Takaisin Ajatusvarikolle - Back to the Thought Deposit
- Dinoglyphs - Esihistorialliset eläimet historiankirjoissa - Prehistoric Creatures Documented by the Ancient Man




Suosittelen beta-alaniinia niin ikämiehille kuin aktiiviurheilijoille ja vegaaneillekin.
Eli puoli kilogrammaa maksaisi 27 euroa plus postikulut.

Jos olette nähneet jossakin artikkeleita lihaksiin kertyvän karnosiinin suuresta vaikutuksesta jaksamiselle, niin mekanismi menee beta-alaniinin kautta joksi karnosiini muuttuu.

Ja beta-alaniini on luokkaa 20X halvempaa ostaa.
Beta-alaniini on kehon ainoa beta-aminohappo.

Olen yrittänyt selvittää mistä ruokatarpeita sitä löytyisi mutta suht isoja määriä saa parillakymmenellä eukallakin.

Beeta-alaniinin pääsiallinen vaikutusmekanismi on toimiminen lihassolun sisäisenä puskurina hidastamalla pH:n nousemista,

jolloin urheilusuoritusta kyetään jatkamaan samalla intensiteetillä pidempään.

Aminohappo beeta-alaniinilla voidaan korvata karnosiinin käyttö,

sillä lihasten karnosiinipitoisuus suurenee beeta-alaniinin käytöllä yhtä tehokkaasti tai tehokkaammin kuin karnosiinivalmisteen nauttimisella.

Karnosiinivalmisteen käyttöä on vaikea perustella järkisyin, sillä karnosiini on beeta-alaniinia huomattavasti kalliimpaa.

Annostus: Tutkimuksissa annostus on ollut 800 mg – 1600 mg 4 - 8 kertaa vuorokaudessa.

Tilavuudeltaan 1600 mg on noin 2 ml. Käytännössä kannattaa aloittaa alle gramman kerta-annoksilla, jotta ei ilmaantuisi harmitonta mutta kiusallista ihon kihelmöintiä.

Yleensä kihelmöinti häviää pidemmässä käytössä ja kerta-annostakin voidaan nostaa asteittain.

Beeta-alaniinia kannattaa käyttää päivittäin neljä tai jopa kymmenen viikkoa,

jolloin päästään maksimaaliseen karnosiinipitoisuuteen lihaksissa ja saadaan paras mahdollinen suorituskyvyn lisäys urheilusuorituksessa.

Jos on kasvissyöjä niin sitä tärkeämpää olisi vetää beettaa, vaikkei niin urheilisikaan.

Palautumiseen se on poikaa ja siihen ettei lihakset surkastu jos harrastaa kestävyysurheilua.


Pauli Ojala




Beta-Alanine: The Facts.
December 21st, 2006

With literally hundreds of different supplements available and so many that are based on bogus claims and ridiculous hype, it’s almost impossible to find even one that delivers results. If you’ve rummaged through the garbage of the supplement scrap heap, you know that finding any science or real-world proof is a waste of time. Beta-Alanine is the exception. Finally, a supplement that actually lives up to its claims. Beta-Alanine efficacy is backed by major university, peer-reviewed studies performed on humans, not a cell, rat or goat study upon which other products typically base claims. The science behind beta-alanine is simple, it makes sense and it works. The information on this site, was designed to be used as a beta-alanine guide and is organized in a hands-on, easy-to-follow approach manner- with no fancy biochemistry or confusing graphs.

What is Beta-Alanine and where do we get it?

Beta-Alanine is a non-essential amino acid and is the only naturally occurring beta-amino acid. Not to be confused with regular alanine, beta- alanine is classified as a non-proteinogenic amino acid, as it is not believed to be used in the building of proteins.

The greatest natural dietary sources of beta-alanine are believed to be obtained through ingesting the beta-alanine containing dipeptides: carnosine, anserine and balenine, rather than directly ingesting beta-alanine. These dipeptides are found in protein rich foods such as chicken, beef, pork and fish. It is predominantly through ingesting the dipeptide carnosine that we ingest most of our beta-alanine, as the two other dipeptides are not found nearly as plentiful in our typical coniferous diet. However, obtaining beta-alanine through these dipeptides is not the only way, as our bodies can synthesize it in the liver from the catabolism of pyrimidine nucleotides which are broken down into uracil and thymine and then metabolized into beta-alanine and B-aminoisobutyrate. Of course, it can also be ingested through direct supplementation which is the focus of this article.

Below is a list of the benefits from beta-alanine, supported by peer-reviewed university research, published in reputable science journals.

Benefits of Beta-Alanine as supported by scientific studies:
Increase Muscular Strength & Power Output.
Increases Muscle Mass
Increase Anaerobic Endurance
Increases Aerobic Endurance
Delay Muscular Fatigue- Train Harder & Longer
What causes our muscles to lose strength,power and endurance during intense exercise?

When we exercise, especially when it’s high intensity exercise, our bodies accumulate a large amount of hydrogen ions (H+), causing our muscles’ pH to drop (become more acidic). This process is occurring whether you feel a burn or not.

The breakdown of ATP and the subsequent rise in H+ concentrations occur in all of our energy systems but H+ buildup is most prevalent in an energy system called glycolysis, which also produces lactic acid. At physiological pH, lactic acid dissociates H+ and is the primary source of released H+ ions during exercise, causing pH to drop. It is the released H+ from lactic acid that causes muscular performance problems, not the leftover lactate ions as many incorrectly believe. While lactic acid is the primary source of released H+, it is not the only source. H+ ions are also being released at a rapid rate when you break down the high energy compound ATP during exercise. With the presence of many sources during energy production releasing H+, pH drops quickly.

As our muscles pH quickly drops, so does their ability to contract forcibly and maintain a high level of performance throughout your workout session. Not being able to perform and maintain forceful muscular contractions and push your body to the limit during your workout session, seriously hampers your ability to maximally overload your muscles and force new muscle gains.

