Takaisin Ajatusvarikolle - Back to the Thought Deposit
HAASTE - CHALLENGE
Dinoglyyfit
- Dinoglyphs - Esihistorialliset eläimet historiankirjoissa - Prehistoric Creatures Documented by the Ancient Man

JUUTALAISUUDEN 7 VUOSITTAISTA JUHLAA

Seven Feasts of the Jewish Calender

Ajatus pelastushistorian virstanpylväistä ei esiinny ainoastaan juutalaisen kulttuurin kuukalenterin 12+36 symbolin varaan rakennetun pedagogiikan "Eläinradan evankeliumissa" (Daniel_eunukki_astrologi_vai_profeetta.htm). Toisen ja kolmannen Mooseksen kirjan voisi kansantajuisesti esitellä Mooseksen ja Aaronin, maallikon ja papin kirjoina. Leeviläiskirjan hepreankielinen nimi merkitsee "Hän kutsui".

Aaronin leeviläiskirjan 23. luvussa Jumalan säätämä vuotuinen seitsemän juhlan järjestelmä on selkeä pelastushistorian tiivistelmä.

 

Kolmatta Mooseksenkirjaa moititaan usein kuivaksi. Tosiasiassa kirja sisältää eniten Jumalan puheen suoria lainauksia Raamatun kirjojen joukossa (yli 80 %), ja on täynnä merkityksellä ladattua symboliikkaa. Kirja alkaa sanoin: "Ja Herra puhui", ja ilmaisua käytetään sen jälkeen kaikkiaan 36 kertaa. Lause "Minä olen Herra" (Jahve) esiintyy kirjassa 21 (7 + 7 + 7) kertaa, lause "Minä olen Herra sinun Jumalasi" samaten. "Minä Herra olen" esiintyy kolmesti ja "Minä, Herra teen" kahdesti.

Myös Uudessa Testamentissa viitataan epäsuorasti Vanhan Testamentin juhliin pelastushistorian esikuvana. Teemaa ei käsitellä systemaattisesti, mutta se on tapahtumien taustalla mm. Johanneksen evankeliumin juonenkulussa ja ensimmäisen korinttolaiskirjeen oppirakennelmissa joissa käsitellään VT:n tapahtumia typologisina vertauskuvina. (Johanneksen evankeliumin puitteina ovat Jeesuksen seitsemän matkaa Jerusalemin juhlille. Osa juhlista tosin on samoja ja 10:nnen luvun temppelin puhdistamisen muistojuhla makkabilaisaikoina on Testamenttien välinen, ei-raamatullinen. Kymmenennessä luvussa vastarintaliikkeen kannattajat pitivät puheita pätevästä paimenesta vasaramies Makkabeuksen rinnalla pelkkänä suunsoittona.) Korintti taas sijaitsi kahden pakanallisen satamakaupungin välissä ja lopun saattaa arvata. Antiikissa "korinttelu" oli aivan oma sanansa ja tarkoitti rellestystä, sikailua, irstailua ja rikollisuutta. Tällaisia näkyvä osa Korintton seurakuntalaisistakin oli taustaltaan ja niinpä Paavalin piti karistaa heidän uskoontulonsa jälkeenkin seurakuntalaisia entisistä tavoistaan. Tällaiselle roskajoukolle juutalainen ei ikinä olisi vienyt sovituksen ja pelastuksen sanomaa ilman Jumalan aikaansaamaa kriisiä. Kun Jumala sanoi itään, Joona lähti länteen. Joona tarkoittaa kyyhkystä ja yleensä juutalainen onkin ollut nopea lentämään kauas pakanoista. Me odotimme jo Vanhan Liiton aikana. Yhteinen Jumalamme kehotti jo kolmetuhatta vuotta sitten rakentamaan temppelipihoille tilaa myös meille pakanoille. Daavidilla oli muutamia luottosotureita, jotka pakanataustastaan huolimatta rakastivat, jolleivät Israelin maata, niin ainakin sen kuningasta.

