksi.

4. Viikkojuhla (shavu’ot eli helluntai 3 Moos 23:15-22) sai täyttymyksensä Pyhän Hengen laskeutuessa ensi kertaa pysyvästi uskovien päälle Jeesuksen ylösottamisen jälkeen. Juutalaisten viikkojuhlaa vietetään seitsemän viikkoa (mistä johtuu juhlan nimi) eli 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Molemmat tapahtumat osuivat oikeille päivämäärille, 50 päivää pääsiäisten jälkeen. (3 Moos 23:16; Apt 1:3,4; 2:14.) Myös erämaavaelluksella vuorelta käveltiin alas jyrinän kanssa helluntaina. Seurakunnassa jyrinää on jatkunut viimeiset kaksituhatta vuotta - joskin väärennösten ja harhojen keskellä. Ylipäätään voi sanoa, että Vanhassa Testamentissa käytetään hyvin säästellen viittauksia kuolemanjälkeiseen elämään tai Pyhään Henkeen. Nuo kaksi olivat suuria salaisuuksia, eikä niitä oltu vielä avoimesti paljastettu. Korinttolaiskirje käsittelee laajasti helluntain ihmettä, ja jopa kritisoi asian väärää tulkintaa.*

5. Pasuunoiden juhlaa (rosh hashanah, 3 Moos 23:23-25) edelsi pitkä, kuiva kausi kalenterissa neljän ensimmäisen juhlan jälkeen. Messias on tuleva takaisin aikakauden lopussa ylienkelin pasuunan soidessa ja kuolleiden herätessä. (1 Kor 15:52; 1 Tess 4:16.) Juhlaa on vietetty käytännössä juutalaisten siviilikalenterin Uudenvuoden päivänä.

6. Sovituspäivä (jom kippur, 3 Moos 23:26-32) on ainoa Jumalan säätämistä juhlista, jota ei varsinaisesti kutsuta juhlaksi. Päivää vietettiin paastoten ja surren. Tuolloin kaikki toiminta nykyajan Israelissakin lakkaa.* Jumala ei tuomitse ihmisiä, hallituksia tai kansoja mielellänsä - mutta tuomitsee kuitenkin. Uudessa Testamentissa Jumalasta esitetään neljä olemuslausetta vailla määräistä artikkelia. Näissä Jumalan sanotaan olevan Henki, Valkeus ja Rakkaus, mutta myös Kuluttava Tuli eli oikeudenmukaisuus. Ilmestyskirjan tuomioistuin on valkoinen, mikä viittaa lahjomattomuuteen. Tuomioon viittaa myös Leeviläiskirjeen 16. luvun kaksi vuohta. Toisaalta Jeesus uhrattiin, toisaalta hän oli syntipukki jonka päälle lastattiin muiden pahat teot. Ihmisen on oltava joko lammas tai vuohi. Lammas antautuu paimenen johdettavaksi, vuohi karkaa mihin suuntaan tahansa, tullen ja mennen. Vuohi tulee vaikeakulkuisissakin kalliomaastoissa melko hyvin toimeen omin päin, kun lammas taas on tyhmä eläin. Uskova ihminen on ottanut Herran kantamaan vastuunsa. Itsenäinen ja vapaa ihminen joutuu kantamaan syyllisyytensäkin itse. Kolikon toisella puolella lukee "Vapahtaja", toisella "Herra".

7. Lehtimajanjuhla (sukkot, 3 Moos 23:33-43) kertoo taivaan ihanuudesta. "Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: ‘Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa." (Ilm 21:3.)

Seitsemännen kuun juhlien symboliikalla kuvataan pelastushistorian etenemistä kohti lopullista täyttymystä. Pelastussuunnitelma on viety päätökseen, kun kaikki paha on lopullisesti hävitetty ja Jumala viettää uudeksi luodussa maassa lehtimajanjuhlaa kansansa keskellä (Ilm. 21:3. Vrt. ennakkonäkyyn pelastetuista palmunoksat käsissään, Ilm. 7:9).