In a nutshell, H+ causes your muscles pH to drop, in tern decreasing your strength and causing you to fatigue faster. These limitations stop you from adequately overloading your muscles and forcing NEW muscle gains

So how can beta-alanine help us overcome this drop in pH that limits exercise performance?

To understand how beta-alanine works to fight the drop in pH within our muscle, you must first understand how carnosine works. The reason being is, beta-alanine’s performance benefits are not direct but realized through its ability to boost the synthesis of carnosine.

Background on carnosine:

The Russian scientist Gulewitsch was the first to identify carnosine in 1900. Eleven years later, he would discover and identify its constituent amino acids, beta-alanine and histidine. Seven years later, Barger and Tutin and Baumann and Ingvaldsen confirmed Gulewitsch’s findings. However, it wasn’t until 1938 that the first research on carnosine and its effects on muscle buffering were published.

Carnosine is a naturally occurring di-peptide that is found in both type 1 and type 2 muscle fibers, but is in significantly higher concentrations in type 2 fibers. Type 2 muscle fibers are primarily used in high intensity strength workouts and are most responsive to muscular growth.

How does carnosine work?

There are a handful of ways carnosine is thought to impact performance but its most studied function, and the focus of this article, is its role as an intracellular buffer. Carnosine helps stabilize muscular pH by soaking up hydrogen ions (H+) that are released at an accelerated rate during exercise.

Our bodies work to keep our pH in balance by utilizing various buffering systems. Buffers largely work by soaking up H+ to maintain optimal pH balance, which we need to function most effectively. As mentioned above, our muscles function best in a specific pH range. When pH drops below that range, so does muscular performance. By helping to keep us in a more optimal pH range, our muscles can continue to contract forcibly for a longer time.

There are a handful of buffering systems that work in our bodies. Some maintain pH in extra cellular fluids (ECF) outside of the cell, while others perform their duties in intracellular fluids (ICF) inside the cell and some perform in both. Our focus in this article is on exercise performance and, as mentioned above, the primary source of H+ released during exercise is from lactic acid and ATP breakdown. Take a guess where this breakdown and release of H+ is occurring? If you guessed inside our muscles or intracellular, you would be correct. As a result, the first line of defense in absorbing the H+ is going to be the cell from intracellular buffers such as carnosine, not from extra cellular buffers.

Aside from carnosine being just where we need it, buffering H+ inside our cells, it has additional, unique attributes that make it really shine. Carnosine is unique; in that, other natural buffering systems our bodies use are also used in many other cellular reactions aside from buffering, watering down much of their buffering abilities. However, what makes carnosine really exciting, is that by supplementing with extra beta-alanine, we can specifically and dramatically increase carnosine levels. How much, you ask?

Researchers have shown that when supplementing with beta-alanine for just 4 weeks, we can increase our carnosine concentration by 42-65%. Longer beta-alanine studies going up to 10-12 weeks, show carnosine concentrations increased up to 80%. This is a tremendous increase in an already powerful intracellular buffer. It is this large increase in buffering capacity within our muscles that is largely responsible for the strength, lean body mass, power and muscular endurance gains that researchers are seeing from beta-alanine studies.

Section summary:
By boosting carnosine concentrations, with beta-alanine, our type 2 muscle fibers can soak up more H+ and stay in an optimal pH range. By keeping our type 2 muscle fibers in an optimal pH range, they are better able to maintain maximal strength and endurance throughout your workout session and bring on new muscle gains

Frequently asked questions

Who can benefit from beta-alanine?

1. Individuals participating in weight training looking to gain muscle mass and increase strength.

2. Any individual involved in athletic activities where strength, power and muscular endurance are needed

3. Exercise enthusiasts who have reached a training plateau and are looking for a supplement to take them to the next level

Is beta-alanine safe?
While this is not a frequently asked question, it should be. We understand many people care most about gaining muscle, looking great and performing at their best. But safety should not be overlooked. We believe it should actually be the first question asked when considering a new supplement, even before you question efficacy.

The answer to the safety question is a resounding YES. Studies, going up to 12 weeks of continued beta-alanine use, have looked at a large array of blood biochemical, hematological and hormonal markers and no negative changes have occurred whatsoever. While it is impossible to say beta-alanine is one hundred percent safe until longer term studies are complete, we do know that up to 12 weeks of continued beta-alanine supplementation is indeed safe.

Why not just take carnosine instead of beta-alanine?

When you ingest carnosine intact, most of it is broken down in the gastrointestinal (GI) tract into its constituent amino acids, beta-alanine and histidine. Some intact carnosine does escape the GI tract freely but even that amount is quickly broken down in our blood by the enzyme carnosinase. In a very short time, all the carnosine you just ingested is either eliminated or broken down into beta-alanine and histidine. These two amino acids are then taken into the muscle, where they are converted back into carnosine with the help of the enzyme carnosine synthetase.

Unfortunately, only about 40% of the carnosine you take actually contains beta-alanine, making it an inefficient source at best. You are better off, from both efficiency and a financial standpoint, taking beta-alanine directly. You would have to take substantially more carnosine just to approach the increased concentrations of carnosine achieved by taking the scientifically recommended dose of beta-alanine. Clearly, taking beta-alanine is the superior solution to increasing carnosine levels.

Shouldn’t I take extra histidine along with beta-alanine since histidine is a component of carnosine?

No, as histidine is already present in high concentrations in muscle, while beta-alanine is only present only in small amounts. Researchers have determined that it is beta-alanine that drives carnosine synthesis, not histidine. Since this has been proven repeatedly in research, there is no need to supplement with extra histidine to increase carnosine levels. There are potentially some select populations like vegans, vegetarians or the elderly that may not get enough histidine in their diets and are thus deficient, which may compromise optimal carnosine levels. But, we still don’t recommend taking just extra histidine with beta-alanine. Instead, we recommend these groups and simply bump up their total protein intake which will in turn solve their possible histidine deficiency. For the majority of healthy people, only beta-alanine is needed as histidine deficiency is rare and no extra supplementation is needed to increase carnosine concentrations.