Ilmestyskirjan tutkijat ovat yhä yleisemmin sitä mieltä, että Ilmestyskirjan näyt noudattavat Vanhan testamentin "kirkkovuoden" rytmiä. "Ilmestyskirjan yleisrakenne näyttää seuraavan sitä pelastushistoriallista linjaa, joka ilmenee Vanhan testamentin juhlien vertauskuvallisessa merkityksessä. Ilmestyskirjan sisällys näyttää etenevän vaiheittain Vanhan testamentin juhlien peräkkäisen sarjan mukaisesti." (Richard M. Davidson: "Sanctuary Typology", Symposium on Revelation, Book I, 1992, s. 121).

"Ilmestyskirjan rakenne näyttä ainakin osaksi muotoutuneen siten, että siinä viitataan heprealaisen jumalanpalvelusjärjestelmän päivittäisiin ja vuotuisiin uhreihin. - - Lukuista tutkijat (kuten Austin Farrer, D.T. Niles ja M.D. Goulder) ovat esittäneet, että Ilmestyskirja kokonaisuudessaan noudattaa myös heprealaisten uskonnollisiin menoihin liittyvän vuotuisen juhlakalenterin järjestystä" (Jon Paulien: "The Role of the Hebrew Cultus, Sanctuary, and Temple in the Plot and Structure of the Book of Revelation", 1995, s. 255,257).

Johanneksen näkyjen yhteydessä olevat viittaukset Israelin hengellisiin juhliin auttavat ymmärtämään, mihin pelastushistorialliseen vaiheeseen näky liittyy. Jo Sir Isaac Newton tiesi: "Temppeli on näiden näkyjen näyttämönä, ja näyt temppelissä liittyvät seitsemännen kuukauden juhliin; juutalaisten juhlat olivat nimittäin esikuvia tulevista tapahtumista. Pääsiäinen viittasi Kristuksen ensimmäiseen tuloon, ja seitsemännen kuukauden juhlat hänen toiseen tulemukseensa" (Observations upon the Prophecies of Daniel and the Apocalypse of St. John, 1733, s. 255).

Suomen kielellä aiheesta voi lukea mm. tunnustuksellisesta Reino Savolan kirjasta Juutalaiset juhla-ajat (1999) (http://members.surfeu.fi/reinosav/Jew-juhla.htm )
tai Olavi Rouheen kirjasta "Ilmestyskirja – kaikkien aikojen suurin draama".

1. Pääsiäisjuhla (pesah 3 Moos 23:5) ennustaa lopullisen Jumalan karitsan vielä kerran vuotavan verta. Mikäli haluaa olla Vapahtajan sovituksen alainen, pitää häneen tunnustautua julkisesti, kuten pihtipieletkin piti sivellä kynnystä lukuunottamatta sekä näkymättömien enkelien että ihmisten nähtäväksi. Pääsiäislammas oli myös syötävä luita lukuunottamatta sisälmyksineen kaikkineen mitään tähteiksi jättämättä. Ei voi valita Lunastajasta ainoastaan parhaita paloja. Aabrahamkin luotti Jumalan katsovan hänelle sopivan uhrin itse. Siitä huolimatta hän olisi vienyt veitsen rintakehään saakka. Iisak ei ollut pikkupoika. Hän olisi voinut tahtoessaan selättää vanhan isänsä, mutta suostui vapaaehtoisesti sidottavaksi.

2. Happamattoman leivän juhla (3 Moos 23: 6-8) kertoo viimeisestä ehtoollisesta ja seurakunnan ajasta. Hapate, (kreikk. zyme, josta juontuu moderni "entsyymi"-sana) kuvaa ympäröimän maailman vaikutusta uskovaan. Mikäli Israel oli ympäristöönsä nähden erilainen, ovat sitä myös uudestisyntyneet kristityt. He eivät saa ottaa vaikutteita maailmasta. (1 Kor 5:8.)