Käytännössä Leeviläiskirjan seitsemän vuosittaista juhlaa ovat jonkin verran sekoittuneet, paitsi muutamaan Raamatun ulkopuoliseen (hanukka, temppelinvihkimisen ja valon juhla), myös Raamatun kuvaamaan "maalliseen" juhlaan. (Esterin kirjan purim, päivä määräytyi arpomalla, mistä nimi.) Vielä pahemmin on väljähtänyt Leeviläiskirjan juhlien teologinen ja hermeneuttinen merkitys. Toisaalta nykyinenkin tilanne on jo edistystä Aaronin välittämiä ohjeita välittömästi seuranneisiin aikoihin nähden. Seitsemän vuosittaisen juhlan symbolinen rytmitys vuoden mittaan on luonteva vain, mikäli 2000 vuotta sitten tapahtui jotakin käänteentekevää.

JUUTALAISUUDEN JUHLA-AJAT (Reino Savolaisen merkintöjen mukaan: http://www.reinosav.net/Jew-juhla.htm)

Vuodenaika Kevät Kevät Kevät Syksy Syksy Syksy Syksy
Juhlan nimi Pääsiäinen Happamattoman leivän juhla Helluntai eli viikkojuhla Pasuunan-soiton juhla Suuri sovinto-päivä Lehtimajanjuhla Kahdeksannen päivän juhla
Kestoaika 1 Päivä 7 Päivää 1 Päivä 1 Päivä 1 Päivä 7 Päivää 1 Päivä
Juutalainen ajankohta v.99 Nisan-kuun 15 Nisan-kuun 16-22 Sivan-kuun 6 Tishri-kuun 1 Tishri-kuun 10 Tishri-kuun 15-21 Tishri-kuun 22
Meidän vuodenaika-99 Huhtikuun 1. Huhtikuun 2-8 Toukokuun 21 Syyskuun 11 Syyskuun 20 Syyskuun 25 Lokakuun 2
Jumalan toiminta    ja toimintasuunta eri juhlissa kansansa ja seurakunnan hyväksi Kristus alas sijaiskuolemaan.

Toteutunut myös Uudessa Testamentissa.

Kristus nousi kuolleista ja palasi ylös.

Toteutunut myös Uudessa Testamentissa.

Pyhä Henki vuodatettiin alas seurakunnalle.

Toteutunut myös Uudessa Testamentissa.

Seurakunta temmataan ylös Karitsan häihin.

Ei ole vielä toteutunut

Kristus saapuu alas pyhineen

Juutalaiskansa pelastuu.

Ei ole vielä toteutunut

Kristus tulee alas ja hallitsee 1000 vuotta. Lehtimajanjuhlaa vietetään.

Ei ole vielä toteutunut

Uusi Jerusalem laskeutuu alas.

Iankaikkisuus alkaa.

Ei ole vielä toteutunut

Raamatunkohta 3 Ms 23:5 UT:Mark 14:13 3 Ms 23:6 UT:Mark 14:13 3 Ms 23:15 UT:Apt 2:1 4Ms29:1          1 Tes.4:17 3 Ms 23:27   Sak. 14:5 3 Ms 23:34  Ilm. 20:6 3 Ms 23:36 Ilm .21:2

 

Lisää aiheesta:

Witness of the Stars - Ethelbert W. Bullinger

Gospel in the Stars - Joseph A. Seiss

Mazzaroth - Frances Rolleston, R. A. Gilbert, Francis S. Rolleston

The Heavens Declare - William D. Banks, Mary Uhring

Glory of the Stars - Capt E. Raymond

Star Names : Their Lore and Meaning - Richard H. Allen

God's Voice in the Stars: Zodiac Signs and Bible Truth - Kenneth C. Fleming

The Orion Mystery - Robert Bauvan & Adrian Gilbert

www.teachinghearts.org/dre17httheavens.html

http://www.mazzaroth.com/V3DemoIntroduction.htm

The decans: http://www.mazzaroth.com/ChapterOne/TranslateDenderah.htm

http://www.horizonenergycorp.com/hpo/constellations/bible.htm

http://www.ensignmessage.com/archives/heavens.html

http://www.ensignmessage.com/archives/heavens.html

 Pauli.Ojala@gmail.com
 

Pelasta elämä - lahjoita verta!

http://www.haaste.fi/

http://www.veripalvelu.fi/

Safe a Life - Donate Blood! 

www.kp-art.fi/cgi-bin/nayta_tuote.pl?id=1603