How much Beta-Alanine is needed to cause performance increases?

Research has shown that you can take an amount between 3.2 grams and 6.4 grams per day to significantly boost carnosine levels and improve performance. The most recent research, now using 4-5 grams a day, is showing comparable carnosine concentration and performance improvements to those using 6.4 g daily. Based off the current research, we suggest 4 grams of beta-alanine a day, with an “optional” 2 week loading phase of 6 grams a day during the first month of use.

How long will it take to start noticing benefits?

Performance benefits typically occur in as little as two weeks, although some individuals will notice benefits within one week. As carnosine levels increase, the benefits will follow. The most dramatic results are generally experienced within the 3-4 week range but they don’t stop there. Recent research is now showing carnosine levels continue to increase for a minimum of 12 weeks which is why we recommend staying on Beta-Alanine for at least three months to optimize your carnosine levels.

Immediate benefits: Many users experience intense vasodilatation/pumps from the very first dose of Beta-Alanine. Because Beta-Alanine increases carnosine and carnosine is a powerful precursor in generating nitric oxide synthase (a group of enzymes necessary for making the powerful vasodilator nitric oxide), this is an added, immediate benefit of Beta-Alanine.


Karnosiini (ß-alanyyli-L-histidiini) on beta-alaniini- ja histidiiniaminohapoista muodostunut dipeptidi. Sen kemiallinen kaava on C9H14N4O3, moolimassa 226.23 g/mol, sulamispiste 253 °C ja CAS-numero 305-84-0. Ihmisessä karnosiinia esiintyy erityisesti lihas- ja aivokudoksissa.

Karnosiini on yleinen dipeptidi, jota tavataan kaloista, linnuista, matelijoista ja nisäkkäistä.[1][2][3].

Karnosiini toimii lihasaineenvaihdunnassa puskuroivana aineena; muuta selkeää fysiologista tehtävää ei tunneta. Karnosiini on luokiteltu neuropeptideihin.[4]

Karnosiinilla on kelaatio- ja antioksidantti-ominaisuuksia.[5][6] Karnosiini on ravinnossa myös alaniini-aminohapon lähde.

Karnosiini eristettiin luurankolihaksesta vuonna 1900.[7] Sittemmin havaittiin, että karnosiinia esiintyy muun muassa sydänlihaksessa, aivoissa, ihossa, maksassa ja munuaisissa.[8] Lähes kaikkien eläinlajien lihasten karnosiinipitoisuudet tunnetaan.[9]

Karnosiinia syntyy aineenvaihdunnassa karnosiinisyntetaasin yhdistäessä alaniinin ja histidiinin, jossa alaniinin määrä on synteesiä rajoittava tekijä.[10] Karnosiinisyntetaasin aktiivisuus on suurinta lihaksessa ja aivoissa. Dipeptidaasit eli karnosinaasi-entsyymit (EC pilkkovat karnosiinia veressä ja muissa kudoksissa.[11][12]

Karnosiini kelatoi ravinnon hiven- ja kivennäisaineita ja kuljettaa niitä suolen seinämän läpi verenkiertoon. Kudoksissa karnosiini toimii yhteistyössä sinkin, E-vitamiinin ja muiden antioksidanttien kanssa, ehkäisee niiden kulumista ja tehostaa niiden toimintaa[13]. E-vitamiinin (ja sinkin) puutteessa kudosten karnosiinia kuluu tavallista enemmän[14].

Karnosiinin erityisominaisuus on karbonylaation ehkäisy. Karnosiini on erityisen tärkeää aivosoluille, jotka eivät juuri uusiudu. Neurologiassa karnosiinia kutsutaankin usein neuroprotektantiksi (hermojen suojelijaksi).

Vaikutukset koeputkikokeissa
Karnosiini ehkäisee triglyseridien ja kolesterolin hapettumista sekä glykaatiota koeputkikokeissa[15],[16].

Karnosiini saattaa suojata viljeltyjä soluja hapettumistressiltä, ja proteiinejä glykaatiolta.[17][18] Karnosiini hidastaa ihmisen viljeltyjen sidekudossolujen (fibroblastien) vanhenemista ja pidentää niiden elinikää huomattavasti.[19][20][21]. Vaikutus perustunee kromosomien DNA:n telomeerien vaurioiden ehkäisyyn.[22]

Eräät tutkijat ovat esittäneet hypoteesin, että karnosiini voi antioksidanttivaikutiksillaan lievittää Alzheimerin tauti aiheuttamia solukuolemaa, muun muassa lievittää taudin alkuvaiheeseen liittyvää hapetusvaurioita sekä estää proteiinien glykaatiota ja siten karnosiinilla saattaisi mahdollisesti olla potentiaalista käyttöä Alzheimersin taudin hoidossa.[23][24]

Lihastyö ja lihassairaudet
Aktiiviset, voimakkaat lihassolut, ns. nopeat lihassäikeet, sisältävät runsaasti karnosiinia, kun taas sen pitoisuus heikoissa ja surkastuneissa lihassoluissa on vähäinen. Lihassolun toimiessa anaerobisesti voimakkaan rasituksen tai stressin aikana muodostuu maitohappoa, joka laskee solun sisäistä pH-lukua. Alhainen pH-arvo heikentää lihassolun toimintakykyä estämällä monien entsyymien toiminnan. Elävällä lihassolulla täytyy siis olla puskurikykyä, jotta sen pH-arvo pysyy solun toiminnan kannalta optimaalisella pH-alueella silloinkin, kun lihassolun toiminta on anaerobista. Lihassolussa onkin useita yhdisteryhmiä, joilla on puskurikykyä fysiologisella pH-alueella. Näitä ovat mm. fosfaattiyhdisteet, myofibrilliproteiinien imidatsoliryhmät sekä dipeptidit anseriini ja karnosiini[25].

