DINOGLYPHS
Indicator - Statistics, charts and tables of the impact of the Jewish population in various countries
HIIDENKIVI-LEHTI
Yhteystiedot: Päätoimittaja Pirkko.Leino-Kaukiainen@helsinki.fi
Bereshit ja esisuomalainen Kalevala-mytologia
Kalevalassa "synnyt" on vastaava käsite kuin Raamatun Bereshit (Genesis) eli "alku" tai "alut". Joskus ajateltiin, että kansat ovat lähtöisin 1 Moos. 10 Kansojen Taulun 70 patriarkasta ja että alkukantaisilla kulttuureilla varhaiset muistikuvat olivat yhteistä perimätietoa. Kun Kalevala julkaistiin ensimmäisen kerran, niin sivistyneistöstäkin vain harva avasikaan kirjaa. Ensimmäisen painoksen 500 kappaleesta riitti myyntiin toistakymmentä vuotta. Maailman synty, Iso tammi, Iso härkä, Kantele-jakso, Kultaneito, Kuolinsanomat, Veneenveisto ja laivaretki, Venepuun etsintä ja Väinämöisen polvenhaava olivat laajalti länsisuomalaistenkin tietoisuudessa.
Monet lauluista voi yhdistää intertekstuaalisesti Bereshitiin, mutta Maailman synty sekä Iso tammi lukeutuvat vanhimpiin ja universaaleihin, "esisuomalaisiin" runoaiheisiin ja periytyvät kalevalamitan syntyä edeltäviltä kausilta. Siten räätälinpoika Lönnrotin räätälintoimet eivät selitä itse teemaa. Maailmansyntymyyteille on kautta maailman tyypillistä Eedenin tapahtumien sekoittuminen vedenpaisumukseen. Näin Kalevalassakin.
Sotka lentää taivaalla eikä löydä laskeutumispaikkaa, koska kaikkialla on vain vettä. Niinpä sotka munii maata. Bereshitissä Nooa lähettää arkista korpin, mustan raadonsyöjälinnun. Lintu palasi kuitenkin takaisin, koska ei löytänyt maata tulvassa. Kyyhkynen taas palasi lehvä suussaan. Kerätystä aineistosta karsittiin Kalevalaa toimitettaessa pois rinnakkaiset runot, joissa kerrottiin veden päällä lentävästä hanhesta. Hanhi on sotkasta poiketen kyyhkysen tavoin valkea lintu.
Juutalainen perinne ei suinkaan ole ainoa, jossa luvulla seitsemän on erityismerkitys. Kalevalassa luominen ei tapahdu varsinaisesti 6 + 1 päivässä, mutta asiayhteydessä on samaa lukusymboliikkaa: "Siihen laativi pesänsä, muni kultaiset munansa: kuusi kultaista munoa, rautamunan seitsemännen." (1:210-212. Luku seitsemän toistuu alkuluvuissa mm. riveillä 2:163-164, 241-242.) Kalevalan sana "viikon" merkitsee kauan ja viikkoinen pitkäaikaista ja pitkällistä.
Raamatun ensimmäinen veriteko oli veljessurma, Kainin surmatessa Aabelin ja joutuessa Nodin maahan eli "kulkuriksi". Vaan miten kävi raudan lupauksesta huolimatta: "Sai siitä teräs pahaksi, rauta raivoksi rupesi, petti vaivainen valansa, söi kuin koira kunniansa: veisti raukka veljeänsä, sukuansa suin piteli." 9:259-266.)
Ison tammen yhteys hyvän- ja pahantiedon puun ja Baabelin torni -teeman fuusioon on aivan ilmeinen paratiisin ja vedenpaisumuksen fuusion tapaan. Suhteettoman pitkä on Väinämöisen veneenveisto kuvatakseen esikirkollista kirkkovenettä. "Arkin" veistoon liittyy eläinkunnan hukuttava veren tulva Väinämöisen iskiessä kirveellä itseensä. Väinämöinen etsii puuttuvia maagisia sanoja eli luotteita veneen veistoon eläinten parista, sitten meren syvyyksistä ja vihdoin Antero Vipuselta, ikivanhalta tietäjältä jonka partakin kasvoi pajua. Bereshitissähän ihmisen läheisempi suhde eläimiin muuttui lopullisesti vasta vedenpaisumuksen jälkeen arkin eläinten alkaessa "kavahtaa" ihmistä ja lihansyönnin tullessa sallituksi.
Hurskas Nooa sammuu heti Vedenpaisumuksen jälkeen alastomana luolan lattialle humalan yllättämänä maailman muututtua. Pohjolan häissäkin alkoholi on - käsittämätöntä kyllä - uusi keksintö ("oluen synty"). Myös antiikin Bakkhoksen, Erigoneen ja Ikaroksen vaiheisiin liittyy vahingossa sattunut tolkuton humala.
Päivänpäästö lienee Kalevalan vastine Edda-eepoksen luonnottoman pitkään jatkuneelle talvelle Fimbulvetrille. Raamatussa "jääkauden" mannerjäätiköstä puhuu Job, jonka intertekstuaalinen suhde Bereshitiin on intiimi. Jobissa on enemmän viittauksia lumeen, jäähän ja pakkaseen kuin koko muussa Raamatussa yhteensä. Koiran ja hevosen kesyttämisen ohella viitteitä Jobin kirjan ikään ovat luolamiehet, urbanisaatio, sisarusavioliitot, aavikoituminen, metallurgia, maidon hapatus, pitkien elinikien romahtaminen - ja ainoa maininta pyramideista Raamatussa.
Raamatussa sisarukset menevät alussa naimisiin (jopa muslimitkin mieltävät vielä Aabrahamin ja Saarankin sisarpuoliksi) ja vasta Mooseksen laissa sisarusliitot kielletään "Darwinin asteelle" (sekä Darwin että suomalaisen evolutionismin isä Ernst Haeckel olivat onnellisesti naimisissa serkkujensa kanssa). Sisarussuhde on keskeinen tabu myös Kalevalassa ja saa Kullervon ja tämän sisaren päättämään päivänsä. Kalevalassa esitellään Bereshitin tavoin naisten nimet vain poikkeustapauksissa.
Väinämöinen voisi vastata Nooa, Ilmarinen ja Kalervo Seemiä ja Jaafetia, sekä Lemminkäinen kirottua ja alastomuuteen kevytmielisesti suhtautunutta Haamia. Ajatusleikkiä sekoittaa se, että Haamin poika Kanaan vastaisi paremmin Kalervon kasvattamatonta poikaa Kullervoa, joka teki orjantyötä. Nimien perusteella Väinämöinen, Ilmarinen, Joukahainen ja Lemminkäinen toisaalta kuuluvat yhteen ja olisivat luvultaan yhtä suuri kuin Nooan perheen miesvahvuus.
Onko tässä legendatuuran korrelaatiota, mene ja tiedä. Siitä tiedeyhteisössä vallinnee kuitenkin yksimielisyys, että Ukko-Nooa oli kunnon mies!
Pauli Ojala
antiikkitiedon keräilijä
Drawings from the Finnish Nature and
Culture
Maalauksia Suomen luonnosta ja
kulttuurista
http://www.kp-art.fi/default.htm