3. Ensihedelmien juhla (3 Moos 23:9-14) kertoi Messiaan tulevasta ylösnousemuksesta. Jeesus meni edeltä, me perässä. Noihin aikoihin pellot eivät olleet tasaisia, vaan tähkät nousivat eri aikoihin. Koska Herra voitti kuoleman, on meilläkin toivoa. Paavali kertoi Euroopan ensimmäisten, täysien pakanakristittyjen Akaiassa olevan hyvä ensihedelmä ja tiesi tästä jatkonkin osoittautuvan hyväksi.

4. Viikkojuhla (shavu'ot eli helluntai 3 Moos 23:15-22) sai täyttymyksensä Pyhän Hengen laskeutuessa ensi kertaa pysyvästi uskovien päälle Jeesuksen ylösottamisen jälkeen. Juutalaisten viikkojuhlaa vietetään seitsemän viikkoa (mistä johtuu juhlan nimi) eli 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Molemmat tapahtumat osuivat oikeille päivämäärille, 50 päivää pääsiäisten jälkeen. (3 Moos 23:16; Apt 1:3,4; 2:14.) Myös erämaavaelluksella vuorelta käveltiin alas jyrinän kanssa helluntaina. Seurakunnassa jyrinää on jatkunut viimeiset kaksituhatta vuotta - joskin väärennösten ja harhojen keskellä. Ylipäätään voi sanoa, että Vanhassa Testamentissa käytetään hyvin säästellen viittauksia kuolemanjälkeiseen elämään tai Pyhään Henkeen. Nuo kaksi olivat suuria salaisuuksia, eikä niitä oltu vielä avoimesti paljastettu. Korinttolaiskirje käsittelee laajasti helluntain ihmettä, ja jopa kritisoi asian väärää tulkintaa. (1 Kor 12:n ja 14:n välissä on kirjeen kolmastoista luku, jossa Paavali kertoo osoittavansa ”verrattomamman tien”, 1 Kor 12:31. Hurmoksiin pääseminen ei edellytä hurskautta. Kuningasten aikoihinkin jumalattoman Saulin hurmosta naureskeltiin (1 Sam 10:11), koska Saul ei ollut profeetta hengelliseltä mielenlaadultaan.)

5. Pasuunoiden juhlaa (rosh hashanah, 3 Moos 23:23-25) edelsi pitkä, kuiva kausi kalenterissa neljän ensimmäisen juhlan jälkeen. Messias on tuleva takaisin aikakauden lopussa ylienkelin pasuunan soidessa ja kuolleiden herätessä. (1 Kor 15:52; 1 Tess 4:16.) Juhlaa on vietetty käytännössä juutalaisten siviilikalenterin Uudenvuoden päivänä.

6. Sovituspäivä (jom kippur, 3 Moos 23:26-32) on ainoa Jumalan säätämistä juhlista, jota ei varsinaisesti kutsuta juhlaksi. Päivää vietettiin paastoten ja surren. Tuolloin kaikki toiminta nykyajan Israelissakin lakkaa. (Vuoden 1973 sodassa tätä käytettiin arabiarmeijoiden taholta hyväksi sotilaallisiin tarkoituksiin.) Jumala ei tuomitse ihmisiä, hallituksia tai kansoja mielellänsä - mutta tuomitsee kuitenkin. Uudessa Testamentissa Jumalasta esitetään neljä olemuslausetta vailla määräistä artikkelia. Näissä Jumalan sanotaan olevan

Henki

Valkeus ja

Rakkaus - mutta myös

Kuluttava Tuli eli oikeudenmukaisuus.

 

Ilmestyskirjan tuomioistuin on valkoinen, mikä viittaa lahjomattomuuteen. Tuomioon viittaa myös Leeviläiskirjeen 16. luvun kaksi vuohta. Toisaalta Jeesus uhrattiin, toisaalta hän oli syntipukki jonka päälle lastattiin muiden pahat teot. Ihmisen on oltava joko lammas tai vuohi. Lammas antautuu paimenen johdettavaksi, vuohi karkaa mihin suuntaan tahansa, tullen ja mennen. Vuohi tulee vaikeakulkuisissakin kalliomaastoissa melko hyvin toimeen omin päin, kun lammas taas on tyhmä eläin. Uskova ihminen on ottanut Herran kantamaan vastuunsa. Itsenäinen ja vapaa ihminen joutuu kantamaan syyllisyytensäkin itse. Kolikon toisella puolella lukee "Vapahtaja", toisella "Herra". Jumala on El elyon, Korkein; El shaddai, voittamaton ja kaikkivaltias; Mysterium tremendum, kauhistuttava salaisuus; Sui generis, ainutlaatuinen ja vertaansa vailla.