Vuodesta 1938 on tiedetty, että lihasrappeumatauteja sairastavien henkilöiden lihaksissa on normaalia vähemmän karnosiinia[26].

Ikääntymisen myötä lihasten ja aivojen karnosiini vähenee myös terveissä ihmisissä. Ihmisen vanhetessa 20 ikävuodesta 70-vuotiaaksi ääreislihaksiston massa vähenee 20 %. Voima ja kestävyys hupenevat samassa suhteessa. Joka toisen ihmisen käsien lihakset surkastuvat iän myötä. Puolella ikääntyneistä on heikot jännerefleksit.[27].

Karnosiinilla on merkitystä lihashermotaudeissa.[28][29] ALS-tautia ja lihasrappeumaa sairastavien potilaiden lihasten karnosiinipitoisuus on huomattavasti vähentynyt.[30] ALS-taudissa karnosiinin häviäminen lihaksista johtunee denervaatiosta.

Karnosiini urheilussa ja kuntoilussa
Lihasten korkea karnosiinitaso ja ravinnon kautta saatu beta-alaniini näyttäisi hieman lisäävän lihasten kestävyyttä, ja joissain tutkimuksissa nopeuttavan palautumista, mutta tutkimustulokset ovat jonkin verran ristiriitaisia. [31] [32] [33] [34].[35] [36]

Sokeriaineenvaihdunnan häiriöt
Karnosiini saattaa ehkäistä kohonneen verensokerin aiheuttaman glykaation haittavaikutuksia[37].

Laajan kansainvälisen munuaisklinikoiden tutkimuksen mukaan karnosiini suojasi diabeetikoiden munuaisia korkean verensokerin aiheuttamilta vaurioilta[38].

Sydän- ja verisuonitaudit
Sydänlihas sisältää luonnostaan karnosiinia[39], mutta erikseen nautittu karnosiini lisää merkittävästi sydänlihaksen alentunutta pumppausvoimaa[40][41][42]. L-karnosiini lisää sydänlihaksen iskuvoimaa yhtä tehokkaasti kuin verapamiili[43]. (Suomessa myytäviä verapamiinilivalmisteita ovat Isoptin, Vermin, Verpacor,Verpamil ja Tarka.) Karnosiini avaakin aivan uusia mahdollisuuksia ehkäistä ja hoitaa sydämen toiminnanvajausta (insuffisienssia)[44]. Vaikutus perustuu ainakin osittain siihen, että karnosiini ehkäisee vapaiden happiradikaalien haittavaikutuksia sydämessä[45].

Karnosiini tuottaa valtimoiden seinämissä typpioksidia, mikä laajentaa supistuneita verisuonia ja alentaa kohonnutta verenpainetta[46][47][48][49]. Aminohapot alaniini ja histidiini eivät yksin kykene siihen. Karnosiini ehkäisee LDL-kolesterolin hapettumista[50]ja sokeroitumista[51] ja sitä kautta valtimonkovetustautia.

Karnosiini toimii leptiinin vastavaikuttajana ja alentaa siten kohonnutta verenpainetta[52]. Karnosiini on erinomainen aivojen antioksidatiivinen suojatekijä ja fysiologinen ravintolisä sydän- ja verenpainetauti- ja aivohalvauspotilaille.[53][54][55]

Neurologisissa sairauksissa
Karnosiinilisällä on yksittäisessä tutkimuksessa saatu myönteisiä tuloksia autismin hoidossa.[56]

Leipzigin yliopiston neurokirurgit ehdottavat karnosiinia gliooman lisähoiddoksi, koska karnosiini näyttää estävän tämän aivokasvaimen kasvua.[57][58]

Muita vaikutuksia
Karnosiini ehkäisee mahahaavaa ja nopeuttaa sen paranemista[59], ehkäisee sädehoidon haittavaikutuksia[60], suojaa sydäntä sytostaattien sivuvaikutuksilta[61].

Karnosiinin lähteet
Karnosiinin lähteet ravinnossa
Punainen liha on hyvä karnosiinin lähde. Merilevä, kananmuna, liha, kala, pavut ja useat vihreälehtiset kasvit sisältävät paljon alaniiniä josta keho syntetisoi karnosiiniä.[62] Myös suun kautta nautittu beta-alaniini kohottaa kehon karnosiinitasoja.

Lihan karnosiini menettää kuumennettaessa antioksidantti- ja muita vaikutuksiaan[63]. Sata grammaa naudan pihvilihaa sisältää noin 125 mg karnosiinia[64][65]. Pihvin syönnin jälkeen plasman karnosiinipitoisuus nouse noin 10 mg/l:aan ja korkeimmillaan se on 3,5 tunnin kuluessa, jolloin pitoisuus on noin 30 mg/l. Sen jälkeen plasman karnosiini alkaa vähetä, kunnes 5,5 tunnin kuluttua sitä ei enää ole mitattavia määriä. Pihvistä vereen imeytynyt karnosiini ehkäisee LDL-kolesterolin hapettumista.

