Ateismi pilasi kommunismin
Jani Rahkola puolusteli kommunismia ja valitteli, että aatetta
vain satuttiin soveltamaan väärin. Olisiko kuitenkin niin, että
"hedelmistään puu tunnetaan"? Neuvostoliitossa yliopistojen ainoa
pakollinen oppiaine oli tieteellinen ateismi. Juuri hyökkäys Jumalaa
vastaan pilasi aatteen, jolle oli sinänsä suuri tarve 12-vuotiaiden
tyttöjenkin tehdessä yli satatuntista työviikkoa teollistuvassa
yhteiskunnassa.
Vallankumouksen juutalaistaustaiset
veturitkin kiistivät ensimmäiseksi juutalaisuuden ja vaihtoivat nimeä.
Venäjä oli 1800-luvun alussa maailman suurin juutalaisvaltio. Vielä
1870-luvulla 70 % maailman juutalaisista asui tsaarin valtapiirissä
neljännesvuosisadan yleisestä asevelvollisuudesta huolimatta.
Aleksanteri I pyrki 1801-1825 integroimaan juutalaiset venäläiseen
yhteiskuntaan uskonnon avulla ja lupaamalla käännynnäisille
taloudellisia etuuksia. “Rautatsaari” Nikolai I jatkoi 1825-1855
Aleksanterin politiikkaa, mutta käytti edeltäjäänsä kovempia otteita.
Aleksanteri II:n murhan jälkeen vuonna 1881 puhkesi Venäjällä hillitön
juutalaisviha. Emigranttien määrä ylitti vuosisadan vaihteessa
miljoonan, ja tässä vaiheessa Suomen rajat pysyivät suljettuina.
Hurjimpien arvailujen mukaan 1800-luvun Venäjällä surmattiin
puolitoista miljoonaa juutalaista. Pogromit koettiin suorastaan
velvollisuutena tsaaria kohtaan.
Lokakuusta 1905 syyskuuhun 1906
Venäjällä järjestettiin 674 progromia, joista 657 sattui
juutalaisvyöhykkeellä. Pelkästään näinä vuosina poistui 230 000
juutalaista siirtolaista maasta. Vallankumouksessa antisemitismi
vaihtoi kuitenkin vain väriä. Neuvostoliitonkin vuosien 1918-1921
pogromeissa menehtyneiden juutalaisten lukumäärä nousi 200 000:een.
Moskovan ylirabbin kerrotaan sanoneen Stalinille valtataistelun
hävinneelle Lev Bronsteinille alias Trotskille: ”Trotskit tekevät
vallankumousta, mutta Bronsteinit saavat maksaa hinnan”.
Kommunismia on verrattu joskus
juutalaiskristillisen alkuseurakunnan yhteisomistukseen. Edellinen
kuitenkin sanoo: "Mikä on sinun, on myös minun", kun taas
jälkimmäinen: "Mikä on minun, on myös sinun". Eikö humanismin
ihmisarvo ole erääntynyttä lainaa juutalaiskristillisyyden
kirjallisesta kaanonista? (Kontra kirkkohistoriasta.) Miten käy
hedelmille, jos puun juuret katkaistaan lopullisesti? Ihmisoikeudet
eivät voi olla ihmisarvon syy, vaan korkeintaan seuraus.
Pauli Ojala
Tuohiurkuri
AAMUPOSTI HYVINKÄÄ MA
Hyvinkään painos

AAMUPOSTI RIIHIMÄKI MA
Riihimäen painos
Yhteystiedot
Kauppalankatu 7-11 Hyvinkää, Kauppakatu 12
Riihimäki Postiosoitteet PL 93 05801 Hyvinkää, PL 14 11101
Riihimäki Puhelin 0206 100 120
(8.00-16.00)
Sähköposti:
toimitus.aamuposti(at)lehtiyhtyma.fi
Tilaukset: 0800-90 000 (ark. 8.00-16.00)
tilaajapalvelu(at)lehtiyhtyma.fi Ilmoitukset 0206 100 120 (ark. 8.30-16.30)
Toimitus 0206 100 120
Lähetetty 18.2.2009
Mitä opimme Pula-ajasta?
Orastavaa lamaa on verrattu 30-luvun
pula-aikaan ja apuun on kutsuttu Talvisodan henkeä. Omia päätöksiä tehden
Suomi on kokenut sotien ohella oikeastaan kolme taloussotaa: 1860-luvun
nälkävuodet, 30-luvun laman, sekä pankkikriisin 90-luvulla. Mitä niistä
opimme? Kyse on ollut luokkasodan eikä Talvisodan hengestä.
Nälkävuosina kampanjoitiin omaa valuuttaa,
Suomen markkaa. Lainaamista ulkomailta ja viljan ostamista velaksi pelättiin.
Niinpä Suomen Pankki ja Snellman antoivat 8 % korpien asukeista kuolla
nälkään. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.
Toista Maailmansotaa ennakoineessa
Pula-ajassa Suomen Pankin yksinvaltias oli Risto Ryti, joka passitti muut
johtajat pelailemaan korttia. Yhdysvalloissa lehdet julistivat
kissankokoisilla kirjaimilla: "Finland pays again!" Ryti oli niin säälimätön,
että jopa ateismillaan rehvastellut, koko ikänsä ehtoollisen käymisestä
kieltäynyt Jatkosodan pääministeri Edwin Linkomies epäili, oliko Rytillä
sydäntä lainkaan. Mikään muu maa ei maksanut amerikanlainojaan pulasta ja
työttömistään huolimatta. Maineen turvaamiseksi ulkomailla.
1980-luvun kulutusjuhlien päätteeksi pienet
velat olivat pankkien huoli, suuret velat kaatuivat valtion syliin Suomen
lainaluokitus-statuksen laskemista pelättäessä. Niinpä oli pankkituen hengen
mukaista ajaa konkurssiin jopa 70 000 elinkykyistäkin pienyritystä. Maineen
turvaamiseksi ulkomailla.
Tänään Suomen joutsen seilaa myrskyyn muita
länsimaita huonomman irtisanomissuojan kanssa ja pienin varallisuusveroin, houkuteltuaan ulkomaisia suuryrityksiä ja investointeja. Sekin
tehtiin maineen turvaamiseksi ulkomailla.
Yhteistä Talvisodalle tässä on se, että
meiltäkin puuttuu patruunoita. Tämä on isätön sitoutumattomuuden aika.
Kaipaamme todellisia johtajia jotka sitoutuisivat alaisiinsa, eivätkä
suostuisi höynäytettäviksi ulkomailta kehuja saadakseen. Päälliköitä meistä
kyllä on joka kolmas, mutta rehellisen työn osaajat ovat loppumassa
eläkepommissa. Ulosliputtajat ovat unohtaneet Nälkämaan laulun johtopäätöksen:
"Meidän on uudestaan luotava maa. Raukat menkööt merten taa!"
Pauli Ojala
Helsinki
TIETEEN PÄIVÄT 2009
Evoluutiokriittiset
puheenvuorot
Powerpoint-slaidit
Elämä on kiehtovampaa kun
USKALTAA AJATELLA.
Sapere aude!
Drawings from the Finnish Nature and
Culture
Maalauksia Suomen luonnosta ja
kulttuurista










































http://www.kp-art.fi/default.htm
Pelasta elämä -
luovuta verta!
http://www.haaste.fi/
http://www.veripalvelu.fi/
Safe a Life Today -
Donate Blood!