7. Lehtimajanjuhla (sukkot, 3 Moos 23:33-43) kertoo taivaan ihanuudesta. "Ja minä kuulin suuren äänen valtaistuimelta sanovan: 'Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä! Ja hän on asuva heidän keskellänsä ja he ovat hänen kansansa, ja Jumala itse on oleva heidän kanssaan, heidän Jumalansa." (Ilm 21:3.)

Seitsemännen kuun juhlien symboliikalla kuvataan pelastushistorian etenemistä kohti lopullista täyttymystä. Pelastussuunnitelma on viety päätökseen, kun kaikki paha on lopullisesti hävitetty ja Jumala viettää uudeksi luodussa maassa lehtimajanjuhlaa kansansa keskellä (Ilm. 21:3. Vrt. ennakkonäkyyn pelastetuista palmunoksat käsissään, Ilm. 7:9).

Käytännössä Leeviläiskirjan seitsemän vuosittaista juhlaa ovat jonkin verran sekoittuneet, paitsi muutamaan Raamatun ulkopuoliseen (hanukka, temppelinvihkimisen ja valon juhla), myös Raamatun kuvaamaan "maalliseen" juhlaan. (Esterin kirjan purim, päivä määräytyi arpomalla, mistä nimi.) Vielä pahemmin on väljähtänyt Leeviläiskirjan juhlien teologinen ja hermeneuttinen merkitys. Toisaalta nykyinenkin tilanne on jo edistystä Aaronin välittämiä ohjeita välittömästi seuranneisiin aikoihin nähden. Seitsemän vuosittaisen juhlan symbolinen rytmitys vuoden mittaan on luonteva vain, mikäli 2000 vuotta sitten tapahtui jotakin käänteentekevää.
Pauli.Ojala@gmail.com

Lisää aiheesta: Pekka Luukkala

http://www.uusielama.net/images/ue4_06.pdf
http://www.uusielama.net/images/ue5_06.pdf
http://www.uusielama.net/images/ue6_06.pdf
http://www.uusielama.net/images/ue7_06.pdf
http://www.uusielama.net/images/ue8_06.pdf
http://www.uusielama.net/images/ue9_06.pdf
http://www.uusielama.net/images/ue1_07.pdf
http://aitomiehet.net/?s=Luennot

Pekka Luukkala

Kristus juutalaisissa juhlissa, osa 1

kuuntele

Pekka Luukkala

Kristus juutalaisissa juhlissa, osa 2

kuuntele

Pekka Luukkala

Kristus juutalaisissa juhlissa, osa 3

kuuntele

Pekka Luukkala

Kristus juutalaisissa juhlissa, osa 4

kuuntele

Erkki Ranta

Messias Vanhassa Testamentissa

kuuntele

Pekka Luukkala

Jeesus Mooseksen kirjoissa, osa 1

kuuntele

Pekka Luukkala

Jeesus Mooseksen kirjoissa, osa 2

kuuntele

Pekka Luukkala

Jeesus Mooseksen kirjoissa, osa 3

kuuntele

 

"The Truth Behind the Bible Code", kirjoittaja Dr Jeffrey Satinover.
Julkaistu 1998 by Sidwick & Jackson, Macmillan Publishers"


PEKKA LUUKKALA
*Kalenterista*

"Varhaisimmat kalenterit perustuivat kuun kiertoon. Kuun keskimääräinen
kiertoaika maapallon ympäri on n. 29 ½ vuorokautta. Näin päiviä vuoteen
tulisi vain n.354. Aurinkovuosi on puolestaan n.365 päivää. Joten koska
kuun kiertoaika maapallon ympäri ei mene tasan aurinkovuoden kanssa,
niin kuukalenteria noudatettaessa aina silloin tällöin vuoteen oli
lisättävä 13. Kuukausi, jotta kalenteri pysyisi aikataulussa eivätkä
kevätkuukaudet vähitellen siirtyisi kesään ja syksyyn.