Suun kautta nautittu karnosiini, esimerkiksi ravintolisien muodossa, on tehotonta ja kallista, sillä se hajoaa ruuansulatusjärjestelmässä beta-alaniiniksi ja L-histidiiniksi ja katoaa melko nopeasti aineenvaihdunnasta. Lisäksi L-histidiini-osio ei imeydy lainkaan.[66] Elimistön karnosiinimäärän kannalta rajoittava tekijä on beta-alaniini, jota suun kautta nauttimalla karnosiinitasoja voi lisätä.[67][68]

Karnosiinin käytöllä on lääketieteessä jo varsin pitkä historia, kuten seuraavasta luettelosta ilmenee. Vuosiluku viittaa aikaan, jolloin käyttö tiettävästi ensimmäiseksi alkoi:

Niveltulehdus (polyartriitti) 1935
Maha- ja ohutsuolihaava 1936
Haavan paraneminen 1940
Verenpainetauti 1941
Antibioottinen vaikutus 1969
Vaikutus lisämunuaiskuoreen 1976
Uniapnen lievitys 1977
Vammojen hoito 1980
Kouristusten ehkäisy 1989
Sepelvaltimotauti 1989
Tulehdusta estävä vaikutus 1971, 1986
Harmaakaihi 1989
Syövän ehkäisy 1989, 2004
Vastustuskyvyn lisäys 1986,1989
Sädehoidon haittojen ehkäisy 1990
Suomessa käytettyjen päiväannosten (125–1 200 mg/vrk) ei ole ilmoitettu aiheuttaneen sivuvaikutuksia. Eräät lastenneurologit Yhdysvalloissa antavat lapsille karnosiinia 800–2 000 mg/vrk, ja monet lääkärit suosittelevat karnosiinia 1 000–1 500 mg/vrk, kerta-annoksena jopa 5 000 mg (Indianan yliopiston sisätautiopin professori Gary Zalogan mukaan). Neurologian apulaisprofessori Michael G. Chezin mukaan jatkuvilla suurilla päiväannoksilla ovat eräät neurologisista häiriöistä kärsivät lapset tulleet ylivilkkaiksi, mutta tila on mennyt ohi annosta pienennettäessä. Harvinaisena sivuvaikutuksena on raportoitu allergisia reaktioita henkilöillä, jotka ovat ottaneet karnosiinia yli 1 000 mg/vrk.


  1. The Distribution of Carnosine in the Animal Kingdom, Winifred Mary Clifford, Biochem J. 1921; 15(6): 725–735. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1259040/

  2. Fish, Ariño A. et al, page 252, Encyclopedia of Human Nutrition, 2nd ed., 2005, Elsevier, ISBN 0-12-150110-8

  3. Jackson MC, Lenney JF. The distribution of carnosine and related dipeptides in rat and human tissues. Inflamm Res 1996, 45(3): 132–135

  4. Carnosine - Compound Summary (CID 9369), PubChem, http://pubchem.ncbi.nlm.nih.gov/summary/summary.cgi?cid=9369

  5. Amino Acids, Chemistry and Classification, P. W. Emery, page 82, Encyclopedia of Human Nutrition, 2nd ed., 2005, Elsevier, ISBN 0-12-150110-8

  6. Physiological role of carnosine in contracting muscle, Begum G, Cunliffe A, Leveritt M., Int J Sport Nutr Exerc Metab., 2005 Oct;15(5):493-514., abstrakti http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16327029

  7. [Gulewitch W, Amiradgibi S. Ber. Dtsch Chem. Ges. 1900;33;1902–1903]

  8. [Kohen R, Yamamoto Y, Cundy KC, Ames BN. Antioxidant activity of carnosine, homocarnosine, and anserine present in muscle and brain. Proc Natl Acad Sci U S A. 1988 May; 85(9): 3175–3179 Free Full Text

  9. Abe H. Role of Histidine-Related Compounds as Intracellular Proton Buffering Constituents in Vertebrate Muscle. Biochemistry (Mosc) 2000;65:7

  10. Muscle Carnosine Metabolism and beta-Alanine Supplementation in Relation to Exercise and Training, Derave W, Everaert I, Beeckman S, Baguet A., Sports Med. 2010 Mar 1;40(3):247-63. doi: 10.2165/11530310-000000000-00000., http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/20199122

  11. Pegova A, Abe H, Boldyrev A. Hydrolysis of carnosine and related compounds by mammalian carnosinases. Comp Biochem Physiol B. 2000;127(4):443–446.

  12. Teufel M, Saudek V, Ledig JP et al. Sequence identification and characterization of human carnosinase and a closely related non- specific dipeptidase. J Biol Chem. 2002 Dec 6 [epub PubMed

  13. Antipov AD, Tiurin VA, Avrova NF, et al. [Protection of the monoamine oxidase in brain synaptosomes by fat- and water-soluble antioxidants during lipid peroxidation] Biull Eksp Biol Med. 1989b;107(2):169–171

  14. Maynard LM, Boissonneault GA, Chow CK, Bruckner GG. High levels of dietary carnosine are associated with increased concentrations of carnosine and histidine in rat soleus muscle. J Nutr. 2001;131(2):287–290 Free Full Text

  15. Lee YT, Hsu CC, Lin MH, et al. Histidine and carnosine delay diabetic deterioration in mice and protect human low density lipoprotein against oxidation and glycation. European Journal of Pharmacology 2005;513(1–2):145–150

  16. Rashid I, van Reyk DM, Davies MJ. Carnosine and its constituents inhibit glycation of low-density lipoproteins that promotes foam cell formation in vitro. FEBS Lett. 2007;581(5):1067–1070

  17. Calabrese V, Cornelius C, Mancuso C, et al. Cellular Stress Response: A novel target for chemoprevention and nutritional neuroprotection in aging, neurodegenerative disorders and longevity. Neurochem Res. 2008 Jul 16. ahead of print

  18. Sonneborn JS. Hormetic triggers for intervention in aging, disease and trauma. American Journal of Pharmacology and Toxicology 3 (1): 1-10, 2008[Full Free text

  19. Kantha SS, Wada S, Tanaka H, et al. Carnosine sustains the retention of cell morphology in continuous fibroblast culture subjected to nutritional insult. Biochem Biophys Res Commun 1996; 223(2):278–282

  20. McFarland GA ,Holliday R. Further evidence for the rejuvenating effects of the dipeptide I L--carnosine on cultured human diploid fibroblast. Exp Gerontol 1999 34(l):35–45

  21. Hipkiss AR. Biosynthesis, Release, and Uptake of Carnosine in Primary Cultures. Review. Biochemistry (Mosc) 2000 c;65:7

  22. Shao L, Li QH, Tan Z. l-Carnosine reduces telomere damage and shortening rate in cultured normal fibroblasts. Biochem Biophys Res Commun. 2004 Nov 12;324(2):931–936

  23. Nicoletti VG, Santoro AM, Grasso G et al. Carnosine interaction with nitric oxide and astroglial cell protection. Journal of Neuroscience Research 2007;85(10) 2239-45 Abstract

  24. Hipkiss AR. Could Carnosine or Related Structures Suppress Alzheimer's Disease? Journal of Alzheimer´s Disease. 2007(11(2)229-240 Abstract

  25. Kivikari Riitta. Buffering capacity of meat. Väitöskirja 1997, Helsingin yliopisto, ETK-sarja

  26. Reinhold JG, Kingsley GR. The chemical composition of voluntary muscle in muscle disease: A comparison of progressive muscular dystrophy with other diseases together with a study of effects of glycine and creatine therapy. J Clin Invest. 1938; 17(4): 377–383 Full Free Text

  27. Stuerenburg HJ. The roles of carnosine in aging of skeletal muscle and in neuromuscular diseases. Biochemistry (Mosc). 2000 Jul;65(7):862–865. Review

  28. Kang JH, Eum WS. Enhanced oxidative damage by the familial amyotrophic lateral sclerosis-associated Cu,Zn- superoxide dismutase mutants. Biochim Biophys Acta. 2000 Dec 15;1524(2–3):162–170

  29. Tameyasu T, Yamada M, Tanaka M, Takahashi S. Effect of zinc-carnosine chelate compound on muscle function in mdx mouse. Jpn J Physiol. 2002;52(1):111–120

  30. Stuerenburg HJ, Kunze K; Concentrations of free carnosine (a putative membrane- protective antioxidant) in human muscle Biopsies and rat muscles. Archives of Gerontology and Geriatrics, 1999, 29: 107–113

  31. Suzuki Y, Ito O, Mukai N, Takahashi H, Takamatsu K. High Level of Skeletal Muscle Carnosine Contributes to the Latter Half of Exercise Performance during 30-s Maximal Cycle Ergometer Sprinting. Jpn J Physiol. 2002;52(2):199–205

  32. Suzuki Y, Nakao T, Maemura H., et al. Carnosine and anserine ingestion enhances contribution of nonbiocarbonate buffering. Med Sci Sport Exerc. 2006;38:334–338

  33. Maemura H, Goto K, Yoshioka T, et al. Effects of carnosine and anserine supplementation on relatively high intensity endurance performance. International journal of sport and health science 2006;4:86–94 Free Full Text

  34. Hill CA, Harris RC, Kim HJ et al. Influence of beta-alanine supplementation on skeletal muscle carnosine concentrations and high intensity cycling capacity. Amino Acids. 2006 Jul 28;

  35. Rubtsov AM. Molecular mechanisms of regulation of the activity of sarcoplasmic reticulum Ca-release channels (ryanodine receptors), muscle fatigue, and Severin's phenomenon. Biochemistry (Mosc). 2001;66(10):1132–1143. Review

  36. β-Alanine supplementation augments muscle carnosine content and attenuates fatigue during repeated isokinetic contraction bouts in trained sprinters, Wim Derave et al, J Appl Physiol 103: 1736-1743, 2007. http://jap.physiology.org/cgi/content/abstract/103/5/1736

  37. Price DL, Rhett PM, Thorpe SR, et al. Chelating activity of advanced glycation end-product inhibitors. J Biol Chem. 2001;276(52):48967–48972

  38. Janssen B, Hohenadel D, Brinkkoetter P et al. Carnosine as a Protective Factor in Diabetic Nephropathy: Association With a Leucine Repeat of the Carnosinase Gene CNDP1. Diabetes. 2005;54(8):2320–2327

  39. O'Dowd JJ, Robins DJ, Miller DJ. Detection, characterisation, and quantification of carnosine and other histidyl derivatives in cardiac and skeletal muscle. Biochim Biophys Acta. 1988;967(2):241–249

  40. Zaloga GP, Roberts PR, Black KW. et al. Carnosine is a novel peptide modulator of intracellular calcium and contractility in cardiac cells. Am J Physiol. 1997;272(1 Pt 2):H462-8

  41. Roberts PR, Zaloga GP. Cardiovascular effects of carnosine. Biochemistry (Mosc). 2000 Jul;65(7):856–861. Review

  42. Zaloga GP, Siddiqui RA. Biologically active dietary peptides. Mini Rev Med Chem. 2004;4(8):815–821

  43. Bharadwaj LA, Davies GF, Xavier IJ, Ovsenek N. L-carnosine and verapamil inhibit hypoxia-induced expression of hypoxia inducible factor (HIF-1 alpha) in H9c2 cardiomyoblasts. Pharmacol Res. 2002;45(3):175–181

  44. Gamez Navarro HA. Calcio y enfermedades cardiovascular. Med Crit Venez 2000;15:17–23

  45. An J, Stadnicka A, Kwok WM, Bosnjak ZJ. Contribution of reactive oxygen species to isoflurane-induced sensitization of cardiac sarcolemmal adenosine triphosphate-sensitive potassium channel to pinacidil. Anesthesiology. 2004;100(3):575–580

  46. Steinberg C, Notterman DA. Hemodynamic effects of carcinine in the anesthetized, instrumented, open-chest rat. Crit Care Med. 1996;24(12):2042–2045

  47. Ririe DG, Roberts PR, Shouse MN, Zaloga GP. Vasodilatory actions of the dietary peptide carnosine. Nutrition 2000;16(3):168–172

  48. Niijima A, Okui T, Matsumura Y, Yamano T, et al.Effects of L-carnosine on renal sympathetic nerve activity and DOCA-salt hypertension in rats. Auton Neurosci. 2002;97(2):99–102