Jotta kuuvuosi ja aurinkovuosi pysyisivät tasassa, niin keisari Julius
Caesarin aikana v.46 eKr. otettiin käyttöön ns. juliaaninen kalenteri,
jossa joka 4. Vuosi on karkausvuosi. Tämä laskutapa sai aikaan sen, että
kalenteri jäi jälkeen vuosisatojen aikana. (Tästä seuraa esim. se, että
joulu on Venäjällä vasta tammikuun 7. Päivänä) Siksi paavi Gregorius
XIII määräsi kalenterin tarkistettavaksi. Uusi kalenteri otettiin
käyttöön v. 1582 ja samalla korjattiin juliaanisen kalenterin
aikaansaama virhe. Uuden kalenterin käyttöönoton yhteydessä siirryttiin
lokakuun 4. päivästä suoraan lokakuun 15. päivään. Suomessa tämä
kalenteri tuli käyttöön v. 1753. Gregoriaanisessa kalenterissa
karkauspäivä lisätään neljän vuoden välein, mutta jätetään pois täysiltä
sataluvuilta, mikäli ne eivät ole neljällä jaollisia. Esim. vuosi 2000
oli karkausvuosi, mutta 1900 ei ollut. Näillä korjauksilla
gregoriaanisen kalenterin virhe on vain yksi vuorokausi 3300 vuodessa.

Kuu etääntyy maasta n. 3 cm vuorokaudessa. (Tästä voidaan päätellä mm.
maapallon ikä). Maapallon pyörimisliike hidastuu myös koko ajan. Tämä
huomioidaan lisäämällä tarvittaessa aikaan ns. karkaussekunti joka
vuoden lopussa tai kesä-heinäkuun vaihteessa. V.2008 lopussa tämä
sekunti lisättiin aikaan. Viimeisen sadan vuoden aikana sekunteja on
lisätty hieman yli minuutin edestä."

*Kuukalenterista*

"Erityisesti juutalaisille oli tärkeää, että heidän kalenterinsa oli
tarkka, koska Raamatun juhlakalenteri perustuu kuunkiertoon maapallon
ympäri. Kuten sanottu, niin yksi kuun kierros maan ympäri kestää n. 29 ½
vuorokautta. Ja siksi juutalaisessa juhlakalenterissa kuukausi on
yleensä 29 tai 30 päivää, mutta näin vuoden pituudeksi tulisi vain 354
päivää, joten jotta kalenteri ei edistäisi, vaan pysyy suhteessa myös
maan kiertoon auringon ympäri eli 365 päivään, niin siksi juutalaiseen
kalenteriin lisätään säännöllisin väliajoin ylimääräinen kuukausi.
Lisänsä tähän ongelmaan tuo se, että kuun kiertoaika maapallon ympäri ei
ole kuukaudesta toiseen täsmälleen sama, vaan jokainen kierros on
eripituinen ja täsmälleen samassa asennossa suhteessa maahan, kuu on
689,282 vuoden välein. Siksi oli tärkeää tietää tarkka, keskiarvo siitä
ajasta, joka kuluu siihen, kun kuu on kiertänyt maan. Vaikka kysymys
vuoden sisällä on vain sekunneista, niin kuitenkin vuosisatojen aikana
muutaman sekunninkin laskuvirhe kuun keskimääräisen kiertoajan
määrittelyssä olisi saanut aikaan saman siirtymän kalenterissa eli
juhlat olisivat vähitellen siirtyneet kokonaan vääriin vuodenaikoihin.
On hämmästyttävää, että juutalaiset ovat pystyneet määrittelemään tämän
keskiarvon sekunnin kymmenesosan tarkkuudella, olipa Maimonideella
keskiajalla käytössä luku, joka oli oikea sadasosa sekunnin
tarkkuudella. Mutta jo kauan enne Jeesusta juutalaiset sanoivat, että
tarkka aika kuun kierrolle maan ympäri on 29 päivää, 12 tuntia, 44
minuuttia ja 2,8 sekuntia. Desimaaleina tämä on 29,530588. Mistä
juutalaiset tämän tiesivät. Joku sanoo, että he oppivat tämän
babylonialaisilta. Mutta babylonialaisilla oli käytössä luku, joka on
vajaan sekunnin pidempi kuin juutalaisilla ja taas kreikkalaisilla,
jotka myös laskivat näitä arvoja, oli käytössä 7 sekuntia lyhyempi
arvio. Mistä juutalaiset tiesivät täsmälleen oikean arvon? Tietokoneilla
on todettu, että juuri juutalaisilla oli käytössään oikea luku. Tämä
luku on tärkeä tietää, koska ilman sitä Apollo ei olisi aikoinaan osunut
kuuhun, vaan mennyt hiukan ohi. Juutalaisilla on selvä vastaus. he
laskivat sen Raamatun alusta ja sanovat, että ensimmäinen uusi kuu oli
6.luomispäivän aamulla ja sieltä laskettuna tavalla, jota en osaa tässä
selittää, he tulevat edellä mainittuun tarkkaan desimaalilukuun. Heidän
mukaansa tämä luku on koodattuna 1. Mooseksen kirjan alkuun. Tämä
ainakin minulle, puhuu myös Vanhan Testamentin luotettavuudesta ja
siitä, että se on ihmeellinen Jumalan antama kirja."