  49. Tanida M, Niijima A, Fukuda Y, et al. Dose-dependent effects of L-carnosine on the renal sympathetic nerve and blood pressure in urethane-anesthetized rats. Am J Physiol Regul Integr Comp Physiol. 2005;288: R447-R455 Free Full Text

  50. Decker EA, Ivanov V, Zhu BZ, Frei B. Inhibition of low-density lipoprotein oxidation by carnosine histidine. J Agric Food Chem. 2001;49(1):511–516

  51. Rashid I, van Reyk DM, Davies MJ. Carnosine and its constituents inhibit glycation of low-density lipoproteins that promotes foam cell formation in vitro. FEBS Lett. 2007;581(5):1067–1070

  52. Niijima A, Okui T, Matsumura Y, Yamano T, et al.Effects of L-carnosine on renal sympathetic nerve activity and DOCA-salt hypertension in rats. Auton Neurosci. 2002;97(2):99–102

  53. Khaspekov LG, Klyushnik TP, Dupin AM et al. Protective effect of Biolan during ischemic damages to cultured cerebellar granular cells. Bull Exp Biol Med. 2002;133(2):136–138

  54. Rajanikant GK, Zemke D, Senut MC, Frenkel MB, Chen AF, Gupta R, Majid A. Carnosine is neuroprotective against permanent focal cerebral ischemia in mice. Stroke. 2007;38(11):3023–3031

  55. Yasuhara T, Koichi Hara K, Maki M, et al. Dietary Supplementation Exerts Neuroprotective Effects in Ischemic Stroke Model. Rejuvenation Research. ahead of print. doi:10.1089/rej.2007.0608 Abstract

  56. Chez MG, Buchanan CP, Aimonovitch MC, Becker M, Schaefer K, Black C, Komen J. Double-blind, placebo-controlled study of L-carnosine supplementation in children with autistic spectrum disorders. J Child Neurol. 2002;17(11):833–837

  57. Renner C, Seyffarth, Garcia de Arrica S, et al. Carnosine inhibits growth of cells isolated from human Glioblastoma Multiforme. International Journal of Peptide Research and Therapeutics. 2008;14(2) 127–135. Abstract

  58. Renner C, Asperger A, Seyffart A, et al. Carnosine inhibits ATP production in cells from malignant glioma. Neurological Research. Nov 11, 2009 DOI: 10.1179/016164109X12518779082237 Abstract

  59. Jin M, Otaka M, Watanabe S. [New therapeutic approaches to peptic ulcer using mucosal protective agents] Nippon Rinsho. 2002;60 Suppl 2:377–381. Review

  60. Kudriashov IB, Deev LI, Goncharenko EN, et al. [Radioprotective properties of carnosine] Radiats Biol Radioecol 1999;39:268–271 In Russian

  61. Zieba R.[Carnosine--biological activity and perspectives in pharmacotherapy]Wiad Lek. 2007;60(1–2):73–79. Review. Polish

  62. Foods highest in Alanine based on calorie count http://www.nutritiondata.com/foods-000091000000000000000.html

  63. Carlsen CU, Kroger-Ohlsen M, Lund MN et al. Antioxidant properties of carnosine re-evaluated in a ferrylmyoglobin model system and in cooked pork patties. J Agric Food Chem. 2002;50(24):7164–7168

  64. Park YJ, Volpe SL, Decker EA. Quantitation of Carnosine in Humans Plasma after Dietary Consumption of Beef. J Agric Food Chem. 2005 Jun 15;53(12):4736–4739 Abstract

  65. Park YJ, Volpe SL, Decker EA. Quantitation of Carnosine in Humans Plasma after Dietary Consumption of Beef. J Agric Food Chem. 2005 Jun 15;53(12):4736–4739

  66. Pharmacokinetics of Carnosine, a Novel Oral Inotrope, in a Phase I Trial in Healthy Volunteers, Michael H. Wall, M.D.; Robert L. James, M.S.; Miyuki N. Shouse, M.S.; Pamela R. Roberts, M.D.; Richard C. Prielipp, M.D., Wake Forest Univ. School of Medicine, Winston-Salem, North Carolina, United States http://www.asaabstracts.com/strands/asaabstracts/abstract.htm;jsessionid=5EA9B3B76B168C6E67F88D182B962A5E?year=2001&index=3&absnum=1193]

  67. [The absorption of orally supplied β-alanine and its effect on muscle carnosine synthesis in human vastus lateralis, R. C. Harris et al, Amino Acids, Volume 30, Number 3 / May, 2006, 10.1007/s00726-006-0299-9 http://www.springerlink.com/content/j471337168464032/]

  68. ["Beta-Alanine supplementation augments muscle carnosine content and attenuates fatigue during repeated isokinetic contraction bouts in trained sprinters.", J Appl Physiol. 2007 Nov;103(5):1736-43. Epub 2007 Aug 9., Derave W et al, Dept. of Movement and Sport Sciences, Ghent Univ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17690198]

Aiheesta muualla

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Karnosiini



‍‍‍Pantothenic Acid [2,755]
‍‍‍beta-Alanine [5,092]
‍‍‍Taurine [573]
‍‍‍gamma-Aminobutyric Acid [666]
‍‍‍Alanine [5,092]
‍‍‍Vitamins [744]
‍‍‍Glycine [522]
‍‍‍Amino Acids [5,092]
‍‍‍Rats [1,031]
‍‍‍Thiamine [368]
‍‍Coenzyme A [357]
‍‍‍Kinetics [611]
‍‍‍micturition [128]
‍‍‍Vitamin B Complex [189]
‍‍‍pantothenate biosynthetic process [132]
‍‍‍Liver [378]
‍‍‍response to L-ascorbic acid [86]
‍‍‍extracellular-glycine-gated chloride channel activity [111]
‍‍‍folic acid catabolic process [112]
‍‍‍beta-alanine transport [109]
‍‍‍detection of folic acid [111]
‍‍‍Mice [420]
‍‍‍folic acid biosynthetic process [114]
‍‍‍Metabolism [1,833]
‍‍‍Hydrogen-Ion Concentration [307]
‍‍‍membrane [440]
‍‍‍taurine transport [115]
‍‍‍pantothenate metabolic process [190]
‍‍‍metabolic process [1,634]
‍‍‍Biological Transport [400]
‍‍‍folic acid binding [112]
‍‍‍Membranes [429]
‍‍‍Neurons [380]
‍‍‍Rats, Inbred Strains [237]
‍‍‍pantothenate kinase activity [75]
‍‍Escherichia coli [204]
‍‍‍Incubators [195]
‍‍‍Culture Media [178]
‍‍‍Dose-Response Relationship, Drug [191]
‍‍‍Salinity [48]
‍‍‍Binding Sites [241]
‍‍‍antigen binding [92]
‍‍‍Time Factors [242]
‍‍‍Temperature [208]
‍‍‍glutamate dehydrogenase activity [75]
‍‍‍Chromatography, High Pressure Liquid [152]
‍‍‍Structure-Activity Relationship [147]
‍‍‍Kidney [205]
‍‍‍Urine [146]
‍‍‍Intestines [250]
‍‍‍Biological Transport, Active [113]
‍‍‍Nutritional Requirements [95]
‍‍‍Humans [1,138]
‍‍‍Cells, Cultured [413]
‍‍‍Hydrolysis [124]
‍‍‍Evaluation Studies as Topic [410]
‍‍‍Brain [523]
‍‍‍Amino Acid Sequence [172]
‍‍‍Lactobacillus [91]
‍‍‍Escherichia [206]
‍‍Animals [3,168]
‍‍‍Spinal Cord [121]
‍‍‍Rats, Wistar [125]
‍‍‍Muscles [268]
‍‍‍Nature [157]
‍‍‍Adult [498]
‍‍‍Chromatography [476]
‍‍‍plasma membrane [196]
‍‍‍Rabbits [133]
‍‍‍Magnetic Resonance Spectroscopy [133]
‍‍‍intracellular [436]
‍‍‍Vitamin B Deficiency [130]
‍‍‍Patients [280]
‍‍‍Diet [149]
‍‍‍pyridoxal phosphate binding [38]
‍‍‍Methods [142]
‍‍‍Body Weight [172]
‍‍‍cob(II)alamin reductase activity [39]
‍‍‍pantoate-beta-alanine ligase activity [26]
‍‍‍Dietary Supplements [72]
‍‍‍cobalamin binding [39]
‍‍‍Electrophoresis [214]
‍‍‍Middle Aged [205]
‍‍‍extracellular region [164]
‍‍‍glycine binding [42]
‍‍Aged [165]
‍‍‍synaptosome [52]
‍‍‍Anxiety [86]
‍‍‍Dissociative Disorders [68]
‍‍‍Child [153]
‍‍‍Food [1,025]
‍‍‍Probability [134]
‍‍‍Avitaminosis [187]
‍‍‍Health Planning Guidelines [75]
‍‍‍Vitamin B 6 Deficiency [35]
‍‍‍Japan [20]
‍‍‍chloride channel complex [19]
‍‍‍Chickens [58]
‍‍‍Infant, Newborn [88]
‍‍‍Adolescent [112]





Selvitys energiajuomista: kofeiini on pahempi haitta kuin tauriini

Energiajuomien säännöllinenkään juominen ei ole suuri uhka terveydelle, toteaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n selvitys. Energiajuomien kofeiinista on enemmän haittaa terveydelle kuin huolta aiheuttaneista tauriinista ja glukuronilaktonista.


Osalle ihmisiä jo kohtuullinenkin kofeiinimäärä jatkuvasti nautittuna voi aiheuttaa ahdistuneisuutta ja jännittyneisyyttä.

Kohtuullisella määrällä tarkoitetaan puoltatoista energiajuomatölkillistä, puoltatoista kahvikupillista tai litraa kolajuomaa, kerrotaan Elintarviketurvallisuusvirastosta.

Energiajuomia ei suositella lapsille, raskaana oleville eikä kofeiiniherkille henkilöille niiden kofeiinipitoisuuden vuoksi. Kofeiini voi aiheuttaa myös fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta.

Energiajuomien pakkauksissa tuleekin olla merkintä ”Ei suositella lapsille, raskaana oleville tai kofeiiniherkille henkilöille”. Lisäksi pakkauksissa tulee olla suurin vuorokautinen käyttömäärä tarkasti ilmaistuna.

Viranomaisten mukaan vanhempien pitäisi huolehtia, etteivät lapset käytä energiajuomia liian suuria määriä.

Tauriini syytön kuolemantapauksiin

Sen sijaan aiheettomana pidetään huolta tauriinin haitoista aivoille ja glukuronolaktonin haitoista munuaisille. Näitä aineita on luonnostaan ruoassa, ja ne ovat myös ihmisen normaaleja aineenvaihduntatuotteita.

Tauriinia on runsaasti lihassa, kalassa ja äyriäisissä. Glukuronolaktonin esiastetta taas on kasvikunnan tuotteissa. Energiajuomissa niitä on kuitenkin paljon suurempina pitoisuuksina.

Uudet tiedot vahvistivat kummankin aineen suurimmaksi haitattomaksi vuorokausiannokseksi esimerkiksi 60-kiloisella henkilöllä 60 grammaa.

EFSA pohti myös kuolemaan johtaneita tapaturmia, joiden on epäilty aiheutuneen energiajuomien nauttimisesta samanaikaisesti aktiivisen liikunnan kanssa. Useimmissa tapauksissa myös alkoholia tai lääkkeitä oli käytetty samalla kertaa, joten niitä on vaikea selvittää. Tauriinin yhteydestä niihin ei kuitenkaan ole näyttöä, vaan suurempi riski oli juoman kofeiini.




Pelasta elämä - lahjoita verta!



Safe a Life - Donate Blood!