Juutalaisen kalenterin kuukaudet ('Horoskoopit'):

THE GOSPEL ACCORDING TO ZODIACS = the JEWISH LUNAR CALENDAR

Pääkuvio

Nimi

Messias-symboli

Messaic Symbol

1. Neitsyt

Virgo

Ennustus neitsyen pojasta

Prophecy of the son of a virgin

2. Vaaka

Libra

Lunastaja

Redeemer

3. Skorpioni

Scorpius

Tuomari

Judge

4. Jousimies

Sagittarius

Vapahtaja

Savior

5. Kauris

Capricornus

Suuri uhri

Great victim

6. Vesimies

Aquarius

Lainantaja

Giver of Law covenant

7. Kalat

Pisces

Ylipappi, Pyhä

High Priest, Holy

8. Oinas

Aries

Ylösnousemus

Resurrection

9. Härkä

Taurus

Sotajokkojen Herra

The Lord of Hosts

10. Kaksoset

Gemini

Jumalan Poika

Son of God

11. Rapu (aitaus)

Cancer

Seurakunnan paimen

Shephard of the church

12. Leijona

Leo

Kuningasten kuningas

King of Kings

The Incarnate Son (Virgo - Virgin)...Isaiah 7:14
The Redeemer (Libra - Scales)...1 Corinthians 6:20
The Sufferer (Scorpio - Scorpion)...1 Corinthians 15:55-56
The Conqueror (Sagittarius - Archer)...Revelations 6:2
The Sacrifice (Capricorn - Goat)...Romans 3:25
The Living Water (Aquarius - Water-Bearer)...John 7:38
The Liberator (Pisces - Fishes)...Genesis 48:19; Mark 1:17
The Crowned Lamb (Aries - Ram)...Revelations 5:6
The Judge (Taurus - Bull)...John 5:22
The King (Gemini - Twins)...Romans 1:3
The Protector (Cancer - Crab)...Isaiah 4:5-6
The Victor (Leo - Lion)...Revelations 5:5
 

More in http://www.helsinki.fi/~pjojala/Horoskoopit.htm

"Horoscopes" were a global prophecy,

at the beginning and originally

http://www.kp-art.fi/default.htm

Pelasta elämä - lahjoita verta!

http://www.haaste.fi/

http://www.veripalvelu.fi/

Safe a life - Donate blood!